FI SV EN

Valinnanvapaus

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana maakunta- ja sote-uudistusta. Hallitus antoi eduskunnalle uuden esityksen valinnanvapauslaiksi 8.3.2018. Pääset tarkastelemaan lakiesityksen aineistoja tästä. Valinnanvapaudesta on annettu uusia linjauksia tämän jälkeen 18.6.2018 (tiedote täällä) ja 27.6.2018 (pääministerin ilmoitus täällä).

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.

Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin. 

Valinnanvapaus lyhyesti

Valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa laajennetaan:

  • Pääset nopeammin lääkäriin ja  sosiaalityöntekijälle.
  • Voit valita haluamasi sote-keskuksen ja hammashoitolan. 
  • Voit valita julkisesti omistetun tai yksityisen palvelun (samat asiakasmaksut). 
  • Saat halutessasi apua valinnan tekemiseen.
  • Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen, kuten ennenkin.

Uudistuksen ja valinnanvapauden aikataulu

Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan (suunhoidon yksikön). Jos sote-keskuksella tai hammashoitolalla on toimipisteitä useilla paikkakunnilla, asiakas voi asioida missä tahansa toimipisteessä.

Asiakas voisi valita myös maakunnan liikelaitoksen ja palveluyksikön. Maakunnan liikelaitos tarjoaisi myös sote-keskusten ja hammashoidon palveluja, sekä kaikki sosiaalipalvelut ja  muut terveyspalvelut. Näitä ovat esimerkiksi perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto, kotihoito ja erikoissairaanhoito sairaaloissa. 

Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa. Asiakas käyttäisi asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palveluntuottajalta. Asiakasseteliä pitäisi tarjota esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi asiakasseteli olisi myönnettävä, jos hoitotakuun aikarajat ylittyvät. Maakunta voisi käyttää halutessaan asiakasseteliä laajemminkin, kunhan se ei haittaisi palvelujen toimivuutta.

Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, vaikkapa henkilökohtaisen avustajan. 

Valinnanvapauslakiesityksen mukaan asiakas voisi valita näin:


Asiakkaat saisivat paremmin tietoa palvelujen laadusta

Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia tarjoamaan tietoa valtakunnallisessa verkkopalvelussa ja pyydettäessä suullisesti ja kirjallisesti.  Sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otetaan huomioon erilaiset asiakkaat

Maakunta- ja sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja palvelujen järjestämisestä  on tarkoitus siirtyä uusille maakunnille 1.1.2021 alkaen. Maakunnat vastaavat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että eri tuottajien palvelut ovat sujuvasti yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunnat maksaisivat palveluntuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista. Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista.  Lisäksi osa rahoituksesta voitaisiin maksaa suoriteperusteisesti. Erilaiset asiakkaat ovat näin tuottajien kannalta kiinnostavia. Maakunta voisi maksaa tuottajalle lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista.

Myös pienet yritykset ja järjestöt voisivat olla tuottajia

Pienillä yrityksillä ja järjestöillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Lisäksi sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja pieniltä yrityksiltä. Pienet yritykset voisivat toimia sote-keskuksen tuottajana yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta.

Valinnanvapauspilotit ja palvelusetelikokeilu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista kokeillaan palvelusetelikokeiluissa ja valinnanvapauspiloteissa. Parhaillaan käynnissä olevat palvelusetelikokeilut tuottavat tietoa uuden valinnanvapausmallin valmisteluun ja toimeenpanoon. Kokeiluissa noudatetaan nykyistä lainsäädäntöä. Valinnanvapauspilotit puolestaan toteutetaan osana uutta lainsäädäntöä.

Aineistoja

 

Lisätietoja

ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 0295 163338
hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, STM, p. 0295 163092
erityisasiantuntija Maria Porko, STM, p. 0295 163417