Hyppää sisältöön

Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuritoiminta maakunta- ja sote-uudistuksessa

Taide- ja kulttuuritoiminta lisää ihmisten hyvinvointia, elämänlaatua ja koettua terveyttä sekä parantaa hoidon laatua. Tämä on todettu useissa tutkimuksissa. Britannian parlamentin kaikkien puolueiden yhteinen Taiteen, terveyden ja hyvinvoinnin yhteistyöryhmän julkaisemassa laajassa raportissa tarkastellaan taiteen merkityksiä terveydelle ja hyvinvoinnille. Raportin pääviesteissä todetaan, että taide voi auttaa nykyisen terveys- ja sosiaalihuollon suurten haasteiden kuten ikääntymisen, yksinäisyyden ja mielenterveyden ongelmien kohtaamisessa. Taide voi osaltaan auttaa säästämään myös resursseja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportti esittää selkeässä muodossa useita tutkimustuloksia taiteen vaikutuksista hyvinvointiin eri elämänkaaren vaiheissa, tapausesimerkkejä, suosituksia sekä toimenpide-ehdotuksia.Taide- ja kulttuuritoiminta tuleekin saada osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä.

On tärkeää, että taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet tunnistetaan osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Toiminta antaa työyhteisöille aineksia uudistumiseen ja voimaannuttaa asiakkaita aktiivisen toimijan rooliin. Taide- ja kulttuuripalvelut voivat olla yleisesti kaikille suunnattuja tai nimenomaisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön suunniteltuja. Tässä työssä taide- ja kulttuurialan toimijoilla sekä järjestöillä on merkittävä rooli.

Esimerkkejä taiteen ja kulttuurin käytöstä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä:

  1. Taide osana elinympäristöä: Rakennushankkeen yhteydessä päätetään rakennukseen tehtävistä taidehankinnoista, esim. sairaalan julkisivuun tai yleisiin tiloihin tulevista teoksista. 

  2. Ohjattu taide- ja kulttuuritoiminta: Voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelutaloon tulee tanssitaiteilija säännöllisesti järjestämään asukkaille ohjatun tanssihetken tai että yhteisötaiteilija järjestää osallistuvaa toimintaa asukkaille.

  3. Soveltavan taiteen käyttö spesifisti: Esimerkiksi lastensairaaloissa on käytetty sairaalaklovneja helpottamaan lapsen orientoitumista toimenpiteeseen.

  4. Omaehtoisen harrastamisen ja osallistumisen tukeminen: Lastenneuvola voi antaa tukea kaipaavalle perheelle kulttuurilähetteen, jota hyödyntämällä perhe voi osallistua esimerkiksi sirkukseen ja tehdä jotain erilaista, mitä perhe yleensä tekisi. Sosiaalihuolto voi antaa perheelle tai yksittäiselle asiakkaalle kulttuuripassin, jota hyödyntäen perhe tai asiakas voi osallistua kulttuuritilaisuuksiin tai omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuriin osallistumista voidaan tukea myös tarjoamalla tuki osallistumiseen saattajan tai tukihenkilön muodossa.

  5. Mahdollisuus kokea taidetta eri muodoissaan: Esimerkiksi hoitolaitoksissa vierailevat teatteriesitykset, konsertit, tanssiteokset ja taide-esitykset sekä taiteen kokeminen digitaalisten kanavien välityksellä.

Toiminnan edellytyksenä sitä ohjaavat tavoitteet ja riittävä rahoitus

Hyvinvointia ja terveyttä edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan kannalta olennaista on, että maakunnissa ja kunnissa laaditaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat tavoitteet. Nämä tavoitteet sisällytetään osaksi suunnittelua, toimintaa ja seurantaa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa varataan suunnitelmallisesti määrärahat taide- ja kulttuuritoimintaan.

Maakuntien ja kuntien vastuulla on ottaa asia mukaan strategioihin ja toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin. Nämä ovat maakunnan ja kunnan ohjausvälineitä kulttuuristen oikeuksien ja hyvinvointia ja terveyttä edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan sisällyttämiseksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ennaltaehkäisevää työtä.

