Valmiusasiat

Tulevissa maakunnissa on tärkeää suunnitella, miten toiminnan jatkuvuudenhallinta ja lakisääteiset varautumisvelvoitteet toteutetaan. Tätä varten maakunnissa on luotava toimintamallit varautumisen ja häiriötilanteiden johtamiselle, tilannekuvan ylläpidolle, viestinnälle sekä yhteistyölle maakuntien eri toimijoiden kanssa.

Maakuntien varautumisvelvoitteet sisältyvät maakunta- ja sote-uudistuksen lakeihin, jotka ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävinä. Eduskunta päättää laeista syksyllä 2018. Jos lait hyväksytään esitetyllä tavalla, maakuntien väliaikaishallinto vastaa valmiussuunnittelusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa.

Maakuntien on varauduttava yleisimpiin uhkatilanteisiin, joita on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa ja kansallisessa riskiarviossa. Esimerkiksi on varmistettava ICT:n toimivuus ja tietoturva kaikissa tilanteissa sekä toiminta sähkökatkon, epidemian tai säteilytilanteen aikana. Henkilöstön osaamisesta pitää huolehtia koulutuksilla ja harjoituksilla.

Jatkossakin kukin ministeriö ja sen toimiala vastaa omasta varautumisestaan. Sisäministeriö yhteensovittaa valtakunnan tasolla alueellista yhteistä varautumista.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa yksityisen palvelutuotannon kasvava rooli asettaa varautumiselle uusia haasteita. Varautuminen pitää huomioida sopimuksissa ja hankinnoissa. Varautumisvelvoite on otettu huomioon sosiaali- ja terveysministeriössä laadituissa maakuntien ja tuottajien yhteistyöhön liittyvissä asiakirjamalleissa, jotka valmistuvat kesäkuun lopulla LINKKI.

Tarkoitus on, että jokaisella maakuntien viidellä yhteistyöalueella on sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskus. Se sisältää nykyisen erva-alueen ensihoitokeskuksen, sosiaalipäivystyksen ja muun päivystysverkoston. Valmiuskeskus sijoittuisi maakunnan liikelaitokseen yliopistosairaalan yhteyteen ja palvelisi koko yhteistyöaluetta. Valmiuskeskuksilla olisi ohjaustehtäviä toimialan päivystystoiminnassa, varautumisessa ja valmiudessa.

Maakunnan liikelaitosten ja kaikkien sote-palvelujen pitää pystyä tarvittaessa tuottamaan tilannekuvaa maakunnalle, ja maakunnan pitää tuottaa tilannekuvaa sosiaali- ja terveysministeriölle. Tiedonkululle on luotava menettelyt.

Tuleva Lupa- ja valvontavirasto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioivat maakuntien varautumistehtävän hoitamista. THL laatii arviointiraportit ministeriölle. Lupa- ja valvontavirasto Luova tukee terveydensuojelun tilannekuvan muodostamista ja ministeriön toimintaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi jatkossakin antaa määräyksiä ja häiriötiedotteita laajoissa ympäristöterveyteen liittyvissä haittatilanteissa (säteilytilanne, juomaveden saastuminen).

Varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä 

  • Valmiuslaki. Valmiuslaissa on yleinen viranomaisten varautumisvelvoite ja muut velvoitteet poikkeusoloissa.  
  • Esitys maakuntalaiksi. Maakunnilla on yleinen varautumisvelvoite ja vastuu alueellisen varautumisen yhteensovittamisesta. Maakuntien on laadittava varautumissuunnitelma, joissa kuvataan miten maakunta huolehtii toiminnan häiriöttömästä jatkumisesta kriisien aikana.
  • Esitys sote-järjestämislaiksi. Maakunnan on varauduttava valmiussuunnitelmin yhteistyössä kuntien kanssa sekä huolehdittava sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvuudesta myös silloin, kun palveluja hankitaan yksityisiltä tuottajilta.  Sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita (esim. Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys). Jos häiriötilanne koskee kahta tai useampaa maakuntaa, STM voi määrätä yhden maakunnan johtamaan tiettyä tilannetta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Maakunnan pitää myös ilmoittaa häiriötilanteista ja uhkista ministeriölle ja lupa- ja valvontavirastolle.
    • Maakunnilla pitää olla yhteistyösopimus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta viidellä yhteistyöalueella. Tarkoituksena on turvata alueen väestölle tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas palvelurakenne. Maakuntarajat eivät saa olla este järkevälle palvelujen käytölle, yhteisille investoinneille ja mahdolliselle erityistason palvelujen keskittämiselle. Sopimuksessa sovitaan myös ympärivuorokautisen päivystyksen yhteistyöstä ja työnjaosta, ensihoidon yhteistyöstä, ICT-kehittämisestä ja alueellisesta varautumisesta häiriötilanteisiin.
  • Esitys palveluntuottajalaiksi. Yksityisillä tuottajilla oltava valmius- ja jatkuvuuden hallintasuunnitelmat kriisien varalta ennen kuin voi rekisteröityä tuottajaksi.
  • Esitys valinnanvapauslaiksi. Kaikilla valinnanvapauden piirissä olevilla yksityisillä tuottajilla pitää olla valmiussuunnitelma ja varauduttava häiriötilanteisiin maakunnan ehtojen mukaisesti. Osallistuttava maakunnan varautumistoimiin.
  • Terveydenhuoltolaki.  Maakunta- ja soteuudistuksen myötä lakia on tarkoitus muuttaa niin, että yhteistyöalueen ohjausryhmä ohjaa päivystystoiminnan ja ensihoitopalvelun valmiussuunnittelua. Jokaisella viidellä yhteistyöalueella on sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskus.Valmiuskeskus hoitaa alueen operatiivisia tehtäviä, tukee hätäkeskuslaitosta, huolehtii ensihoitolääkäripäivystyksestä ja sosiaalipäivystyksestä, yhteensovittaa ensihoitopalveluun kuuluvia potilassiirtoja ja tuottaa tilannekuvaa häiriötilanteissa.

 

Lisätietoja:

valmiusjohtaja Pekka Tulokas, STM p. 0295 163

neuvotteleva virkamies Merja Rapeli, STM p. 02951 63152