FI SV

1.9 Varautuminen

Maakunta huolehtii oman palvelutuotantonsa varautumisesta kriisi- ja häiriötilanteisiin. Maakunta varmistaa, että myös sen järjestämisvastuulla olevat toiminnot ja palvelut ovat varautuneet ja että varautumistoimet on yhteen sovitettu maakunnan alueella ja muiden maakuntien kanssa.

1. Maakunnan varautuminen

1.1 Konsernihallinnon varautumistoimet ja niiden valmistelu

  • maakuntakonsernin sisäinen toimialojen, laitosten yms. varautuminen ja varautumistoimien yhteensovittaminen
    • konserniohje (maakuntalaki 43 §): määräykset mm.
      • riskienhallinnan järjestämisestä
      • maakuntakonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta sekä konsernin sisäisestä varautumisen yhteensovittamisesta
    • konsernihallinnon riskienhallinta-, varautumis- ja turvallisuustoimintojen organisointi ja voimavarojen varmistaminen
  • häiriötilanteiden hallinta. Maakunnan johtamisjärjestelmä ja kriisijohtamissuunnitelma
    • maakuntakonsernin toimintojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen ja toipumisvaiheen johtamisen, viestinnän ja tilannekuvatoiminnan sekä näiden yhteensovittamisen toimintamallit ja järjestelyt

Häiriötilanteisiin varautumisen tulee olla mukana maakunnan rakenteita suunniteltaessa. Johdon vastuu ja sitoutuminen varautumisen jatkuvaan kehittämiseen on hyvän valmiuden lähtökohta. Maakunnan johdon tulee kaikilla hallinnon tasoilla huolehtia ja varmistua varautumisen riittävästä resursoinnista, organisoinnista, täytäntöönpanosta sekä seurannasta ja ohjauksesta. Maakunnan varautumisessa keskeistä on poikkihallinnollinen strateginen johtaminen ja yhteistyö.

Maakunnan valmistelun yhteydessä laaditaan konserniohje, jossa on määräykset konsernin sisäisestä valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja sen yhteensovittamisesta sekä riskienhallinnan järjestämisestä. Tavoitteena on mahdollisimman hyvin yhteen sovitettu valmiussuunnittelu ja muu varautuminen monialaisessa maakuntakonsernissa siten, että se tulee ohjatuksi yhtenä kokonaisuutena.

Valmiussuunnitelmaan kirjataan mm. eri toimijoiden vastuut ja roolit, henkilökunnan perehdytys ja harjoittelu, materiaali-, tila- ja henkilöresurssit, häiriötilanteen hallinnan ja kriisijohtamisen järjestelyt sisältäen mm. hälytys- ja tilannekuvajärjestelyt, toimintakortit eri häiriötilanteisiin, ja toipumisen sekä tilanteiden arvioinnin menettelyt. Maakuntien on hyvä käyttää valmiussuunnittelussa ja varautumisessa ns. KUJA-mallia ja -työkaluja. KUJA-malli sisältää työkaluja valmiuden ja toimintojen jatkuvuudenhallinnan johtamiseen, toimintavarmuuden kehittämiseen, häiriö- ja kriisisuunnitteluun sekä häiriönhallintaan ja kriisijohtamiseen. Yhteinen toimintamalli edistää yhteistyötä maakuntien toimialojen kesken, kuntien kanssa sekä eri maakuntien välillä.

Viimeistään maakunnan aloittaessa maakunnalla on olemassa konsernin (maakunta ja tarvittavilta osin tytäryhteisöt) sisäistä häiriötilanteiden hallintaa koskeva valmius- tai johtamissuunnitelma ja sen mukaiset toiminnalliset järjestelyt sekä asiaa koskevat tarpeelliset määräykset hallintosäännössä.

1.2 Maakunnan toimialojen ja operatiivisten toimintojen varautuminen ja jatkuvuudenhallinta

  • avaintoimintojen tunnistus ja priorisointi sekä keskinäisriippuvuuksien tunnistaminen
  • kriittisten toimintojen varmistaminen ja jatkuvuudenhallinta (varajärjestelmät yms.)
  • materiaalinen varautuminen
  • henkilöstön varaaminen ja koulutuksen sekä harjoitusten järjestäminen
  • toimialakohtaisessa lainsäädännössä säädetyt varautumistehtävät ja ohjeiden mukaiset toimenpiteet
  • huolehtiminen ulkoistettujen palveluiden ja sopimusperusteisen palvelutuotannon varautumisvelvoitteesta ja näiden varautumistoimien valvonta esimerkiksi yhteisin harjoituksin ja koulutuksin
  • ulkoistettujen palveluiden sekä sopimusperusteisen palvelutuotannon ja tuottajien varautumisen yhteensovittaminen maakunnan kanssa.