Maakunnat

Maakuntien kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti maakuntastrategiaa, järjestämisen suunnitelmaa, palvelustrategiaa ja palvelulupausta. Kirjaamista järjestämissuunnitelmaan on jo tehty muun muassa Keski-Suomessa sekä maakuntaohjelmaan Pohjanmaalla  ja Varsinais-Suomessa, jossa on myös tehty kulttuuristrategia Luova Varsinais-Suomi 2025  alueen maakuntastrategian teemojen mukaisesti. Varsinais-Suomessa kulttuurihyvinvointi on lisäksi kirjattu yhdeksi maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteeksi.

Maakunnan toimintaa ohjaavien ja suunnittelevien asiakirjojen lisäksi terveyttä ja hyvinvointia edistävä taide- ja kulttuuritoiminta tulisi kirjata palvelusopimuksiin. Esimerkiksi Pirkanmaalla tätä on suunniteltu tehtävän pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon piirissä osana kotihoitoa ja ikäihmisten asumispalveluja Elämän puu -kartoituksena. Myös yhdyspintapalvelujen yhteistyösopimuksissa kulttuurihyvinvointi tulisi huomioida esimerkiksi laatukriteerinä painottaen taiteen tuomista ihmisten luo. Pirkanmaalla mallinnetaankin yhdyspintasopimuksia ennakoiden kulttuurin osalta mm. kirjaston kotipalvelua ja kulttuurilähetettä.

Toiminta resursoidaan maakunnan käyttötalousmenoista ja palveluja voidaan rahoittaa esimerkiksi henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Uudenmaan valinnanvapauspilotissa tätä ollaan jo kokeiltu osana päivä- ja virkistystoimintaa ja lisäksi kulttuurihyvinvointi huomioidaan myös muussa toiminnassa jo nyt yhtenä tärkeänä menetelmänä useissa palveluissa, mm. sosiaalinen kuntoutus, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä ikäihmisten asumispalvelut. Näitä ei eritellä erikseen kulttuuripalveluiksi, ne ovat ammattilaisen osaamisen ja näkemyksen ja asiakkaan tarpeiden pohjalta tehty menetelmävalinta ja rahoitetaan näin osana sote-palvelun tuottamista. Varsinais-Suomessa on henkilökohtaiseen budjettiin liittyen kirjattu, että kulttuurihyvinvointipalveluilla monipuolistetaan henkilökohtaisella budjetilla toteutettavissa olevaa palveluntarjoamaa.

Toiminnan seuranta kytketään hyvinvointikertomustyöhön, jonka osana voidaan laatia alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Ensimmäiset alueelliset kulttuurihyvinvointisuunnitelmat onkin jo laadittu Pirkanmaalla  ja Etelä-Savossa, jossa alueellinen hyvinvointikertomus tukee tätä työtä. Prosessi on toteutettu aidosti osallistaen ja sitouttaen ja siinä on ollut mukana sekä sote-puoli että laajat sidosryhmät. Varsinais-Suomessa  puolestaan taidetta ja kulttuuria/toimintaa on kirjattu alueelliseen hyvinvointikertomukseen.

Esimerkki maakunnan kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijatehtävistä (Varsinais-Suomen valmistelu, suunniteltu tehtävänkuva):

  • Alueellinen tuki kunnille, sote-tuottajille ja kulttuurihyvinvoinnin tuottajille sekä kulttuurin saatavuuden, alueellinen tasavertaisuuden ja elinvoimaisuuden koordinaatio mukaan lukien hyvät käytänteet
  • Kulttuurihyvinvointitoiminnan ja -palveluiden seuranta, strateginen suunnittelu ja arviointi (yhdyspinnat: hyte-työ, kulttuurin edistämistehtävä (maakuntalaki), sote-palveluiden järjestämistehtävä, osallisuus, aluekehittäminen)
  • Kulttuurihyvinvoinnin yhteistyörakenteiden luominen ja niissä toimiminen (erilaiset asiantuntijuudet ja verkostot/foorumit muuttuvan toimijakentän mukaan)
  • Yhdyspintatehtävät
  • Kehittäminen, kouluttaminen ja muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien sekä hyvinvointikoordinaattoreiden kulttuurihyvinvointiosaamisen tukeminen
  • Kulttuurihyvinvoinnin huomioiminen suunnitelmissa, maakunnan palvelustrategiassa ja -lupauksessa sekä sopimuksissa palvelutuottajien kanssa
  • Tiedontuotanto kunnille, maakunnalle ja valtiolle
  • Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö

Kunnat

Kunnissa toiminnan tavoitteet kirjataan kuntastrategiaan, hyvinvoinnin ja kulttuurin suunnitelmiin sekä elinympäristöjen kehittämissuunnitelmiin. Toimintaan varataan määrärahat käyttötalousmenoista. Esimerkiksi Turussa kulttuurihyvinvointiin on suunnattu kuolinpesien säästörahaston ja sosiaalirahaston vuotuiset tuotot. Rahastojen sääntöjen mukaan Hyvinvoinnin ohjausryhmä tekee kaupunginhallitukselle ehdotuksen rahastojen varojen tuoton käytöstä, arvioi rahoituksen uudelleensuuntaamisen kustannusvaikuttavuutta sekä varmistaa raportoinnin ja seurannan. Myös Lahdessa jäämistövaroja suunnataan toiminnan rahoittamiseen. Tampereella taas osa kunnan kulttuuribudjetista suuntautuu sote-palveluiden piirissä olevien kuntalaisten kulttuuripalveluihin.

Lisäksi kuntien rakennushankkeissa määräosa kustannuksista varataan rakennuksen taidehankintoihin (ns. prosenttiperiaate). Kaikissa Suomen 20 suurimmassa kaupungissa on 2010-luvulla uusia prosenttiperiaatteen mukaisia yksittäisiä kohteita tai laajempia kaupunkisuunnittelun alueita, joissa on otettu käyttöön taideohjelmia. Taiteen edistämiskeskuksen tietojen mukaan lisäksi 29 uutta pienempää kaupunkia on 2010-luvun aikana tehnyt joko prosenttiperiaatteen mukaisen uuden periaatepäätöksen tai toteuttanut ensimmäistä kertaa prosenttiperiaatteen käytäntöjä mukailevia hankkeita. 2010-luvun aikana prosenttiperiaatteen käytännöt ovat yleistyneet sairaalarakentamisessa, jossa terveyttä edistävän ympäristön periaatteet tunnetaan jo laajasti. Uudenlaisia konsepteja ovat olleet kaupunkikehittämiseen liittyvät kaavoituksen osana tehtävät sopimukset, joilla on määritelty taiteen hankinta-, suunnittelu- ja rahoitustapoja.

Kuntien toimintaa ohjaavien tavoitteiden toteutumista seurataan osana hyvinvointikertomuksia ja strategista johtamista. Lisäksi toiminnasta raportoidaan jatkossa osana TEAviisaria, jonka tiedonkeruu sisältää ensimmäisen kerran terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoimintaan liittyviä kysymyksiä keväällä 2019.

Toimivat rakenteet työn tukena

Uudistuksen yhteydessä tulisi varmistaa toimivat ja pysyvät rakenteet hyvinvointia ja terveyttä edistävälle taide- ja kulttuuritoiminnalle.

Maakuntien tulee nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu toiminnan integroiminen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä osaksi maakunnan aluekehittämistehtävää. Maakuntien vastuuhenkilön vastuulla on myös tehdä yhteistyötä kuntien vastuutahojen kanssa. Etelä-Karjalaan on luotu toimivat sekä maakunnalliset että kuntakohtaiset hyvinvointirakenteet kaikkiin kuntiin. Eksoten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikössä sekä Etelä-Karjalan liiton aluekehityksen ja -suunnittelussa työskentelevän kolmen henkilön tiimi vastaa tulevan maakunnan kulttuuritehtävistä. He kehittävät kulttuuria monipuolisesti yhteistyössä järjestöjen, kuntien, elinkeinoelämän, taiteilijoiden ja asukkaiden kanssa. Tiimin tukena toimii Etelä-Karjalan kulttuurityöryhmä. Poikkihallinnollisen hyte-työn johtamisesta ja ohjaamisesta taas vastaa maakunnallinen hyvinvointityöryhmä.

