Podcast-artikkeli: Uudet perhekeskukset tuovat avun perheen luokse

Samalla kun lapsi- ja perhepalveluita kootaan uusiin perhekeskuksiin, on mahdollisuus kehittää myös ajattelutapoja ja kohtaamisia. Jatkossa perhettä ei passiteta toiselle luukulle ja lapsen tarpeita kuunnellaan ennen kuin ongelmat kärjistyvät.

Miltä kuulostavat tällaiset lasten ja perheiden palvelut: Auttavat ammattilaiset voivat olla tavattavissa missä vain, joskus jopa museolla, perhekahvilassa tai netissä chattiyhteyden päässä. Työntekijät tekevät vauvaperheisiin kotikäyntejä ja tarjoavat apua pulmiin, joista vanhemmat eivät osaa edes kysyä. Ja kun pyytää apua, kukaan ei lähetä toiselle luukulle vaan kutsuu tarvittavat apurit mukaan keskusteluun. Lapsen oireiluun puututaan ajoissa ja myönteisesti, niin, että etsitään lapsen vahvuuksia. Lapsen oma näkökulma on arvokas, ja lasta tuetaan ja kuunnellaan myös vanhempien erotessa.

Tällaista on ollut meneillään valtakunnallisessa LAPE-muutosohjelmassa. Ohjelman pohjana on pyrkimys sosiaali- ja terveyspalveluiden maakunnallistamiseen kahden vuoden kuluttua. Lapsi- ja perhepalveluissa se toteutetaan niin, että kuntien hajanainen sote-palvelutarjonta yhdenmukaistetaan ja sovitetaan yhteen esimerkiksi varhaiskasvatuksen kanssa. Kaikki kootaan perhekeskuksiin eli perheiden tukiverkostoihin.

Samalla on oiva mahdollisuus korjata perhepalveluiden heikkoja kohtia, kuten sitä, ettei ennalta ehkäiseviä palveluita ole ollut riittävästi tai että esimerkiksi lastentarhanopettajat jäävät oireilevan lapsen kanssa yksin.

- Työpajoihin ja seminaareihin on tullut todella paljon ihmisiä, ja osallistujat ovat selvästi innostuneita, kertoo Pohjois-Savossa perhekeskustoimintaa rakentava muutosagentti Minna Rytkönen. - Aika on ollut kyllä kypsä tälle toimeenpano-ohjelmalle.

Kainuun perhekeskusvastaava Helena Saari on iloinen, että malli tulee myös muualle Suomeen. Kainuussa perhekeskukset perustettiin jo kymmenen vuotta sitten. Sielläkin on silti kehitetty palveluita muutosohjelman aikana: on tehty esimerkiksi jalkautuvaa päihdeneuvontaa kouluihin ja pidetty Eron edessä -iltoja pariskunnille.

Samalla Kainuu on voinut tarjota oppejaan muille maakunnille.

- Tärkein niistä on se, että kehittämistä ja suunnittelemista lähdetään tekemään alusta asti yhdessä, yhteistyössä, Saari sanoo. 

Uudet tavat vaativat opettelua

Pohjois-Savossa on kokeiltu uusia saavutettavuuden tapoja: suuhygienisti on päivystänyt museolla ja perhetyöntekijä päiväkodin eteisessä.

Työntekijöille ei välttämättä ole aivan helppoa se, että töitä tehdään yhtäkkiä niin eri tavalla.

- Se on vaatinut opettelua, omien asenteiden ja näkökulmien tarkastelua, Saari sanoo.

Rytkönen muistuttaa, että muutosta ei tule toteuttaa ylhäältäpäin.

- On tärkeää, että toimijat itse huomaavat, että jokin asia voidaan tehdä toisella tavalla. Se innostus, jonka hyvä kokemus tuo, kantaa eteenpäin.

- Silloin lähtee puskaradio liikkeelle myös kuntalaisten keskuudessa, jatkaa Janakkalan sivistystoimen kehittämispäällikkö Jaana Koski, joka on edistänyt toimintamallia Hämeessä.

- Tällainen muutos vaatii paljon markkinointia ja mainontaa ja mielikuvien muuttamista.

Ennen kaikkea työntekijät kuitenkin hyötyvät, kun asiakkaiden auttamiseksi tehdään yhä enemmän yhteistyötä: paitsi kollegoiden ja työparien kanssa myös niin, että julkinen palvelu ja kolmas sektori yhdistävät voimansa.

Yksi esimerkki on Janakkalan Power Girl -ryhmä tytöille, joilla on esimerkiksi pulaa ystävistä tai harrastuksista. Ryhmässä on koulun kerhorahoilla palkattu ohjaaja ja yksityisen perheneuvolan kokoama sisältö, mutta ryhmässä vierailevat myös esimerkiksi Martat ja muut järjestöt sekä oppilashuollon ammattilaiset. Kustannukset jaetaan kaikkien toimialojen kesken.

Tupsahtelevia tapahtumia on vaikea löytää

Koska perhekeskukset ovat kokeiluvaiheessa, kaikki ei ole mennyt täydellisesti. Niin Kainuussa kuin Hämeessä on esimerkiksi todettu, että pienillä paikkakunnilla eroamisen edessä olevat pariskunnat eivät tohdi tulla vertaistukiryhmään jakamaan tilannettaan.

Janakkalassa pettymys olivat myös järjestöjen ja yksityisten toteuttamat tapahtumat, joita oli tarjolla kevään aikana kolmisenkymmentä.

- Me ajattelimme, että kaikki innoissaan tulevat sinne, mutta tapahtumissa kävi vähänlaisesti väkeä, joissain ei ketään, Koski sanoo.

- Varmaan sitä pitää määrätietoisesti tehdä ja miettiä, miten tapahtumat saataisiin mukaan rakenteisiin niin, ettei niitä vain tupsahtele silloin tällöin.

- Tämä on älyttömän hyvä esimerkki yhteensovittamisesta, Minna Rytkönen sanoo. - Että mietitään kokonaisuuksia ja sitä, miten ne ajoittuvat sujuvasti ja säännöllisesti vuoteen. Esimerkiksi niin, että keväisin ja syksyisin tiettyinä aikoina pyörivät samantyyppiset ryhmät.

Perhekeskuksista tulee joka maakunnan rutiinia viimeistään sote-uudistuksen myötä eli todennäköisesti vuonna 2021. Saari, Rytkönen ja Koski ovat kaikki varmoja siitä, että perhekeskukset ovat oikea tie palveluiden kehittämiseen.

- Näin toimiminen on vaikuttavampaa. Erityistason palveluita ei tarvita enää sitten, kun perheet saavat riittävän varhaisessa vaiheessa tukea, Koski sanoo.

Teksti: Noora Mattila

Artikkeli liittyy Muutoksen tekijät -podcastin keskusteluihin. 

Jakso 1: Näin perhekeskukset mullistavat lasten ja perheiden palvelut