FI SV EN

Valinnanvapauspilotit

Reformiministerityöryhmä on hyväksynyt 15.5.2018 sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset pilottialueista ja piloteista. Näiden linjausten toteutuminen edellyttää valinnanvapauslain vahvistamista. Lopulliset lainvoimaiset päätökset piloteista voidaan siis tehdä vasta sitten, kun valinnanvapauslaki on hyväksytty eduskunnassa ja vahvistettu presidentin esittelyssä. Sen vuoksi ministerin päätöstä pilottihankkeista ei ole vielä tehty, eikä pilottihankkeita ole vielä rahoitettu. Asiassa odotetaan eduskunnan päätöstä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa maakunta- ja sote-uudistuksen keskeisistä lakiesityksistä perjantaina 1.6.2018. Valinnanvapauslakiehdotukseen tehdään lausunnon perusteella tarvittavat muutokset eduskuntakäsittelyssä. Valinnanvapauspiloteissa odotetaan toistaiseksi lakiesitykseen tehtäviä muutoksia. Valiokunnan edellyttämiä muutoksia arvioidaan parhaillaan ja niihin liittyvä valmistelu on käynnistynyt. Pilotointia ei aloiteta ennen kuin valinnanvapauslaki on vahvistettu.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista testataan pilottihankkeissa

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden laajentamista sosiaali- ja terveyspalveluissa osana maakunta- ja sote-uudistusta. Valinnanvapausmallia kokeillaan pilotteina eri puolilla Suomea.

Valinnanvapauslaki on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa ja laki on tarkoitus hyväksyä kesä-heinäkuussa. Valinnanvapauspilottien valmistelu voi alkaa heti tämän jälkeen. Pilottien toteutuminen edellyttää, että valinnanvapauslaki hyväksytään.

Pilottien toteuttamista varten valtion talousarviossa on varattu 100 miljoonaa euroa vuosille 2018–2021. Lisäksi pilotteihin on varattu kehyspäätöksessä toiset 100 miljoonaa euroa. Pilottien kokonaisrahoitus on tällöin 200 miljoonaa euroa.

Valinnanvapauden ensimmäiset pilottialueet on valittu

Sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut alustavista valinnanvapauspilottien valinnoista. Rahoitusta on myönnetty ehdollisena kymmenen maakunnan alueelle. Lopulliset rahoituspäätökset tehdään vasta, kun valinnanvapauslaki on vahvistettu. Syksyllä 2018 on tarkoitus järjestää toinen hakukierros.

Rahoitus on myönnetty ehdollisena Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Uudenmaan maakuntiin.

  • Valinnanvapauspilottien alustavat rahoituspäätökset voit katsoa tästä.
  • Koonnin valinnanvapauspilottien ja -kokeilujen alueista näet tästä.

Päätökset pilottialueista ja niiden rahoituksesta on tehty 19 henkilön asiantuntijaryhmän laatiman arvioinnin perusteella. Pilottiin osallistuvilta maakunnilta edellytetään arviointitietojen keräämistä ja analysointia. Tietoa tuotetaan kaikkien maakuntien käyttöön. Erityistä huomiota piloteissa kiinnitetään asiakasvaikutusten ja -kokemusten seuraamiseen.

Pilottien on lähtökohtaisesti katettava vähintään 80 prosenttia maakunnan väestöstä ja sisällön oltava yhdenvertainen koko maakunnan alueella. Erityisperustein kattavuus voi olla pienempi.

Katso tarkemmat tiedot valintakriteereistä videolta:

Haun kriteerit ovat nähtävissä myös hakuilmoituksesta.

Koska uudet maakunnat muodostetaan vasta vuoden 2020 alussa, pilottihankkeita hallinnoivat alueelta valitut vastuukunnat. Rahoituspäätökset perusteluineen toimitetaan hakijoille kesäkuun 2018 aikana.

Uusi hakukierros syksyllä 2018 

Kehysriihipäätöksessä valinnanvapauden pilottien toteutukseen on varattu 100 miljoonan euron lisärahoitus. Pilottien kokonaisrahoitus on tällöin 200 miljoonaa euroa. Lisärahoitus mahdollistaa sen, että pilotointi laajenee myös niihin maakuntiin, jotka jäivät ilman rahoitusta tämän kevään haussa.