Kunnissa kulttuurihyvinvointitoiminnasta vastaavat vastuuhenkilöiden lisäksi myös hyvinvointityöryhmät monialaisesti. Vastuuhenkilö voi olla nimetty kahdelle eri toimialalle, joiden välillä voidaan myös jakaa palkkauksesta aiheutuvat kulut. Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä onkin jo tällaisia kulttuurin ja soten yhteisiä kulttuurisuunnittelijoita. Turussa taas kaupungin poikkihallinnollisen kulttuurihyvinvointiryhmän edustajat ovat vapaa-aikatoimialalta, hyvinvointitoimialalta, sivistystoimialalta ja konsernihallinnosta sekä sihteeri Turun ammattikorkeakoulusta. Ryhmä toimii kaupungin hyvinvoinnin ohjausryhmän alatyöryhmänä. Myös Oriveden ja Lempäälän kunnat ovat perustaneet omat poikkisektoriset kulttuurihyvinvoinnin edistämisen työryhmät. Kulttuuripalvelut ovat mukana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmässä monessa muussakin Pirkanmaan kunnassa mutta ei vielä kaikkialla.

Kulttuurihyvinvointityön kytkös maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön rakenteisiin vahvistuu yhdyspinnoille rakentuvan monialaisen kulttuurin toimielimen tai muun yhteistyöfoorumin kautta. Tässä yhteistyössä on tärkeää huolehtia maakunnan, sote-järjestäjän, sote-palvelutuottajien, kuntien, järjestöjen ja yritysten välisestä yhteistyöstä ja koordinaatiosta. Lisäksi mukana työskentelyssä tulisi olla myös kunnan vapaan sivistystyön ja kulttuuritoimen toimijat sekä taide- ja kulttuurilaitokset.

Pirkanmaalla monialainen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Taiteen edistämiskeskuksen Taiken koordinoima KULTU-ryhmä sekä Pirkanmaan liiton, Elyn ja Taiken koordinoima Pirkanmaan kulttuurivoorumi ovat viimeisen vuoden ajan tehneet kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimeenpanoa ja kulttuurihyvinvoinnin edistämistyötä Pirkanmaalla. Osana toimeenpanoa suunnitteilla on Kulttuurihyvinvoinnin aluekeskus SOTEKU, joka kytketään osaksi tulevan maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön rakenteita. SOTEKU:n tehtävänä olisi kulttuurihyvinvoinnin toimijoiden yhteistyön kehittäminen, hyvinvointia tukevan taiteen ja kulttuurin palvelutarjonnan vakiinnuttaminen palvelurakenteisiin, kulttuurihyvinvoinnin toteutumista kuvaavien indikaattoreiden kehittäminen ja kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimeenpanon varmistaminen. Lisäksi keskus tekisi valtakunnallista yhteistyötä kulttuurihyvinvointialaa kehittävien toimijoiden kanssa.

Lisätietoja ja aineistoja:

Sairaalaklovnit

 

Tampere: kulttuuri ankkurina

 

Taiteilijaresidenssitoiminta on Jyväskylän kaupungin ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan yksikön pysyvää toimintaa (tekstitetty)

 

 

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset

 

Taiteilijan työ sote-sektorilla: Muusikko Riku Niemi (ei tekstejä)

 

Jyväskylä: Taidetuulahdus


Mitä on kulttuurihyvinvointi?


 


Tanssitaiteilija Helena Ratinen (eng. kieliset tekstit)

 

Taiteilijan työ sote-sektorilla: Taidemaalari Marja-Liisa Jokitalo (ei tekstejä)