Hämeenlinna otti loikan tulevaisuuteen ja kokeili valinnanvapausmallia

Hämeenlinnassa Jukolan ja Lammin asukkaat ovat kaksi viime vuotta saaneet varata lääkäriajan yksityiseltä tai julkiselta samaan hintaan. Valinnanvapauskokeilun hedelmissä on paljon ajatuksenaihetta sote-uudistuksen suunnittelijoille.

Kun valtakunnan sote-juna nytkähtelee eteenpäin, Hämeenlinna on jo yhden asemanvälin edellä. Siellä on kahden vuoden ajan kokeiltu valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa: asiakas on voinut mennä valitsemalleen yksityiselle tai julkiselle terveysasemalle samalla hinnalla.

Lammilla asuva Outi Myllymaa hyödynsi valinnanvapautta, kun hän huomasi sydämessään outoja oireita.

- Olin jo aikaisemmin tutustunut siihen, että olimme mukana tässä valinnanvapauskokeilussa. Soitin yksityiselle sektorille ja pääsin heti lääkäriin, hän kertoo.

Myllymaa oli erityisen tyytyväinen siihen, että ajan sai välittömästi ja että tutkimukset veivät saumattomasti yksityiseltä julkiselle, aina Kanta-Hämeen keskussairaalaan asti. Kun vielä tutkimusten tulokset olivat huojentavia, kokeilusta jäi hyvä mieli.

Hämeenlinnassa kokeiltu malli on käytännössä sama kuin mitä sote-uudistuksen valinnanvapauslaissa kaavaillaan. Hämeenlinnassa palveluja tarjoaa kaksi julkista ja viisi yksityistä terveysasemaa kahdella puolin kaupunkia: maaseutumaisen Lammin lisäksi mukana on Jukolan kaupunginosa ydinkeskustan tuntumassa. Kokeilun piirissä on 18 000 ihmistä, ja heistä noin viidesosa eli 3 700 on vaihtanut sote-palvelun tarjoajaa.

- Ennakoin, että vaihtajien määrä tulee todellisuudessa olemaan suurempi, sanoo Hämeen sote-muutosjohtaja Jukka Lindberg. - Tässä kokeilussa yksityiset toimijat eivät ole vielä aktiivisesti markkinoineet tai käyneet ämpärikampanjoita, jotta saisivat juuri oikeat ihmiset listautumaan asiakkaiksi.

Asiakaskyselyn mukaan vaihtamisen syynä ovat olleet ensisijaisesti juuri palvelun nopeus ja saatavuus, mutta myös tuottajan brändi ja luotettavuus ovat painaneet valinnassa.

Kokeilu vaatii vaivan sietämistä ja viestintää

Lindbergin mukaan Hämeenlinna tarttui kokeiluun saadakseen tietoa asiakkaista ja markkinoista, ollakseen etukenossa.

- Tämä muutos valinnanvapauteen on niin radikaali julkisten palvelujen näkökulmasta, että olisi riski olla kokeilematta ensin, hän sanoo. - Hämeenlinnassa on aina oltu posket punaisena kokeiluihin ja uuden tekemiseen. Uskon, että tämä kokemus ylläpitää kokeilukulttuuria, jota on pakkokin ylläpitää, jos halutaan, että sosiaali- ja terveyspalveluilla on valoisa tulevaisuus.

Lindbergin mukaan kokeilukulttuuri vaatii ennen kaikkea kykyä sietää ylimääräistä vaivaa. Hämeenlinnassa piti esimerkiksi luoda kokeilulle portaali ja valintatyökalut ja huolehtia tiedottamisesta.

Myllymaan näkökulmasta tiedotus onnistui hyvin ja valinta oli tehty helpoksi.

- Uutinen kokeilusta oli kahdessa lehdessä ja saimme vielä henkilökohtaiset kirjeet kotiin. Toki sosiaalista mediaa voisi hyödyntää enemmän, hän sanoo.

- Tulevaisuuden haaste on se, miten onnistuisimme kertomaan valitsijoille tuottajien suoriutumisesta ja siitä, miten tietty palvelu on koettu, Lindberg lisää.

- Kyllä. Matkoille lähtiessämme katsomme TripAdvisorit, joten miksipä niistä ei voisi ottaa mallia sote-palveluiden arviointiin, Myllymaa miettii.

Sujuvuudesta ei voi säästää

Yksi merkittävä huomio Hämeenlinnan kokeilusta on se, että sen aikana sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on kasvanut kokeilualueilla melkein 15 prosentilla. Se johtuu todennäköisesti siitä, että ihmiset tietävät saavansa ajan helpommin ja nopeammin kuin ennen, jolloin kynnys yhteydenottoon madaltuu.

Jos sote-uudistus parantaa palvelujen sujuvuutta, näin saattaa käydä muuallakin Suomessa. Lindbergin mielestä käytön kasvu onkin tärkeä viesti ministeriöille. Jos kysyntä lisää kustannuksia, se pitää ottaa huomioon maakunnan rahoituksessa.

Toisaalta julkisen perusterveydenhuollon ongelma on ollut pitkä jono palveluihin, eikä siihen haluta palata.

- Voipi olla, ettei tästä voi säästää, Lindberg sanoo.

Outi Myllymaa uskoo, että kysyntä talttuu ajan myötä.

- Jos alkuvaiheessa kustannukset pompahtavat, ne varmaan myös tasaantuvat jossain vaiheessa, kun pystytään nopeasti reagoimaan asioihin ja ihmiset saavat hyvää hoitoa, hän pohtii.

Jukka Lindbergiä valinnanvapausmallissa huolestuttaa se, alkavatko palveluntuottajat valikoida asiakkaita. Nykyisessä mallissa tuottaja saa kunnalta kapitaatiokorvauksen asiakkaiden määrän mukaan, ja summaan vaikuttaa ainoastaan potilaan ikä.

- Silloin ehkä halutaan hoitaa vain kannattavia potilaita, ei niitä, joilla on paljon ja kalliita toimenpiteitä.

Hämeenlinnan on mahdollista tarkastella korvausmallin vaihtoehtoja, koska kokeilu sai jatkoa syksyyn. Samalla pohditaan, miten sote-keskuksiin saisi paremmin mukaan myös sosiaalihuollon neuvontaa.

Teksti: Noora Mattila

Artikkeli liittyy Muutoksen tekijät -podcastin keskusteluihin.

Jakso 2: Tämän opimme Hämeenlinnan palvelusetelikokeilusta