Usein kysytyt kysymykset uudistuksen päättymisestä

Olemme keränneet tälle sivulle usein esitettyjä kysymyksiä uudistuksen päättymiseen liittyen. Voit selata kysymyksiä aihealueittain. 

Uudistuksen päättyminen

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen 8.3.2019 jättämän eronpyynnön vuoksi eduskunnan puhemiesneuvosto totesi, että eduskunnalla ei ollut edellytyksiä käsitellä maakunta- ja sote-uudistusta, vaan uudistus kokonaisuudessaan raukesi.

Maakuntien liittojen hallinnoiman maakunnallisen esivalmistelun hallitun alasajon tehtävät määrittyvät valtiovarainministeriön valtionavustuksen käytöstä 20.3.2019 antaman ohjeen sekä sosiaali- ja terveysministeriön sote-koordinaattorien valtionavustuksen käytöstä 22.3.2019 antaman ohjeen mukaisesti.


Hallitulla alasajolla tarkoitetaan maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanohankkeen valmistelun päättämistä, eikä uusia tehtäviä enää käynnistetä.

Valmistelutehtävät ministeriöissä sekä maakuntien liitoissa ja muutosorganisaatioissa saatetaan päätökseen.

Valtakunnallisten palvelukeskusten (Vimana Oy, Maakuntien Tilakeskus Oy ja SoteDigi Oy) toiminnasta annetaan erilliset ohjeet valtion omistajaohjauksena.

Kukin valmistelun vastuutaho, kuten maakuntien liitot ja muutosorganisaatiot, vastaa hallitun alasajon toteuttamisesta. Näitä tehtävä ovat mm. valmisteluryhmien työn päättäminen sekä hankkeen nimissä tehtyjen sopimusten ja sitoumusten päättäminen.

Lisäksi kaikki valmistelussa mukana olleet tahot huolehtivat, että kaikki valmistelun kannalta keskeiset asiakirjat arkistoidaan ja valtionavustusten käyttö raportoidaan ministeriöille.


Kukin valmisteluryhmä päättää maakunnan liiton ohjauksessa kokoontumistarpeesta. Valmistelutehtävien lopettaminen voi edellyttää kokouksia vielä keväällä 2019.


Valtiovarainministeriö antoi maakuntien liitoille ohjeen maakuntien perustamiseen myönnetyn esivalmistelu- ja ICT-valmisteluavustuksen käytöstä 20.3.2019. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 22.3.2019 maakuntien liitoille ohjeen sote-koordinaattorien palkkaamiseen myönnetyn avustuksen käytöstä.

Näissä ohjeissa on kerrottu, miten valtionavustuksia voi käyttää maakuntien liitoissa uudistuksen asianmukaiseen päättämiseen vuoden 2019 aikana.

Käytännössä valtaosa maakuntien uudistusta koskevan toimeenpanon alasajosta tapahtuu 30.6.2019 mennessä. Alasajovaiheen kestossa on kuitenkin maakunnittain eroja.

Kaikki uudistusta koskevat kustannukset loppuvat viimeistään 31.12.2019.


Valtiovarainministeriö antoi valtionapuviranomaisen ohjeen 20.3.2019 ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavan valtionapuviranomaisen ohjeen 22.3.2019.

Maakuntien liitoille on toimitettu 28.3.2019 tarkentava valtiovarainministeriön ohje maakuntien ICT-valmistelun valtionavustuksen raportoinnista.

Valtiovarainministeriö antoi 29.3.2019 suosituksen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa syntyneiden tietoaineistojen arkistointiin. Lisäksi Kansallisarkisto tulee antamaan arkistoinnista lisäohjeita vielä huhtikuussa 2019.

Alueuudistus.fi-sivuilla on uusi osio Uudistuksen päättyminen, johon kerätään edellä mainitut ohjeet sekä mahdollista muuta yleistietoa uudistuksen päättymisestä.


Uudistuksen toimeenpano on päättynyt, eikä hankkeissa tehdä enää virallisia päätöksiä. Maakuntien liitot ovat kuitenkin edelleen toimivaltaisia tekemään päätöksiä niistä tehtävistä, joihin käytetään valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta.


Valtakunnallinen valmistelu

Valtioneuvoston tilannekeskuksen työ on päättynyt. Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön uudistukseen nimetyt muutosjohtajat jatkavat työskentelyä ministeriöiden organisaatioissa. Muutosjohdon akatemian työ päättyy ja työntekijät siirtyvät isäntäorganisaatioonsa HAUSiin.


