FI SV

Usein kysyttyjä kysymyksiä kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereistä

Hallitus antoi esityksen kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereistä 13.12.2018.

Tähän on koottu usein kysymyksiä ja vastauksia lakiesityksestä ja sen vaikutuksesta.

Miksi kiireettömälle leikkaustoiminnalle on tehty kriteerit? Mitä niillä tavoitellaan?

Kriteerien tavoitteena on varmistaa nukutuksessa tehtävien leikkausten laatu ja taata potilasturvallisuus. Käytännössä potilas pitää hätätilanteessa pystyä siirtämään sairaanhoitopiirin sairaalan tehohoito-osastolle 30 minuutissa.  

Esityksellä lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua vaativassa leikkaustoiminnassa. Tavoitteena on, että julkiset toimijat voisivat edelleen ostaa tarvittaessa leikkauksia muilta julkisilta toimijoilta tai yksityisiltä sairaaloilta.

Kiireettömän leikkaustoiminnan kriteereistä on annettu hallituksen esitys. Se koskee niitä leikkauksia, jotka tehdään nukutuksessa ja julkisella rahalla.

Miksi yksityisiä toimijoita tarvitaan tekemään leikkauksia?

Yksityisiä leikkauksia hyödynnetään tarpeen mukaan, jos julkisen oma kapasiteetti ei riitä hoitotakuu-aikojen noudattamiseen. Näin varmistetaan, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon. Julkinen voi siis ostaa leikkauksen yritykseltä, joka täyttää vastaavat kriteerit kuin sen oma toiminta. Samalla vältytään päällekkäisen varakapasiteetin ylläpidolta, mitä aluesairaalaverkon ylläpitäminen käytännössä olisi tarkoittanut. Riski kapasiteetin ylläpidosta siirtyy yksityiselle palveluntuottajalle.

Koskeeko esitys kaikkea yksityisen toteuttamaa leikkaustoimintaa?

Esitys ei koske kaikki yksityisen toteuttamaa leikkaustoimintaa. Se koskee vain niitä nukutuksessa tehtäviä toimenpiteitä, joissa maksaja on kunta tai sairaanhoitopiiri. Yksityinen taho voi leikata esim. potilaan tai vakuutusyhtiön rahalla.

Vaaditaanko yksityiseltä leikkaustoiminnalta keskittämisasetuksen toimenpidemääriä?

Silloin kun yksityinen toimija tekee toimenpiteitä potilaan tai vakuutusyhtiön (ei julkisen) maksamana, keskittämisasetuksen toimenpidemääriä ei edellytetä.

Jos yksityinen toimija tekee keskittämisasetuksessa määriteltyjä leikkauksia julkisella rahalla, sen on täytettävä määrävelvoitteet. Määrään lasketaan mukaan kaikki samassa leikkausyksikössä tehdyt kyseiset toimenpiteet.

Lisääkö esitys julkisella rahoituksella tehtäviä leikkauksia yksityissektorilla?

On arvioitu, että uusien kriteerien myötä 80 prosenttia yksityisten nykyisestä volyymista olisi jatkossa lainmukaista. Koska osa toiminnasta ei täyttäisi lain vaatimuksia (liian kaukana tukisairaalasta ja/tai liian pienet leikkausmäärät), yksityisen volyymi vähentynee nykyisestä.

Muuten sairaanhoitopiirien ostopäätökset vaikuttavat siihen, miten julkisella rahoituksella tehtävien leikkausten määrä yksityissektorilla kehittyy.

Miten esitys koskee julkisia tuottajia?

Uusi sääntely selkiyttää tilannetta myös julkisissa sairaaloissa. Säännökset mahdollistavat sen, että leikkaustoimintaa voisi järjestää myös toimintayksikössä, jossa ei ole kuntalaisille avointa ympärivuorokautista yhteispäivystystä. Osalla julkisista sairaaloista yhteispäivystys sijaitsee kampusalueella eli se ei ole samassa kiinteistössä kuin leikkaustoiminta.

Miten määritellään vaadittu 30 minuutin siirtoaika?

Potilaan tulee olla tarvitsemassaan hoidossa esimerkiksi teho-osastolla tai leikkaussalissa 30 minuutin kuluessa siitä, kun leikkaava yksikkö on soittanut hätäkeskukseen. Siirto tehdään ambulanssilla käyttäen hälytysajonopeuksia. 

Miten esitys liittyy sote-lainsäädäntöön?

Valinnanvapauslaissa esitetään muun muassa asiakasseteleitä hoitoon. Niiden käyttäminen leikkaustoimintaan on mahdollista vain, jos kiireettömiä anestesiaa edellyttäviä leikkauksia voi tehdä myös muualla kuin sairaaloissa, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys

Jos yksityisen sairaalan tekemässä leikkauksessa tapahtuu komplikaatioita, kuka ne hoitaa ja maksaa?

Yksityinen sairaala pystyy yleensä hoitamaan äkillisessä tilanteessa alkuvaiheen ja lievät komplikaatiot itse, mutta esimerkiksi infarkti vie päivystävään sairaalaan. Tällöin kunta maksaa päivystävän sairaalan hoidon samalla tavalla kuin se maksaa julkisessakin hoidossa tapahtuneen äkillistä hoitoa tarvitsevan tilanteen.

Uusintaleikkauksista suurin osa päätyy julkiselle ja sitä kautta kotikunnan kustannusvastuulle kuten tälläkin hetkellä tapahtuu. Hallituksen esitys ei muuta tätä.

Ostaja voi hankinnan yhteydessä määritellä mahdollisten komplikaatioiden toteuttajaa ja kustannusvastuun jakautumista.
 

Lisätietoja:

ylijohtaja, osastopäällikkö Tuija Kumpulainen, STM, p. 0295 163 280, [email protected]
lääkintöneuvos Timo Keistinen, STM, p. 0295 163 385, [email protected]
hallitusneuvos Anne Ilkka, STM, 0295 163 384, [email protected]