FI SV EN

Maakunnat ja kunnat edistävät hyvinvointia ja terveyttä

Kunnat ja tulevat maakunnat edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kunnilla ja maakunnilla on omat tehtävänsä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen. On tärkeää, että kuntien päättäjät ymmärtävät, kuinka kunnassa edistetään asukkaiden hyvinvointia arkiympäristössä.

Maakuntien tehtävänä on tukea kuntia ja tarjota niille asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Maakuntien tehtävänä on myös huolehtia alueellisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä, vastata sosiaali- ja terveyspalveluista sekä siitä, että edistävät ja ehkäisevät palvelut toteutuvat.

Kuntien, maakuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen yhteensovittamiseksi ja yhteistyön toteuttamiseksi tarvitaan selkeät hallinnonalojen rajat ylittävät rakenteet.   

Hyvät käytännöt kiertoon

Sote-uudistuksen yhteydessä on tärkeää saada hyvät toimintatavat ja käytännöt kiertoon ja käyttöön kaikkialla Suomessa. Hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyön malleja levitetään kymmenessä hankkeessa. Voit lukea niistä täältä.

Kunta ratkaisee monet asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat

Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, asuminen, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta päätetään kunnassa.

Kunta voi edistää alueen elinvoimaa sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua edistämällä kuntalaisten hyvinvointia suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Tämä onnistuu, kun kunnan päättäjät ottavat eri hallinnonalat, järjestöt ja asukkaat mukaan löytämään hyviä ratkaisuja ja tekemään tarvittavia muutoksia.

Esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on paljon. Maankäytöstä vastaavat viranomaiset voivat yhdessä kuntalaisten kanssa suunnitella lähiympäristöjä terveyden ylläpitoon innostaviksi ja turvallisiksi. Kunnan nuoriso- tai liikuntatoimi voi monipuolistaa harrastustoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kunnan sivistystoimi voi tarjota digivalmennusta eri asukasryhmille esimerkiksi kirjastoissa. Kunta voi myös päättää, että sen tarjoamat ja tukemat ateriat ovat ravitsemussuositusten mukaisia.  

Kunta tarvitsee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käytännön toteuttamiseksi:

  • pysyvät poikkihallinnolliset yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet (hyvinvointityöryhmä ja terveyden edistämisen koordinaatio)
  • hallinnonalojen rajat ylittäviä johtamisen käytäntöjä ja vastuunottoa
  • sitoutumista hyvinvointitavoitteisiin kuntasuunnittelussa
  • ajantasaista tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä
  • vaikuttavia terveyden edistämisen käytäntöjä sekä
  • ehkäisevän työn ammatillista osaamista ja riittävää henkilöstöä.

Kunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eivät ole uusia. Hyvinvointikertomus on aktiivisessa käytössä ja hyvinvoinnin edistämien poikkihallinnolliset yhteistyörakenteet ovat osa kuntien johtamista useimmissa kunnissa. Nämä varmistavat pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen työnkuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sen sijaan vaikutusten ennakkoarvioinnin toteutumiseen on tarpeen kiinnittää huomiota useissa kunnissa. 

Kunnan lakisääteisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ovat:

  • asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavia tekijöiden seuranta väestöryhmittäin
  • kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain
  • hyvinvointikertomuksen valmistelu valtuustolle kerran valtuustokaudessa
  • tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen
  • päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttaminen
  • vastuutahojen nimeäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
  • yhteistyö maakunnan ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa (ml. järjestöt).

Maakunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Maakuntien tehtävä on tukea kuntia ja huolehtia alueellisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävistä. Maakunnan on huolehdittava lisäksi siitä, että se edistää näitä tavoitteita myös omassa toiminnassaan.

Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät:

  • laatia maakuntastrategia, jossa otetaan huomioon asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen,
  • koota alueellinen hyvinvointikertomus yhteistyössä alueen kuntien kanssa,
  • asettaa omassa suunnittelussaan tavoitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja vastuutahot,
  • arvioida ennakkoon ja ottaa huomioon päätösten vaikutukset eri väestöryhmien hyvinvointiin ja terveyteen,
  • antaa kunnille asiantuntijatukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä sekä
  • järjestää ehkäisevät palvelut.