Alueuudistus.fi-verkkosivusto säilyy käytössä toistaiseksi, mutta sivustolle päivitetään ainoastaan uudistuksen päättämiseen liittyviä tietoja.

Uudistuksen valmistelijoiden käytössä oleva valtioneuvoston tarjoama Tiimeri-työtila on toistaiseksi käytössä.


Valtionavustusten käytön raportointi

Valtiovarainministeriö on vuosina 2017–2019 myöntänyt maakuntien liitoille valtionavustuksia yhteensä noin 167 milj. euroa. Näistä noin 68 milj. euroa myönnettiin maakuntien esivalmisteluun ja noin 99 milj. euroa ICT-valmisteluun. Valtionavustuspäätöksiä annettiin yhteensä 13 kappaletta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2018 myöntänyt maakuntien liitoille sote-koordinaattoreiden palkkaamiseksi yhteensä n. 2,5 milj. euroa.


Raportissa tulee osoittaa valtionavustuslain (688/2001) 13 §:n mukaisesti, että valtionavustus on käytetty valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.

Raportin tulee sisältää valtionavustuspäätöksissä mainitut tiedot.


Maakuntien esivalmisteluun myönnetyn valtionavustuksen raportoinnista ei toimiteta erillistä ohjetta tai mallipohjaa. Avustuksen raportointi on toteutettava valtionavustuslaissa (688/2001), valtionavustuspäätöksissä ja VM:n ohjeessa (20.3.2019) edellytetyn mukaisesti.

Maakuntien ICT-valmisteluun myönnetyn valtionavustuksen käytöstä on annettu valtionavustuspäätöksissä tarkat ohjeet. Lisäksi valtiovarainministeriö on antanut 28.3.2019 ohjeen ICT-valmisteluavustuksen raportoinnista.

Maakunnan liitto vastaa edellä mainittujen tietojen toimittamisesta sekä niiden toimitustavasta ja tiedostomuodosta.


Maakunnan liiton tulee viivytyksettä palauttaa käyttämättä jäänyt tai liikaa maksettu valtionavustus tai sen osa valtiovarainministeriölle valtionavustuslain (688/2001) 20 §:n mukaisesti.


Maakuntien liittojen tulee lähettää raportit valtiovarainministeriölle viivytyksettä, kun valtionavustuksen käyttötarkoituksen mukaiset toimet on asianmukaisesti päätetty. Raportit pitää viimeistään toimittaa 29.2.2020.

Raportit tulee lähettää valtiovarainministeriölle sähköpostitse ([email protected]) tai kirjepostilla (PL 28, 00023 Valtioneuvosto). Lähetyksen viitteenä on suositeltavaa käyttää valtionavustuksen viitetietoa.


Tietojärjestelmälistaus on 29.5.2017 tehdyssä rahoituspäätöksessä edellytetty tuotos. Listauksen tekoon on käytetty valtion avustusta ja näin ollen listaus pitää toimittaa valtiovarainministeriölle raportoinnin yhteydessä.


Tietoaineistojen arkistointi

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyössä syntynyttä tietoaineistoa on useiden valmisteluorganisaatioiden ja valmistelussa mukana olleiden organisaatioiden hallussa monen vuoden ajalta. Tehdyn valmistelutyön dokumentointi ja tietojen arkistointi on tärkeää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää arkistoitavien aineistojen käytettävyyteen, jotta niiden tietoja voidaan hyödyntää tarvittaessa myöhemmin.

Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelussa mukana olleiden tahojen olisi suositeltavaa alueellisesti yhdessä sopia vastuuhenkilöstä tai -tahosta, joka toistaiseksi huolehtii tietoaineistojen dokumentoinnista ja arkistoinnista.

Jos tietoaineistot ovat osa jonkin organisaation arkistoa, niitä ei toistaiseksi ole tarpeen kerätä yhteen muun aineiston kanssa. Tieto muualla säilytettävistä tietoaineistoista tulee dokumentoida maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun muutosorganisaation tietoaineistojen yhteyteen.

Valtiovarainministeriö antoi 29.3.2019 suosituksen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa syntyneiden tietoaineistojen arkistointiin. Kansallisarkisto antaa huhtikuussa 2019 lisäohjeita tietoaineistojen järjestämisestä, luetteloinnista, seulonnasta ja säilyttämisestä.


Henkilöstöasiat

Valtionavustuksen saaja voi käyttää sosiaali- ja terveysministeriön sote-koordinaattorien työsuhteeseen myöntämää avustusta avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaisten toimien päättämisen ajan. Päättämistoimenpiteiden enimmäiskesto voi kuitenkin olla 31.12.2019 saakka.

