Kotoutumispalvelut ja maahanmuuttoon liittyvät palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin

1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on

palvelukokonaisuuden tärkein tavoite?

Kotoutumista edistävät palvelut ovat maakunnan maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä tehtäviä. Toimivilla kotoutumispalveluilla sekä hyviä väestösuhteita edistämällä voidaan tukea maahanmuuttajien osallisuutta sekä parantaa maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä. Monipuolinen työvoima edistää työmarkkinoiden monimuotoisuutta ja innovatiivisuutta sekä Suomen houkuttelevuutta osaavan työvoiman kohdemaana.

Kotoutumispalveluiden tavoitteita ovat

  • tukea maahanmuuttajien työllistymistä, koulutusta ja muuta yhteiskunnallista osallisuutta sekä hyvinvointia, terveyttä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa
  • tukea maakunnan ja sen alueella olevien kuntien elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä,
  • edistää hyviä väestösuhteita
  • tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen.

Lisäksi maakunnan tehtävänä on vastata kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntiin ohjaamisesta sekä ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten asumisen ja tuen järjestämisestä.

Maakunnan muita maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä ovat Euroopan työnvälitysverkostoon (Eures) sekä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta palkattavan työvoiman lupaharkintaan liittyvät tehtävät. Niitä käsitellään myös tässä palvelukokonaisuudessa.

2. Mitkä ovat ne keinot, joilla tavoitteeseen päästään?

Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja terveyspalveluita, kunnallisia peruspalveluita ja kansallista koulutusjärjestelmää sekä muina kotoutumista edistävinä palveluina. Maahanmuuttajaväestön tarpeet ja kotoutumisen edistäminen on otettava huomioon maakunnan, kunnan ja muiden viranomaisten palveluiden suunnittelussa, järjestämisessä ja tuottamisessa.

Maakunnan on myös huolehdittava siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Maakunnan on huolehdittava tarvittaessa yhteistyössä muiden kotoutumista edistävien tahojen kanssa kotoutumista edistävien palvelujen yhteensovittamisesta palvelukokonaisuuksiksi niille maahanmuuttajille, jotka tarvitsevat monia erilaisia palveluja kotoutumisensa edistämiseksi. Myös maahanmuuttajaa koskevan tiedon hyödyntämisestä palveluntuottajien kesken sekä maahanmuuttajan ohjaamisesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin tulee huolehtia.

Maakunta tai useampi maakunta yhdessä asettaa maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmän, ellei sen asettamista katsota perustellusta syystä tarpeettomaksi. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea kotouttamisen kehittämistä, suunnittelua ja toimeenpanoa maakunnassa sekä kotouttamisen yhteensovittamista maakunnan aluekehityksen, elinvoiman ja kansainvälistymisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja muun suunnittelun kanssa. Lisäksi yhteistyöryhmän tehtävänä on yhdenvertaisuuden ja hyvien väestösuhteiden edistäminen maakunnassa.

Laki kotoutumisen edistämisestä määrittelee palveluja, joilla voidaan edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Kotoutumispalveluja ovat neuvonta ja ohjaus, alkukartoitus, kotoutumissuunnitelma, kotoutumiskoulutus sekä muut kotoutumista edistävät palvelut.

3. Keitä ovat tämän palvelukokonaisuuden asiakkaat?

Kotoutumispalvelujen asiakkaita ovat maakunnan asukkaat, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity (EU-kansalaiset) tai joille on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti.

Lisäksi maakunnan vastuulla on maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyen toimialueensa kuntien tukeminen ja neuvonta kotoutumisen edistämisessä.

Kotoutumista edistävissä palveluissa tärkeimpiä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat kunnat, Kuntaliitto, ministeriöt, muut maakunnat, Maahanmuuttovirasto, vastaanottokeskukset, kolmannen sektorin toimijat, Luova, maksatuksia hoitava taho, kotoutumiskoulutusta ja muita kotoutumispalveluita tuottavat tahot.

4. Mitkä ovat tämän palvelukokonaisuuden tuotteet ja yksittäiset

palvelut?

Kotoutumispalvelut:

Neuvonta ja ohjaus

Neuvontana annetaan tietoa maakunnan ja sille palveluja tuottavan toimijan, kunnan, muun viranomaisen, oppilaitoksen tai muun kotoutumista edistävän toimijan, esimerkiksi kolmannen sektorin kotoutumista edistävistä palveluista, suomalaisesta yhteiskunnasta, koulutusjärjestelmästä ja työelämästä sekä maahanmuuttajan oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa.

Maakunta vastaa siitä, että sen alueella on toimipisteitä ja palveluita, joissa maahanmuuttaja voi saada henkilökohtaista alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta.