Valinnanvapauspilottien uusi hakukierros järjestetään syksyllä 2018. Haun kriteerit julkaistaan elokuussa 2018.

Mitä piloteissa tehdään?

Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta. Valinnanvapauspilottien ja -kokeilujen avulla saadaan tärkeää tietoa valinnanvapausmallin toimivuudesta.

Tulevia pilotteja on neljänlaisia. Piloteissa kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä.

Pilottien lisäksi käynnissä on valinnanvapauskokeiluja (tunnetaan myös nimellä palvelusetelikokeilu).

Katso videolta, mitä valinnanvapauspilotit ovat ja mitä niissä voi valita:

Sote-keskus-pilotti

Sote-keskus-pilotissa maakunnan asukas voi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa tavallisimpia hoitajan ja lääkärin palveluita sekä ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluihin. Sote-keskus voi olla julkinen tai yksityinen palveluntuottaja, jonka hankehallinnoija on hyväksynyt mukaan pilottiin valinnanvapauslain mukaisesti. Tavoitteena on pilotoida palveluntuottajille asetettavia ehtoja sekä sopimus- ja korvausmalleja. Sote-keskuspilotti voi kestää vuoden 2020 loppuun saakka.

Suunhoidon pilotti

Suunhoidon pilotissa maakunnan asukas voi valita hammashoitolan, josta hän saa suun ja hampaiden hoitoa. Hammashoitola voi olla julkinen tai yksityinen palveluntuottaja, jonka hankehallinnoija on hyväksynyt mukaan pilottiin valinnanvapauslain mukaisesti. Tavoitteena on pilotoida palveluntuottajille asetettavia ehtoja sekä sopimus- ja korvausmalleja. Suunhoidon pilotti voi kestää vuoden 2021 loppuun saakka.

Asiakasseteli-pilotti

Asiakasseteli-pilotissa maakunnan asukas voi saada asiakassetelillä muun muassa sosiaalista kuntoutusta, kotipalvelua, asumispalveluja, vammaisten henkilöiden työtoimintaa sekä hammasproteettista hoitoa. Asiakas voi valita palveluntuottajaksi pilottialueella hyväksytyn tuottajan. Pilotin tavoitteena on erityisesti asiakassetelin käyttämiseen liittyvän palveluprosessin mallintaminen ja asiakassetelin arvon määrittäminen. Asiakassetelipilotti voi kestää vuoden 2019 loppuun saakka.

Henkilökohtaisen budjetin pilotti

Henkilökohtaisen budjetin pilotissa ei erikseen määritellä, mitkä palvelut kuuluvat pilotin piiriin. Palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan. Pilotin tyypillisimpänä asiakasryhmänä ovat vanhukset ja vammaiset, joilla on jatkuva ja laaja-alainen hoidon tai avun tarve. Asiakas valitsee palveluntuottajan asiakassuunnitelmansa ja saamansa budjetin perusteella. Olennaista on pilotoida sitä, kuinka asiakkaan roolia kasvatetaan palveluista päättämisessä ja palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi sekä henkilökohtaisen budjetin laskemista. Henkilökohtaisen budjetin pilotti voi kestää vuoden 2019 loppuun saakka.

Asukkaille pilotit alkavat näkyä ensi vuoden alussa

Konkreettisesti pilotit alkavat näkyä ihmisten arjessa vuoden 2019 alussa. Maakunnan asukas voi esimerkiksi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä neuvontaa sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveyskeskus voi olla yksityinen tai julkinen.

Pilottialueiden asukkaille tiedotetaan valintamahdollisuuksista ennen pilottien käynnistymistä.

Lisätietoja

ylijohtaja Kirsi Varhila (STM), p. 0295 163 338, etunimi.sukunimi@stm.fi (soittopyynnöt tekstiviestillä)
erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara (STM), p. 0295 163 012, etunimi.sukunimi@stm.fi
johtaja Pasi Pohjola (STM), p. 0295 163 585, etunimi.sukunimi@stm.fi 
(soittopyynnöt tekstiviestillä)