Jos sote-koordinaattorin työsuhde voidaan kohtuullisin ehdoin päättää aiemmin kuin 31.12.2019, työsuhteesta aiheutuvat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä valtionavustuksesta maksettavia kustannuksia, siltä osin kuin ne olisivat olleet vältettävissä päättämällä työsuhde.

Jos sote-koordinaattorin työsuhdetta ei pystytä kohtuullisin ehdoin päättämään ennen 31.12.2019, sote-koordinaattorin tulee ensisijaisesti tehdä hankkeen päättämiseen ja dokumentointiin liittyvät toimet. Siltä osin kuin työpanosta jää yli, ovat sote-koordinaattorin toiminnan perustellut ja kohtuulliset kustannukset hyväksyttäviä avustuksesta maksettavia kustannuksia myös, mikäli koordinaattori tekee muita hankkeeseen ja sen tavoitteisiin kytkeytyviä muuttuneessa tilanteessa hyödylliseksi katsottuja toimia.
Jos valtionavustuksen saaja osoittaa sote-koordinaattoriksi palkkaamalleen henkilölle muita kuin valtionavustuksen käyttökohteen mukaisia tehtäviä, se ei voi käyttää saamaansa avustusta näiden henkilöstökulujen kattamiseen.
Jos sote-koordinaattori tekee tietyn prosentin työajastaan muita kuin valtionavustuksen käyttökohteen mukaisia tehtäviä eli on osa-aikainen työntekijä, tulee sote-koordinaattorin pitää työajanseurantaa. Maksatushakemukseen liitetään selvitys sote-koordinaattorin tekemästä hanketyöstä eli palkkayhteenveto tai henkilöstökuluselvitys.
Sote-koordinaattorin hakeutuessa toisiin tehtäviin, tilalle ei voi avustuksella palkata uutta henkilöä.
Sote-koordinaattorin työstä tulee tehdä loppuraportti, jossa on lyhyt kuvaus sote-koordinaattorin keskeisistä työtehtävistä ja niiden tuloksista. Raportti tulee liittää osaksi valtionavustusselvitystä.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Kalle Tervo, STM, p. 0295 163 045, [email protected]
neuvotteleva virkamies Salme Kallinen, STM, p. 0295 163 290, [email protected]
johtaja Pasi Pohjola, STM, p. 0295 163585, [email protected]


Maakunnan liitto voi käyttää valtiovarainministeriön maakuntien esivalmisteluun ja ICT-valmisteluun myöntämää avustusta avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaisten toimien asianmukaisen päättämisen ajan.

Maakunnan liitto on toimivaltainen harkitsemaan ja päättämään resursseista, joita tarvitaan uudistuksen asianmukaiseksi päättämiseksi.


Maakunnan liitto voi käyttää valtiovarainministeriön maakuntien esivalmisteluun ja ICT-valmisteluun myöntämää avustusta avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaisten toimien asianmukaisen päättämisen ajan. Näiden päättämistoimenpiteiden enimmäiskesto voi kuitenkin olla 31.12.2019 saakka.

Ohjeen mukaisesti hyväksyttävien kustannusten perusteena ovat sopimukset ja sitoumukset, joiden irtisanomista tai purkamista koskevat toimenpiteet on käynnistetty viivytyksettä 20.3.2019 annetun ohjeen antamisen jälkeen. Valtionavustuksen kannalta hyväksyttäviä kustannuksia vuoden 2019 ajan ovat kustannukset sopimuksista ja sitoumuksista, joita ei ole voitu kohtuullisin ehdoin irtisanoa tai purkaa.

Maakunnan liitto on työnantajana toimivaltainen käsittelemään ja tekemään päätöksiä solmimiensa työsuhteiden osalta. Lain mukaisten työnantajavelvoitteiden sekä hyvän henkilöstöpolitiikan noudattaminen on tärkeää. Työnantajan tulee siten arvioida perusteet ja mahdollisuudet määräaikaisten työsuhteiden irtisanomiseen tai purkamiseen, mutta oikeuskanslerinviraston 15.3.2019 tulkinnan mukainen vaade kohtuullisista ehdoista tulee huomioida.

Maakunnan liitto on toimivaltainen harkitsemaan ja päättämään myös muista määräaikaisten työsopimusten velvoitteiden toteuttamisesta. Maakunnan liitolla on siten käytössään mahdollisuus esimerkiksi työntekijän vapauttamiseen työvelvoitteesta työsuhteen keston loppuajaksi. Ohjeessa todetun mukaisesti lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitamisesta aiheutuvat kustannukset ovat valtionavustuksen kannalta hyväksyttäviä kustannuksia 31.12.2019 asti.

