Usein kysyttyä sote-tiedolla johtamisesta

Sote-tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan toimeenpano-ohjelma (Toivo) 2019-2022 kokoaa yhteen tiedolla johtamisen ICT-ratkaisuja. 

Tiedolla johtamisella tarkoitetaan organisaatioiden päätöksentekoa parhaan mahdollisen tiedon pohjalta. Kansalaiselle tämä näkyy paremmin toimivina ja tehokkaampina palveluina ja hoitona. Organisaatioissa tämä näkyy niin, että resurssit kohdennetaan kustannusvaikuttavuudeltaan parhaisiin toimintakäytäntöihin.

Sote-uudistuksessa tiedolla johtamisella tarkoitetaan tiedon käsittelyä, analyysia ja raportointia, jota käytetään palveluja tuottavien ja järjestävien organisaatioiden johtamisen ja päätöksen teon tueksi.

Valtion ja maakuntien välinen vuorovaikutus perustuu myös tietoon. Tätä varten on sovittu yhteisestä maakuntien seurannan tietoperustasta, ohjaustiedoista. Maakuntien ohjausprosessissa käytetään yhtenäisiä mittareita. Niiden pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee arviointiraporttinsa ja valtioneuvosto käy neuvottelut maakuntien kanssa.


Palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa on tehtävä tietoon perustuvia ratkaisuja. Tietoa tarvitaan valtakunnallista ja maakuntien ohjausta varten, järjestäjien ja tuottajien välillä sekä asiakkaiden ja tuottajien välillä.

Sote-uudistus edellyttää mittavaa tietotuotannon uudistamista. Valitussa järjestämismallissa tiedolla johtamisella on erittäin suuri rooli. Palvelujen järjestäjät eli maakunnat tarvitsevat tietoa, jotta ne voivat ohjata ja valvoa palvelujen tuottajia.

Myös valtio tarvitsee riittävän tietopohjan valtakunnallista ohjausta ja valvontaa varten. 

Valtakunnallisesti on tarvetta uuteen tietotuotantoon mm. valinnanvapauteen, palvelujen laatuun sekä potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvässä tiedossa.


Tiedolla johtamisen työtä on tehty useissa hankkeissa ja projekteissa niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Sote-uudistuksessa tarvitaan kuitenkin määrätietoisempaa ja koordinoidumpaa otetta tiedolla johtamiseen, sillä tiedon pitäisi olla vertailukelpoista tuottajien ja järjestäjien välillä. Tämä edellyttää erityisesti ICT-ratkaisujen ja niiden sisältämän tiedon yhtenäistämistä. ICT tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia tulevaisuudessa analysoida tietoa uudella tavalla. Tämä tarjoaa mm. valvonnalle uusia mahdollisuuksia.


Ohjelman tavoitteena on

  • tuottaa kattava, ajantasainen ja luotettava tietopohja maakuntien johtamisen, ohjauksen ja valvonnan tueksi.
  • jalostaa tietoa eri käyttötarkoituksiin sopivaksi, tarjota käytettäväksi rajapinnoilla ja esittää räätälöidyillä näkymillä
  • kerätä tietoa mahdollisimman pitkälle ”sama tieto kirjataan vain kerran” periaatteen mukaisesti, jotta ammattihenkilöstön kirjaamistaakkaa voidaan vähentää
  • toteuttaa tiedonkäsittely yhteisillä data-alustoilla, jotka mahdollistavat joustavat toteutustavat ja luovat edellytykset tulevaisuuden uudenlaiselle analytiikalle, ennusteille ja tekoälyratkaisuille

Tiedolla johtamista on kehitetty pitkälle jo monissa maakunnissa. Alueellista vaihtelua on kuitenkin paljon. Ohjelman yksi tavoite on nostaa kaikki alueet hyvälle perustasolle tiedon tuotannossa sekä kyvyssä hyödyntää tietoa johtamisessa.

Myös kansallisesti on toteutettu useita tietotuotannon yhtenäistämiseen liittyviä hankkeita.

STM:n ja Sitran yhteistyönä kehitettyjä sote-tietopaketteja on jo pilotoitu useissa maakunnissa.

Sitran Isaacus-hankkeessa toteutettiin alueellisia tietoallasratkaisuja.

STM:n Kuva-ohjelmassa on kehitetty kansalliset mittaristot maakuntien ohjaukseen. Sen osana THL on kehittänyt omaa tietotuotantoaan tietopohjahankkeessa

Kelan Kanta-palveluiden yhteyteen ollaan kehittämässä tietoallasratkaisua.

Kokonaisuuteen liittyvää arkkitehtuurityötä on tehty paljon. Toivo-ohjelman yksi keskeinen tarkoitus on koota näitä eri kehittämiskokonaisuuksia yhteen hankekokonaisuuteen.


Perustuslaki, tietosuoja-asetus ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö takaavat kansalaisten oikeuden yksityisyyteen. Tietoja saa käsitellä vain sillä tavoin kuin lainsäädännössä säädetään. Lähtökohta on, että tietoja käsitellään vain sen verran kuin on tarpeellista ja välttämätöntä. Tietosuoja-asetuksessa tätä kutsutaan tietojen minimointiperiaatteeksi.

Eduskunta käsittelee parhaillaan sote-tietojen toissijaisen käytön lainsäädäntöä. Käsiteltävänä olevassa esityksessä säädellään tarkkaan, miten tietoja saa käsitellä johtamistarkoituksessa. Vastaavasti kansallisten viranomaisten oikeudet tietojen käsittelyyn säädetään lainsäädännössä.

Ohjelman yksi keskeinen lähtökohta on, että tiukat tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset toteutetaan kaikkiin tietojärjestelmiin, joita käytetään johtamiseen, ohjaukseen tai valvontaan.


