Kun ihmiset asetetaan keskipisteeksi, miten palveluiden pitää muuttua?

Lohjalla lasten ja nuorten palvelut järjestettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaupungin organisaation uudistus on esimerkki siitä, mitä palveluilta tulevaisuudessa halutaan: keskipisteessä ovat ihmiset elämäntilanteineen.

– Minulla on slogan, jota tapaan kysyä: tuotammeko palveluita vai palvelemmeko kuntalaisia?

Tällä kysymyksellä Lohjan kaupungin hyvinvointijohtaja Katri Kalske haastaa kuntansa työntekijöitä. Koko kaupungin organisaatiota muutettiin kaksi vuotta sitten niin, että toimialoja on vain kaksi: elinvoimatoimiala ja hyvinvointitoimiala. Hyvinvointitoimialaan kuuluvalla lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella organisaatio on pyritty rakentamaan uudestaan asiakkaasta käsin. Palveluista on tehty yksi kokonaisuus, jossa perinteiset hallinnon rajat ylitetään. Keskipisteeksi on otettu kaupunkilaisten elämäntilanteet: esimerkiksi varhaiskasvatus ja neuvola ovat samassa, alle kouluikäisten palveluyksikössä.

Hallinnon rakentaminen uudelleen on luonut myös uusia palveluita kaupunkilaisille. Suosittu palvelu on muun muassa popup-neuvola, joita on järjestetty kotona olevien vanhempien lapsille tarkoitettuihin avoimiin päiväkoteihin.

– Näin neuvolatarkastusta ja rokostuksia varten ei tarvitse lähteä eri paikkaan, vaan kaikki tapahtuu yhdessä ja samassa paikassa, Katri Kalske kuvaa.

Muutos vaatii tiivistä yhteistyötä

Hankejohtaja Maria Kaisa Aulan mukaan Lohjan kaupunki toimii juuri niin kuin palveluilta tulevaisuudessa odotetaan. Jotta palvelut todella edistäisivät hyvinvointia, madaltaisivat terveyseroja ja ehkäisisivät ongelmia ennalta, asetelma täytyy kääntää ympäri. Keskipisteeksi otetaankin kaupunkilaisen, kuten lapsen ja nuoren elämäntilanne ja tarpeet, ja palvelut rakennetaan niiden ympärille.

Tähän tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevien tiivistä yhteistyötä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistajat puhuvat ”yhdyspinnoista”, joita pitää vahvistaa. Se tarkoittaa, että lähtökohtana ovat ihmisten elämäntilanteet, että koulujen, päiväkotien, neuvoloiden, nuorisotyön ja muiden lasten ja nuorten palveluiden välillä ei ole turhia raja-aitoja ja tieto kulkee. 

– Esimerkkejä elämäntilanteista, joita palveluiden pitäisi huomioida paremmin, on yhtä paljon kuin ihmisiä. Vanhemmilla voi olla vuorotyö, samaan aikaan pienten koululaisten arki pitäisi pystyä järjestämään, eikä isovanhempien lähiverkostoa ole. Tai uusperheen teini kokee jäävänsä ilman huomiota ja alkaa oireilla koulussa. Palveluissa pitäisi pystyä näkemään koko perheen elämäntilanne, Maria Kaisa Aula kuvaa.

Sote nosti esille muutoksen tarpeen

Samaan aikaan sote- ja maakuntauudistus tuovat omat haasteensa, kun palvelut hajaantuvat.

– Eivät yhdyspinnat tälläkään hetkellä toimi kuten niiden pitäisi, mutta niistä ei vaan ole puhuttu yhdyspintoina, Aula sanoo.

Sote- ja maakuntauudistus nostavat kysymyksen juuri nyt erityisellä tavalla esille: on huomattu, että yhdyspinnat on saatava joka tapauksessa kuntoon, toteutuvat uudistukset tai eivät. 

– Eiväthän lapset edes ole missään ”sotessa”, vaan kotikunnassa, koulussa ja harrastuksissa, Maria Kaisa Aula sanoo.

Toisaalta soteuudistus on ollut hyvä tilaisuus keikauttaa ajattelua ympäri ja miettiä perusteellisesti, mitä oikein ollaan tekemässä ja miksi.

Katri Kalskeesta uudistaminen on ollut innostavaa ja inspiroivaa, mutta aina se ei ole ollut helppoa. Lapsilla ja nuorilla kun on paljon erilaisia elämäntilanteita ja elämänvaiheita ja lapsi- ja perhepalveluiden yhdyspintoja on lukuisia. Samalla koko tekemisen kulttuuria on pitänyt muuttaa.

– Perinteisessä kuntahallinnossa on ollut hyvin siilomainen tapa toimia. Palvelut ovat jakautuneet eri sektoreille, ja kaikki ovat hoitaneet omaa sarkaansa. Kunta on kuitenkin olemassa vain ja ainoastaan kuntalaisia varten. Jos lähdetään omasta organisaatiosta käsin ilman kosketusta siihen, mitä ihmiset tarvitsevat, johan siinä haaskataan julkisia varoja, Kalske sanoo.

Kun kaikilla on vahvat omat professionsa ja näkemyksensä ja kaikki tekevät kovasti työtä, uudenlaisten työtapojen löytäminen on ollut ajoittain kuormittavaa.

Muutosta johdetaan jatkuvalla viestinnällä

Miten tällaista suurta muutosta sitten johdetaan?

– Muutos ei tapahdu itsestään. On oltava määrätietoinen, mentävä askel kerrallaan, varmistettava resurssit ja kohdistettava ne oikein, Kalske luettelee.

Muutoksen toteutuminen tarvitsee Katri Kalskeen kokemuksen mukaan loputtomasti puhetta ja kuuntelua. Uudistusten taustalla olevaa ajatusta ja ideologiaa on viestittävä jatkuvasti, jotta saadaan luoduksi yhteinen tahtotila. Se tarkoittaa ihan käytännössä uuden, yhteisen kielen löytämistä: mitä kukin tarkoittaa milläkin sanalla, miten asioista on eri organisaatioissa ollut tapana puhua, miten kaikki ymmärtäisivät toisiaan paremmin?

Katri Kalske on huomannut, että luottamus uudistuksiin syntyy usein konkreettisen kokemuksen kautta: kun ammattilainen kokee vaikkapa, ettei jossain tilanteissa enää tarvitse selviytyä yksin.

– Hyvä arki syntyy siitä, että ihmisiä kuunnellaan, ammattilaiset ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä ja luottavat toisiinsa, Maria Kaisa Aula kiteyttää.

Teksti: Veera Luoma-Aho

Lapset ja nuoret keskipisteeksi – miten palveluiden pitää muuttua?