Katso myös vastaus seuraavaan kysymykseen.


Maakunnan liitto on työnantajana toimivaltainen käsittelemään ja tekemään päätöksiä solmimiensa työsuhteiden osalta.

Maakunnan liitto voi käyttää valtiovarainministeriön maakuntien esivalmisteluun ja ICT-valmisteluun myöntämää avustusta avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaisten toimien asianmukaisen päättämisen ajan. Näiden päättämistoimenpiteiden enimmäiskesto voi kuitenkin olla 31.12.2019.

Jos maakunnan liitto vuonna 2019 osoittaa palkkaamalleen henkilölle muita kuin valtionavustuksen käyttökohteen mukaisia tehtäviä, se ei voi käyttää saamaansa valtionavustusta näiden henkilöstökulujen kattamiseen.

Esimerkkejä valtionavustuksen kannalta hyväksyttävistä ja ei-hyväksyttävistä kustannuksista on esitetty valtiovarainministeriön 20.3.2019 antamassa ohjeessa. Näistä esimerkeistä on johdettavissa esimerkkejä myös tehtävistä ja töistä, joita ko. valtionavustuksella ei voida kattaa. Sote-koordinaattoritoimintaan myönnettyjen avustusten käytöstä on ohjeistettu sosiaali- ja terveysministeriö 22.3.2019 antamassa ohjeessa.

Katso myös vastaus edelliseen kysymykseen. 

 


Maakunnan liitto voi käyttää valtiovarainministeriön maakuntien esivalmisteluun ja ICT-valmisteluun myöntämää avustusta avustuspäätöksen käyttötarkoituksen mukaisten toimien asianmukaisen päättämisen ajan. Näiden päättämistoimenpiteiden enimmäiskesto voi kuitenkin olla 31.12.2019.

Ohjeen mukaisesti hyväksyttävien kustannusten perusteena ovat sopimukset ja sitoumukset, joiden irtisanomista tai purkamista koskevat toimenpiteet on käynnistetty viivytyksettä 20.3.2019 annetun ohjeen antamisen jälkeen. Valtionavustuksen kannalta hyväksyttäviä kustannuksia vuoden 2019 ajan ovat kustannukset sopimuksista ja sitoumuksista, joita ei ole voitu kohtuullisin ehdoin irtisanoa tai purkaa.

Edellä mainitun mukaisesti lomapäivien rahakorvaukset ja lomarahat ovat työantajalle kuuluvia lakisääteisiä kustannuksia. Ne ovat siten myös valtionavustuksen käytön kannalta hyväksyttäviä kustannuksia.

 


Irtaimisto ja muu omaisuus, tilaisuus ja leasing-sopimukset

Valtionavustuksella hankittu irtain omaisuus on valtionavustuksen saajan eli maakunnan liiton omaisuutta.

Valtiovarainministeriö suosittelee irtaimen omaisuuden myyntiä ja luovutushinnan palauttamista valtiolle.

Jos myynti ei ole mahdollista tai valtionavustuksen saaja tarvitsee omaisuutta, omaisuus säilyy valtionavustuksen saajalla edellyttäen, että omaisuuden pysyvä käyttö on tarpeen.

Samat periaatteet koskevat sekä maakuntien esivalmisteluun että maakuntien ICT-valmisteluun myönnetyllä avustuksella tehtyjä hankintoja.


Maakunnan liittojen tulee käynnistää sopimusten ja sitoumusten (ml. tilat, ICT ja leasing) purkamista koskevat toimenpiteet viivytyksettä.

Valtionavustuksen käytön kannalta hyväksyttävien kustannusten perusteena ovat sopimukset ja sitoumukset, joiden irtisanomista tai purkamista koskevat toimenpiteet on käynnistetty viivytyksettä 20.3.2019 annetun ohjeen antamisen jälkeen.

Valtionavustuksen kannalta hyväksyttäviä kustannuksia 31.12.2019 asti ovat kustannukset sopimuksista ja sitoumuksista, joita ei ole voitu kohtuullisin ehdoin irtisanoa tai purkaa. Kohtuullisilla ehdoilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että kustannukset sopimuksen purkamisesta ovat korkeintaan yhtä suuret kuin sopimuksen mukaiset kustannukset sopimuskauden loppuun, kuitenkin enintään 31.12.2019 asti.

Valtionavustusta ei voi käyttää 1.1.2020 ja sen jälkeen aiheutuneisiin kustannuksiin.