Usein kysyttyä tukipalveluista

Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia täydennetään uudistuksen edetessä.

Tukipalvelut

Kunta ei voi myydä omasta organisaatiostaan tukipalveluja maakunnalle, koska tällöin kunta toimisi markkinoilla ja markkinoilla olevaa toimintaa voi harjoittaa vain yhtiömuodossa (kuntalain 126-127 §). 


Kunta ja maakunta voivat toimialansa rajoissa omistaa hankintalaissa tarkoitetun sidosyksikön, yhtiön, jolta ne voivat hankkia palveluja hankintalain mukaisesti kilpailuttamatta.

Maakunnan toiminnassa on huomioitava maakuntalain 16 luvun mukaisten palvelukeskusten käyttövelvoite.


Ei kunnan organisaatiosta, koska kyse on toiminnasta kilpailutilanteessa markkinoilla, jota koskee yhtiöittämisvelvoite kuntalain 126 §:n mukaisesti.


Kyllä. Kunnat ja maakunnat voivat perustaa hankintalain mukaisesti sidosyksikön. 


Kyllä, koska ne ovat samaa organisaatiota.


Maakunta ja sen organisaatioon kuuluva liikelaitos voivat tuottaa sisäisiä palveluja maakunnan liikelaitoksen osana olevalle sote-keskukselle, joka on juridisesti osa maakunnan liikelaitosta ja siten osa maakuntaa. Palvelut on hinnoiteltava markkinaehtoisesti valinnanvapauslain 61 §:n mukaisesti.


Kyllä, mutta hyvin suppeaa alaa tukipalveluja.

Maakuntalain 113 §:n mukaan maakunta voi tuottaa tukipalveluja tytäryhteisölleen yhtiöittämättä, mutta tässä tarkoitettuja tukipalveluja tulkitaan kapeasti. Mahdollista on tuottaa esimerkiksi siivous- arkistointi- ja kiinteistönhuoltopalveluja. Tukipalveluja ovat myös muun muassa tietojärjestelmät ja niitä koskevat ylläpitopalvelut sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Maakuntalain 114 §:n mukaan tällöin toiminta tulee hinnoitella markkinaperusteisesti sekä eriytettävä toimintaa koskeva kirjanpito.

 

 


Ei voi. Katso edellinen vastaus. Nämä eivät ole sellaisia tukipalveluja, joita tarkoitetaan maakuntalain 113 §:ssä.


Kyllä, koska maakunta ja liikelaitos ovat maakunnan organisaatiota, ja yhtiö on maakunnan sidosyksikkö. 


Ei muutoin kuin hankintalain mukaisissa sidosyksikkörajoissa, eli käytännössä mahdollisuudet ovat pienet. (hankintalain 15 §,  5% /500 000 e, siirtymäsäännökset 174 §,). Ks seuraava vastaus.


Koska maakunnalla on oltava aina omaa yhtiöittämätöntä toimintaa, sote- keskuksen yhtiöittämisen tarkoituksena lienee aina toimia kilpailutilanteessa markkinoilla. Täten ne eivät toimi hankintalain 6 §:ssä tarkoitettuina hankintayksikköinä.  Kts. markkinaoikeuden päätös MAO:462/11.

Kun yhtiöitetty maakunnan sote- keskus ei ole hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, se ei voi maakunnan kanssa omistaa hankintalaissa tarkoitettua sidosyksikköä.


Voimaanpanolakiesityksen mukaan henkilöstöllä on oikeus siirtyä maakunnan tai maakunnan yhtiön (esim. palvelukeskusyhtiö) palvelukseen, mikäli henkilön työpanoksesta vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin.

Työnantaja arvioi henkilöiden työpanoksen määrän kohdistumisen maakunnalle siirtyviin tehtäviin sekä kunnalle ja valtiolle jääviin tehtäviin. Alustava selvitys (esiselvitys) siirtyvästä henkilöstöstä tulee tehdä 30.10.2018 mennessä. Lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä on oltava valmis 30.12.2019 mennessä (esiselvityksen päivitys).