FI SV EN

Valinnanvapauspilotit

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista on tarkoitus kokeilla piloteissa eri puolilla Suomea vuodesta 2019 alkaen.

Hallitus on linjannut, että maakunta- ja sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2021. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapaus otettaisiin käyttöön vaiheittain. Valinnanvapauspilottien on tarkoitus tukea valinnanvapauden toimeenpanoa. Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännöstä syyskaudella 2018.

Valinnanvapauspiloteista säädetään valinnanvapauslaissa, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Hallitus tarkensi perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella aiemmin antamaansa lakiesitystä ja tiedotti valinnanvapauden uusista linjauksista 18.6.2018.

Hallitus esitti 18.6.2018 pilotoinnin aikataulun muuttamista. Sote-keskuspilotit sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin pilotit ajoittuisivat vuosille 2019–2020. Suunhoidon pilotointi toteutettaisiin aiemman aikataulun mukaisesti vuosina 2019–2021. Pilotoinnin aikataulu tarkistetaan vielä suhteessa sote-uudistuksen aloitusajan siirtymiseen ja lakiesityksen muutoksiin.

Piloteista päätetään sen jälkeen, kun lainsäädäntö on voimassa

Valinnanvapauslakiehdotusta käsitellään parhaillaan eduskunnassa osana maakunta- ja sote-uudistuksen lakipakettia. Lakiesityksiin tehdään tarvittavat muutokset eduskuntakäsittelyssä. Lakien hyväksymisen jälkeen voidaan tehdä lopulliset päätökset siitä, miten valinnanvapauspilotit etenevät. Myös reformiministerityöryhmän 15.5.2018 hyväksymät ehdolliset linjaukset ensimmäisistä pilottialueista ja niiden rahoituksesta tarkastellaan vasta sen jälkeen, kun lainsäädäntö on vahvistettu.

Uuden pilottihaun toteutuksesta ja aikataulusta päätetään lakipaketin hyväksymisen jälkeen.  Tarkennetuista hakukriteereistä ja hakuaikataulusta annetaan erillinen ohjeistus heti, kun lakimuutokset ovat varmistuneet.

Valinnanvapauspilottien toteuttamiseen on varattu 200 miljoonaa euroa. Pilotoinnin tavoitteena on, että siinä olisi mukana mahdollisimman laajasti kuntia ja kuntayhtymiä kaikista maakunnista.

Tiedot kevään 2018 linjauksista ovat nähtävissä täällä.

Mitä piloteissa tehdään?

Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa osana sote-uudistusta. Valinnanvapauspilottien avulla saadaan tärkeää tietoa valinnanvapausmallin toimivuudesta.

Tulevia pilotteja on neljänlaisia. Piloteissa kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan valintaa sekä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttämistä. Pilotti voi olla myös näiden yhdistelmä.

Pilottien lisäksi käynnissä on valinnanvapauskokeiluja (tunnetaan myös nimellä palvelusetelikokeilu).

Sote-keskus-pilotti

Sote-keskus-pilotissa maakunnan asukas voi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa tavallisimpia hoitajan ja lääkärin palveluita sekä ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluihin. Sote-keskus voi olla julkinen tai yksityinen palveluntuottaja, jonka hankehallinnoija on hyväksynyt mukaan pilottiin valinnanvapauslain mukaisesti. Tavoitteena on pilotoida palveluntuottajille asetettavia ehtoja sekä sopimus- ja korvausmalleja.

Suunhoidon pilotti

Suunhoidon pilotissa maakunnan asukas voi valita hammashoitolan, josta hän saa suun ja hampaiden hoitoa. Hammashoitola voi olla julkinen tai yksityinen palveluntuottaja, jonka hankehallinnoija on hyväksynyt mukaan pilottiin valinnanvapauslain mukaisesti. Tavoitteena on pilotoida palveluntuottajille asetettavia ehtoja sekä sopimus- ja korvausmalleja.

Asiakasseteli-pilotti

Asiakasseteli-pilotissa maakunnan asukas voi saada asiakassetelillä muun muassa sosiaalista kuntoutusta, kotipalvelua, asumispalveluja, vammaisten henkilöiden työtoimintaa sekä hammasproteettista hoitoa. Asiakas voi valita palveluntuottajaksi pilottialueella hyväksytyn tuottajan. Pilotin tavoitteena on erityisesti asiakassetelin käyttämiseen liittyvän palveluprosessin mallintaminen ja asiakassetelin arvon määrittäminen.

Henkilökohtaisen budjetin pilotti

Henkilökohtaisen budjetin pilotissa ei erikseen määritellä, mitkä palvelut kuuluvat pilotin piiriin. Palvelut määrittyvät yksilökohtaisesti asiakkaan tarpeiden ja asiakassuunnitelman mukaan. Pilotin tyypillisimpänä asiakasryhmänä ovat vanhukset ja vammaiset, joilla on jatkuva ja laaja-alainen hoidon tai avun tarve. Asiakas valitsee palveluntuottajan asiakassuunnitelmansa ja saamansa budjetin perusteella. Olennaista on pilotoida sitä, kuinka asiakkaan roolia kasvatetaan palveluista päättämisessä ja palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi sekä henkilökohtaisen budjetin laskemista.

Lisätietoja

  • ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 0295 163 338, etunimi.sukunimi@stm.fi
  • erityisasiantuntija Kirsi Paasovaara, STM, p. 0295 163 012, etunimi.sukunimi@stm.fi
  • johtaja Pasi Pohjola, STM, p. 0295 163 585, etunimi.sukunimi@stm.fi