FI SV EN

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin perustuva rahoitus

Eduskunnan käsittelyyn 2.3.2017 annettu esitys (HE 15/2017 vp) laiksi maakuntien rahoituksesta koskee sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviin perustuvaa rahoitusta. Esitystä on täydennetty keväällä 2017 maakuntien muihin tehtäviin perustuvaa rahoitusta koskevalla esityksellä.

Valtio kohdentaisi maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin perustuvaa rahoitusta 7 prosenttia asukasmäärän perusteella ja 92 prosenttia maakunnan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelutarpeiden ja palvelujen järjestämisen olosuhdetekijöiden perusteella.

Lisäksi tarkoituksena on, että maakunnat saavat vuodesta 2023 alkaen valtion rahoitusta myös asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Osuus olisi 1 prosentti maakuntien rahoituksesta.

Maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituslaskelmien perusteena ovat maakuntien rahoituslain 3. luvun mukaiset kustannukset. Rahoituslaskelman kustannuspohjassa on otettu huomioon kunnilta maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset (vuoden 2018 ja 2019 keskiarvo, vuoden 2019 tasossa). Tämän lisäksi pohjassa on huomioitu neljä STM:n siirtyvä momenttia vuoden 2019 kehysvalmistelutasossa sekä sairaankuljetusten ja ensihoidon matkojen kustannukset. Kustannuspohjasta on poistettu kuntiin jäävät kustannukset työmarkkinatuen ja oppilashuollon (kuraattorit ja psykologit) osalta. Yhteensä laskeman kustannuspohja on 17,3 mrd. euroa (3 155 €/as).  

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin perustuva rahoitus

Maakuntien saamaan rahoitukseen vaikuttaisivat maakunnan

  • asukasmäärä (7 %)
  • asukkaiden ikärakenne (39 %)
  • asukkaiden terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet (50 %)
  • asukastiheys (1,5 %)
  • saaristoisuus (0,113 %)
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (1 %)
  • vieraskielisten (1,4 %) ja ruotsinkielisten (0,30 %) asukkaiden määrä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeita koskevan rahoituksen määrittämiseksi esitetään sote-tarvetekijöitä, joiden mukaisesti huomioitaisiin maakunnan asukkaiden ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema.

Kullekin sairaudelle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää. Esitysten taustalla on vuonna 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema tutkimus Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.

Valtion rahoituksen kohdentamisperusteita arvioitaisiin vähintään neljän vuoden välein. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista sairauksista ja sosioekonomisista tekijöistä sekä laskennassa käytettävistä painokertoimista ja näiden tarkistamisesta määräajoin.

Valtion rahoituksen kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein. Valtioneuvoston asetuksella säädetään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista sairauksista ja sosioekonomisista tekijöistä sekä laskennassa käytettävistä painokertoimista ja näiden tarkistamisesta määräajoin.

Maakuntien rahoituslaissa säädettäisiin siirtymäajasta vuosille 2020–2024, jolloin siirryttäisiin asteittain menoperusteisesta rahoituksesta ehdotettujen uusien määräytymisperusteiden mukaisesti määräytyvään laskennalliseen valtion rahoitukseen.

Tavoitteena sote-kustannusten kasvun hillintä

Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoden 2030 loppuun mennessä ja siten hidastaa sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua noin 1,5 prosenttiyksiköllä vuosittain.

Sosiaali- ja terveysministeriön peruslaskelmassa sote-menot kasvaisivat vuosina 2020–2030 nimellisesti noin 4,4 prosenttia vuodessa. Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi sote-menojen kasvun hillitsemistä alle kolmeen prosenttiin vuosien 2020–2030 ajaksi.

Asetettu tavoite kustannusten kasvun hidastamisesta on erittäin kunnianhimoinen. Julkisten sote-menojen kasvua voidaan hillitä muun muassa

  • tehostamalla toimintaa
  • ottamalla käyttöön parhaat toimintamallit
  • vähentämällä palveluntarvetta hoitamalla oikea-aikaisesti ja ehkäisemällä sairauksia
  • tukemalla terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa
  • korottamalla asiakasmaksuja
  • rajaamalla palveluntarjontaa siten, että yksilön oikeus tarpeelliseen hoitoon kuitenkin turvataan.

Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tukee osaltaan tavoitteeseen pääsyä.

Valtion rahoitus maakunnille olisi laskennallista eikä maakuntien toteutuneita sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksia huomioitaisi valtion rahoituksen tarkistuksessa täysimääräisesti.

Eduskunnan käsiteltävänä olevan esityksen mukaisesti valtion rahoitusta tarkistettaisiin vuosittain julkisen talouden kantokyvyn mukaisesti. Tarkistus tehtäisiin siten, että maakuntien toteutuneista käyttökustannuksista huomioitaisiin maakuntaindeksin mukainen kustannustason nousu lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 2021–2022 ja vuodesta 2023 alkaen 0,5 prosenttiyksiköllä. Näin saavutettaisiin vuoden 2030 loppuun mennessä noin 3 miljardia euroa alhaisempi rahoituksen taso nykyiseen sote-menojen kasvu-uraan verrattuna.

Maakunnille kohdennettavaa valtion rahoitusta tarkistettaisiin vuosittain toteutuneiden kustannusten kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvon ja arvioidun kustannustason muutoksen osalta sekä huomioimalla maakuntien toteutuneet asiakas- ja käyttömaksutulot.

Lisätietoja:

Budjettineuvos Virpi Vuorinen, VM, p. 0295 530 557 (lainsäädäntö)
Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM, p. 0295 530 338 (maakuntien ohjaus ja laskelmat)
Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, VM, p. 0295 530465 (erityisesti maakuntien muiden tehtävien sekä soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, VM, p. 0295 530388 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Antti Väisänen, STM, p. 0295 163044 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)