Maakuntajärjestäjän ydintehtäviä ovat palvelutuotannon suunnittelu, seuranta, johtaminen ja valvonta. Näiden tehtäviensä hoitamiseksi se tarvitsee laajasti erilaista tietoa.

Järjestämislain esityksen mukaan maakunnan on seurattava mm. väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä palveluiden laatua, vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta. Tarkemmin järjestäjän tietotarpeita on koottu yhteen ns. järjestämisen tietomalliin, joka koottiin maakuntien yhteistyönä keväällä 2018. SoteDigi Oy jatkaa tämän työn kehittämistä.


Ohjelma jakautuu kahteen hankekokonaisuuteen:

  • SoteDigi Oy, maakunnat ja Vimana Oy kehittävät maakuntien tiedolla johtamista ja sen teknisiä ratkaisuja.
  • Valtakunnalliset viranomaiset THL, Kela ja Valvira sekä osin myös Fimea ja TTL taas uudistavat omaa tietotuotantoaan ja sitä tukevaa teknologiaa vastaamaan uudistuksen vaatimuksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa ohjelman koordinaatiosta ja yhteensovittaa maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden kehitystyötä.


Maakunta- ja sote-uudistuksen ICT-muutostyötä valmistellaan kaikkien maakuntien toimialojen yhteisessä digimuutosohjelmassa. Sen yksi osa johtamisen ja ohjaamisen ratkaisut, jonka osa Toivo-ohjelma on. Tavoitteena on tuottaa monialaisen maakunnan toiminnasta kattava kokonaiskuva johtamisen ja ohjauksen tueksi mahdollisimman pitkälle yhteisiä teknisiä ratkaisuja hyödyntäen.

Maakuntien johtamisen ja ohjauksen tietotarvemäärittelyjä tehdään maakuntatieto-ohjelmassa. Sen osana on toteutettu Kustannusvaikuttavuuden muutosohjelma, jossa on määritelty sote-ohjauksen mittaristoa. Toivo-ohjelman yksi keskeinen tavoite on kehittää ICT-ratkaisuja, joilla vastataan maakuntatieto- ja Kuva-muutosohjelmissa määriteltyihin tarpeisiin.


Jatkossa maakunnat omistavat SoteDigin ja Vimanan. Näin ollen on tärkeää, että yhtiöissä tehtävä kehitystyö vastaa maakuntien tarpeisiin mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että yhtiöissä tehdään asioita, jotka kannattaa tehdä yhdessä kansallisesti sen sijaan, että samat asiat tehtäisiin moneen kertaan kaikissa maakunnissa.

Maakuntien tarpeet ovat olennaisia myös valtakunnallisten viranomaisten kehittämistyössä. Kansallisen tiedontuotannon on hyödytettävä valtakunnallisen ohjauksen tarpeita, maakuntien vertailua ja oman toiminnan kehittämistä. Teknisillä ratkaisuilla pitää mahdollistaa kansallisesti kerätyn tiedon kattava hyödyntäminen myös maakunnissa.


Tiedolla johtaminen on maakunnissa keskeinen strateginen kysymys. Maakunnalla on paremmat mahdollisuudet päästä sote-uudistuksen tavoitteisiin, kun se hyödyntää johtamisessa parasta mahdollista tietoa. Siksi tarpeet maakunnan tiedon tuotannolle pitää tulla toiminnalliselta johdolta. Myös varsinainen palvelujärjestelmän kehittäminen ja toimintatapojen muutokset ovat johdon tehtäviä ja tässä on osattava hyödyntää tietoa oikealla tavalla.

ICT:n kehittämisessä on tunnistettu kehittämistarpeita, jotka koskevat useimpia maakuntia. Näistä monet liittyvät tiedon tuottamisen yhdenmukaistamiseen. Nykyisissä tietojärjestelmissä käsitellään tietoja eri tavoin ja mm. erilaisten tietorakenteiden ja luokitusten yhdenmukaistaminen on edellytys tietojen vertailtavuudelle. Maakunnissa pitäisi linjata siitä, millä aikataululla tietojärjestelmien määrää vähennetään ja mitä muutoksia tehdään nykyisiin järjestelmiin.

Keskeistä on myös tiedolla johtamisen infrastruktuurin suunnittelu. ICT-kokonaisuus muodostuu erilaisista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä. Näissä olevat tiedot on integroitava siten, että tietoja voidaan yhdistellä johtamista varten tietosuojasäädösten rajoissa. Ns. tietoaltaiden, tietovarastojen ja raportointijärjestelmien kokonaisuutta kehitetään SoteDigin ja Vimanan hankekokonaisuudessa. Kustannus- ja osaamissyistä mahdollisimman laaja yhteistyö näiden kehittämisessä on perusteltua.

Henkilöstön ja johdon motivointi hyvään tiedontuotantoon on aivan keskeistä. Tällä hetkellä kirjaamiskäytännöissä on suuria eroja maakuntien ja tuottajien kesken. Parhaiten on onnistuttu alueilla, jossa kirjaamisen merkitys on tehty läpinäkyväksi kaikilla organisaatiotasoilla. Näin myös kirjaajat itse ja heidän lähiesimiehensä kokevat tiedon tuotannon mielekkääksi. Yhdenmukaisen kirjaamisen kehittäminen on erityisen tärkeää tulevassa hajautetussa tuotantorakenteessa, jossa järjestäjän täytyy ohjata myös yksityisiä palveluntuottajia tuottamaan tiedot riittävän yhdenmukaisella tavalla.

Niin tietojen harmonisoinnissa, kirjaamisen kehittämisessä kuin tietojen raportoinnissa on tärkeää ottaa huomioon myös kansalliset linjaukset ja määrittelyt, joita erityisesti THL tuottaa.