Alkukartoitus

Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan osaaminen, työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä koulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palvelujen tarpeet. Alkukartoituksen perusteella maahanmuuttajan kanssa sovitaan kotoutumista edistävistä palveluista.

Maakunta järjestää alkukartoituksen aina työttömälle maahanmuuttajalle sekä kansainvälistä suojelua saaneelle henkilölle ja hänen perheenjäsenelleen.

Työttömälle maahanmuuttajalle alkukartoitus järjestetään kasvupalveluna.

Kansainvälistä suojelua saaneelle henkilölle alkukartoitus on tarkoituksenmukaisinta laatia sosiaalipalveluna, ellei kartoitus olisi jo riittävän kattavasti laadittu kasvupalvelun toimesta eikä maahanmuuttajalla olisi maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta.

Maakunta voi järjestää alkukartoituksen myös muulle kuin työttömälle maahanmuuttajalle tai kansainvälistä suojelua saaneelle henkilölle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan.

Alkukartoitusta koskevaa tietoa löytyy esimerkiksi:

www.kotouttaminen.fi

www.testipiste.eu

Kotoutumissuunnitelma

Kotoutumissuunnitelma on alkukartoitukseen perustuva yksilöllinen suunnitelma niistä palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia työllistyä, opiskella ja saada riittävä suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita yhdenvertaista yhteiskunnallista osallisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja tasa-arvoa tukevia tietoja ja taitoja.

Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kotoutumiskoulutuksesta, omaehtoisesta opiskelusta ja muista kotoutumista edistävistä palveluista.

Kotoutumissuunnitelma laaditaan yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa hänen elämäntilanteensa edellyttämässä laajuudessa. Maahanmuuttajalle laaditaan yksi kotoutumissuunnitelma, jota eri viranomaiset täydentävät, ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu. Eri viranomaisten palveluista koostuva yhteinen kotoutumissuunnitelma voidaan laatia salassapitosäännöksistä huolimatta myös siinä tapauksessa, että maahanmuuttaja antaa suostumuksensa yhteisen kotoutumissuunnitelman laatimiselle.

Maakunta järjestää kotoutumissuunnitelman aina työttömälle maahanmuuttajalle sekä kansainvälistä suojelua saaneelle henkilölle ja hänen perheenjäsenelleen. Työttömälle maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelma järjestetään kasvupalveluna. Kansainvälistä suojelua saaneelle henkilölle kotoutumissuunnitelma on tarkoituksenmukaisinta laatia sosiaalipalveluna, ellei kotoutumissuunnitelmaa ole järjestetty kasvupalvelun toimesta eikä maahanmuuttajalla olisi maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta.

Maakunta järjestää yhteistyössä kunnan kanssa perheen kotoutumissuunnitelman, jos perheen kokonaistilanne sitä edellyttää. Perheen kotoutumissuunnitelman tarvetta arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen tai nuoren kehitystä tukevan ja ohjaavan vanhemmuuden edellytyksiin sekä vanhempien monialaisen tuen ja koulutuksen tarpeisiin.

Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma järjestetään yhteistyössä kunnan kanssa aina alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneelle ja oleskeluluvan saaneelle maahanmuuttajalle. Muulle alaikäiselle alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma järjestetään, mikäli siihen on alaikäisen yksilöllisistä olosuhteista aiheutuva tarve.

Alaikäisen kotoutumissuunnitelmassa sovitaan palveluista, joiden tarkoituksena on tukea alaikäisen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä oppimisvalmiuksia ja oman äidinkielen ja suomen tai ruotsin kielen taidon kehitystä.

Alaikäisen kotoutumissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tai edustajansa kanssa.

Kotoutumissuunnitelmia koskevaa tietoa, muun muassa mallilomakkeita, löytyy esimerkiksi:

www.kotouttaminen.fi

Kotoutumiskoulutus

Kotoutumiskoulutuksella edistetään maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia, työllistymistä ja pääsyä jatko-opintoihin sekä yhteiskunnallista osallisuutta.

Kotoutumiskoulutuksena annetaan oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle
1) suomen tai ruotsin kielen opetusta,
2) ammatillisten tai muiden työelämässä tarvittavien valmiuksien opetusta, ammatillista suunnittelua ja ohjausta jatko-opintoihin, työllistymistä edistäviin palveluihin tai työmarkkinoille,
3) muuta opetusta, joka edistää yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallistaan liittyviä valmiuksia.

Kotoutumiskoulusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Kotoutumiskoulutus järjestetään pääsääntöisesti kasvupalvelukoulutuksena, mutta sitä voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna.