Maakunta tukee kuntia asiantuntemuksellaan

Maakunta antaa kunnille asiantuntijatukea sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ehkäisevässä päihdetyössä. Esimerkkejä maakunnan kunnille antamasta tuesta:

  • maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalvelut, kuten hyvinvointikertomuksen tekemiseen ja ennakkoarviointiin liittyvä tuki ja koulutus,
  • hyvinvointi- ja terveystiedon tuottaminen kunnille sekä tuki niiden tulkitsemiseen
  • ehkäisevän päihdetyön ja turvallisuuden asiantuntijatuki
  • väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn koordinointi ja tuki
  • valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki.

Järjestöt yhteistyökumppanina

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä järjestöt ovat julkishallinnon tärkeä kumppani. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää edelleen kuntien vastuulle. Lisäksi maakuntien on sille kuuluvissa tehtävissä huolehdittava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tämä on merkittävä muutos sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta.

Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin, kuten vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan. Kunnat eivät kuitenkaan enää hanki sotepalveluja järjestöiltä, mutta voivat tehdä yhteistyötä sote-järjestöjen kanssa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Maakuntien ja järjestöjen yhteistyö

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Tämän toteuttamiseksi maakunnan lakisääteisissä strategioissa ja julkisessa palvelulupauksessa on tärkeä ottaa huomioon järjestöjen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla osa palvelu- ja hoitoketjua esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Maakunnan on myös huolehdittava asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin. Esimerkiksi valmius- ja varautumisasioissa yhdistykset kouluttavat ja ohjaavat kunnan ja maakunnan viranomaisia toimialueillaan sekä toimivat yhdessä laadittujen suunnitelmien mukaisesti.

Maakunta voi varmistaa esimerkiksi sopimusjärjestelyin vuokraamiensa tilojen tai palveluntuottajien tilojen käyttämisestä järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi maakunta huolehtii järjestöjen edustajien osallistumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja koordinaatioon.

Kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyö yhdyspinnoilla

Ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen edellyttää kuntien, maakuntien ja järjestöjen välistä tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön toteuttamiseksi tarvitaan rakenteita sekä yhdessä sovittuja toimintamalleja yhteistyön toteuttamiseen.

Alueellisen yhteistyön rakenteet

Alueellisen yhteistyön toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoita yhdistäviä verkostomaisia rakenteita. Maakunta voi esimerkiksi asettaa maakunnallisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöpoolin tai vastaavan kokoamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoita yhteisten tavoitteiden linjaamiseksi, toimeenpanosta sopimiseksi sekä seurannan toteuttamiseksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöpooli on alueen toimijoita kokoava yhteistyöverkosto, joka perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja halukkuuteen tehdä yhteistyötä. Sen tavoitteena on toimia joustavana ja mahdollistavana yhteistyöalustana. Yhteistyöpoolissa otetaan huomioon alueen tarpeiden mukaisesti poolin monialaisuus, laissa määriteltyjen tehtävien kattavuus, eri väestöryhmien, mukaan lukien kieli- ja kulttuuriryhmät, osallistuminen. Toimintaan voivat osallistua, asukkaat, kuntien ja järjestöjen edustajat sekä muut paikalliset ja alueelliset toimijat.  Maakuntiin on perustumassa erilaisia rakenteita järjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Yhdyspinnalla olevien palvelujen toteuttaminen

Yhdyspintoja ovat toiminnat ja tehtäväkokonaisuudet, jotka kuuluvat kunnan tai maakunnan järjestämisvastuulle, mutta joiden asukas- ja asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteisiä tavoitteita. Esimerkkejä yhdyspintapalveluista ovat lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työllisyyden hoitoon liittyvät palvelut, kotouttamispalvelut, ikääntyvien palvelut, liikunnan palveluketju sekä kulttuurihyvinvointipalvelut.  Yhdyspinnalle asettuvia toimintoja ovat myös monialaisten palvelujen kuten ohjaamotoiminnan koordinaatio sekä osallisuus- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaatio,

Yhdyspinnalla olevien palvelujen toteuttamiseksi on maakunnat, kunnat ja järjestöt tunnistavat yhdessä keskeiset ryhmät ja palvelut. Lisäksi yhdessä sovitaan yhdyspintapalveluiden arvioinnin ja seurannan toteuttamisesta esimerkiksi osana alueellista hyvinvointikertomustyötä.

Aineistoja:

Muuta aineistoa:

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Heli Hätönen, STM, p. 0295 163 326, etunimi.sukunimi@stm.fi
erityisasiantuntija Sarita Friman, STM, p. 0295 163 349, etunimi.sukunimi@stm.fi
johtaja Taru Koivisto, STM, p. 0295 163 323, etunimi.sukunimi@stm.fi