Muut kotoutumista edistävät palvelut

Kotoutumista edistävinä palveluina voidaan järjestää edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi
1) maahanmuuttajalapsen ja -nuoren sekä -perheen kotoutumista edistäviä palveluja ja palvelukokonaisuuksia,
2) erityisiä toimenpiteitä tarvitsevan maahanmuuttajan palveluita, tukitoimia ja palvelukokonaisuuksia,
3) muita palveluja ja palvelukokonaisuuksia, jotka edistävät maahanmuuttajan osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia ja kannustavat maahanmuuttajaa omatoimisesti hankkimaan yhteiskunnassa tarvittaviatietoja ja taitoja.

Erityisiä toimenpiteitä voi tarvita maahanmuuttaja, joka tarvitsee tehostettuja kotoutumispalveluja erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella,

Kuntaan ohjaaminen

Maakunta vastaa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntaan ohjaamisen strategisesta suunnittelusta. Maakunta laatii alueensa kuntien kanssa sopimuksen pakolaiskiintiössä Suomeen otettujen henkilöiden kuntaan ohjaamisesta. Sopimus voidaan laatia myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan ohjaamisesta, mikäli maakunta katsoo sopimuksen tarpeelliseksi ottaen huomioon maakunnan alueella olevien maahanmuuttajien määrä sekä erityisen tuen ja kuntaan ohjaamisen tarve.

Maakunta vastaa kiintiöpakolaisen kuntaan ohjaamisesta yhteistyössä

Maahanmuuttoviraston kanssa. Maakunta vastaa oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan kuntaan ohjaamisesta, mutta oleskeluluvan saanut turvapaikanhakija voi siirtyä kuntaan myös vastaanottokeskuksen ohjaamana.

Kustannusten korvaaminen

Maakunta sopii kunnan kanssa kotoutumislain mukaisten erityiskorvausten maksamisesta valtion varoista:
- korvaus kunnalle pakolaisten vastaanottoon varautumisesta aiheutuneista kustannuksista
- korvaus kunnalle ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuneista kustannuksista

Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki

Maakunta järjestää ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen perheryhmäkodissa, perhehoidossa, tuettuna asumisena tai muuten tarkoituksenmukaisella tavalla, mikäli maakunnassa esiintyvä palveluntarve niin edellyttää.

Maakunta vastaa perheryhmäkodin tai tuetun asumisen ohjaamisesta ja omavalvonnasta sekä lasten ja nuorten sijoittamisesta asumisyksiköihin.

Maakunta järjestää jälkihuoltoa 18–20 -vuotiaille ilman huoltajaa Suomeen saapuneille nuorille.

Maakunta vastaa ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä ml. sosiaalihuollon ja tarvittaessa lastensuojelun palveluista.

Maakunta vastaa tarvittaessa edustajan määräämisestä ja tehtävästä vapauttamista koskevan hakemuksen laatimisesta ilman huoltajaa tulleille alaikäisille.

Hyvien väestösuhteiden edistäminen

Maakunta tai useampi maakunta yhdessä asettaa alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten ryhmien ja viranomaistenvälillä kotoutumiseen ja hyviin väestösuhteisiin liittyvissä asioissa.

Maakunnan työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen sekä muut maahanmuuttoon liittyvät tehtävät Euroopan työnvälitysverkosto (Eures)

Eures on komission ja EU/ETA maiden sekä Sveitsin työvoimapalvelujen välinen yhteistyöverkosto, jolla huolehditaan tiedottamisesta, neuvonnasta, rekrytoinnista ja työnvälityksestä. Eures hyödyttää työntekijöitä ja työnantajia.

Eures-verkostosta säädetään Eures-asetuksella ja se on osa kasvupalveluja. Maakunta vastaa siitä, että asetuksen mukaista palvelua tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille ja että verkostoa ylläpidetään.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta palkattavan työvoiman lupaharkinta

Työntekijän oleskelulupa -järjestelmän tarkoituksena on tukea työvoiman saatavuutta suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti ottaen huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuus työllistyä.

Maakunnan tehtäviin kuuluu antaa neuvontaa tehtävässä tarvittavasta, ulkomaalaiselta työntekijältä edellytettävästä luvasta. Kun kyse on työntekijän oleskelulupaa edellyttävästä työstä, maakunta harkitsee luvan myöntämisen edellytyksenä olevat, ulkomaalaislaissa säädetyt seikat, kuten työhön sopivan, työmarkkinoilla käytettävissä olevan työvoiman saatavuus kohtuullisessa ajassa, työtehtävään liittyvien työehtojen lainmukaisuus sekä työnantajan edellytykset vastata työnantajavelvoitteistaan. Maakunta myös tekee päätöksen mahdollisesta työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä pidättymisestä. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto päättää luvan myöntämisestä.

5. Mitkä ovat yhdyspinnat maakunnan muiden palvelujen ja toisten

organisaatioiden tuottamien palvelujen kanssa?

Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään osana
- maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita,
- maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluita,
- kunnallisia peruspalveluita,
- kansallista koulutusjärjestelmää,
- muina kotoutumista edistävinä palveluina.

Kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, yhteisöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on tärkeää maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Kolmas sektori voi tuottaa kotoutumista edistäviä palveluja yleishyödyllisenä toimintana tai palvelutuotantona julkisten palvelujen rinnalla tai täydentäjänä.

Maakunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta maakunnassa.

Kotoutumista on kehitettävä monialaisen yhteistyönä kunnan, Kansaneläkelaitoksen ja muiden viranomaisten ja toimijoiden, kuten koulutuksen järjestäjien ja palveluntuottajien sekä järjestöjen, yhteisöjen ja yhdistysten kanssa.

Kotoutumisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitetaan maakunnan aluekehitystä, elinvoimaa, kansainvälistymistä, hyvinvointia ja terveyttä sekä tarvittaessa muuta toimintaa koskevan suunnittelun ja kehittämisen kanssa.

Maakunta laatii maakunnallisen maahanmuuton ja kotouttamisen ohjelman, joka täydentää maakuntastrategiaa, alueiden kehittämisen maakuntaohjelmaa ja alueellista hyvinvointikertomusta, ellei ohjelman laatiminen ole perustellusta syystä tarpeetonta.

Yhdyspinta valtion korvausten maksatustehtäviin.

6. Kenen kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti on tehtävä yhteistyötä, että näitä palveluja voidaan tuottaa asiakaslähtöisesti?

Jokainen maakunta vastaa alueellaan kotoutumisen edistämiseen liittyvien palveluiden järjestämisestä, mutta palveluja voidaan järjestää myös maakuntien välisenä yhteistyönä.

Alueellista yhteistyötä tehdään kaikkien valtakunnallisten, maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa, joiden tehtäväkenttään kuuluvat kotoutumisen edistämiseen liittyvät tehtävät. Tähän lukeutuvat kohdassa 5. mainittujen tahojen lisäksi kaikki kohdassa 3 mainitut sidosryhmät.

Valtakunnallista yhteistyötä on tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Maahanmuuttoviraston, oikeusministeriön ja valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) sekä Luovan kanssa.

7. Miten maakunnan sisäinen yhteistyö näiden palvelujen

asiakaslähtöiseksi tuottamiseksi on järjestettävä?

Kotoutumista edistävien palvelujen asiakaslähtöinen tuottaminen edellyttää monialaista yhteistyötä maakunnan, kunnan, Kansaneläkelaitoksen ja muiden viranomaisten ja toimijoiden kesken. Maahanmuuttajaa koskevan tiedon hyödyntämisestä palveluntuottajien kesken sekä maahanmuuttajan ohjaamisesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin tulee huolehtia.

Kotoutumista edistäviä palveluja järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin maakunnassa esiintyvä maahanmuuttajien palvelutarve edellyttää.

8. Mitä tietojärjestelmiä asiantuntijoiden ja asiakkaiden käytössä on

oltava, että nämä palvelut voidaan tuottaa asiakaslähtöisesti?

Kotoutumispalveluissa hyödynnetään kasvupalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tietovarantoja ja järjestelmiä. Oleskelulupatietojen tarkastelussa ja kuntaan ohjaamisessa hyödynnetään ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmää (UMA).

Koulutusportti-tietojärjestelmää tarvitaan kasvupalvelun asiakkaaksi tulevien maahanmuuttajien ohjaamiseen kielitaidon tai ammatillisen osaamisen kartoituksiin ja kotoutumista edistävään koulutukseen. Koulutusportin avulla voidaan varata testaus- ja koulutuspaikkoja. Järjestelmästä voidaan välittää kutsuja kartoituksiin sekä koulutuksiin ja tiedottaa omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksista suomen ja ruotsin lisäksi 16 eri kielellä. Järjestelmää voidaan käyttää myös koulutuksen suunnittelun apuna, koska järjestelmään muodostuu jonoja koulututusta tarvitsevista ja tilastoja kielitaidon testaustuloksista.

Koulutusportti on käytössä valtakunnallisesti kaikissa 15 TE-toimistossa ja yli sadassa koulutus- ja kartoitusorganisaatiossa. Koulutusportti edellyttää käyttäjätunnuksia, joten järjestelmä ei sovellu asiakkaiden itsenäiseen tiedonhakuun.

Kotoutumisen edistämiseen ja maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin sovellettava lainsäädäntö
- Laki kotoutumisen edistämisestä
- Ulkomaalaislaki
- Eures-asetus
- Eures-hyväksymislaki
- Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
- Laki julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista
- Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta
- Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta
- Sosiaalihuoltolaki
- Toimeentulotukilaki
- Lastensuojelulaki
- Muu sosiaalihuollon erityislainsäädäntö