Maakunnan valmistelussa toimialat ja laitokset laativat tarvittavat riskianalyysit ja uhka-arviot sekä laativat niitä vastaavat valmiussuunnitelmat ja huolehtivat muista jatkuvuudenhallinnan toimenpiteistä siten, kuin toimialan lainsäädäntö edellyttää. Varautuminen ja jatkuvuudenhallinnassa hyödynnetään em. KUJA-mallin mukaisia työkaluja.

Keskushallinto tukee maakuntia laatimalla hallintopäätöksen malliehtojen kirjauksia ja sopimusmalleja varautumisen huomioimisesta palvelutuotannossa.

2. Maakunnan tehtävät varautumisen alueellisessa yhteensovittamisessa

  • Maakunta päättää siitä, miten maakunnan järjestämisvastuulla olevat alueen toimijoiden yhteiseen varautumiseen liittyvät tehtävät hoidetaan ja niihin liittyvät palvelut tuotetaan maakuntakonsernissa. Maakunta varautuu yhteistyössä alueensa kuntien ja muiden toimijoiden kuten elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa.
  • Maakuntavaltuusto tukee päätöksenteollaan yhteistä varautumista ja sen tavoitteellisuutta.
  • Maakunta huolehtii alueen yhteisen varautumisen käytännön organisoinnista sekä toiminnan edellyttämistä riittävistä voimavaroista ja tarvittavista yhteistyörakenteista.

Maakuntalakiehdotuksen 142 §:n mukaan maakunnat huolehtisivat alueensa toimijoiden yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä, joiden tarkoituksena on yhteen sovittaa varautumista alueella toimivien kesken. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluvien alueellisten poikkihallinnollisten harjoitusten, riskien arvioinnin ja ennakoivan tilanneseurannan ja arvioinnin ja muun yhteistoiminnan järjestämistehtävien hoitaminen edellyttää maakunnalta päätöstä tehtävien hoitamisen vastuista, toiminnan tavoitteista sekä riittävistä voimavaroista. Maakuntien tehtävänä on toimia alueellisen yhteistyön edistäjänä, verkostojen ja toimintamallien rakentajana ja ylläpitäjänä sekä yhteisen tekemisen järjestäjänä. Aiemmin varautumisen yleisiä alueellisia yhteensovittamistehtäviä ovat osaltaan hoitaneet aluehallintovirastot ja sitä ennen lääninhallitukset.

Tehtäväkokonaisuuden järjestämisessä on maakuntakonsernissa tarkoituksenmukaista hyödyntää kaikkien toimialojen osaamista ja asiantuntijuutta, toimintamalleja ja muita valmiuksia. Esimerkiksi tarvitaan harjoitusten suunnitteluosaamista, tilanneseuranta ja -kuvajärjestelmiä ja riskienarvioinnin asiantuntemusta sekä kokemusta verkostoyhteistyöstä.

Maakunnalla on alueellisen yhteisen varautumisen verkostoyhteistyössä vastuu maakuntalain mukaisesti yhteensovittamisen rakenteiden käynnistämisestä ja ylläpitämisestä. Maakuntakonsernin henkilöstö, liikelaitokset, yritykset ja viranomaiset toimivat osana varautumisen verkostoja.

Yhteisellä varautumisella ja siihen liittyvällä yhteensovittamisella tarkoitetaan laissa:

  • alueen kaikille toimijoille laaja-alaista, poikkihallinnollista, toimijat ja toimialat kokoavaa verkostomaista yhteistyötä ja sen järjestämistä
  • yhteisten varautumiseen vaikuttavien ja varautumista edellyttävien asioiden käsittelyä
  • kokonaiskäsityksen muodostamista alueen toimijoiden varautumisesta
  • Kyse ei olisi varautumisen alueellisesta johtamisesta tai muiden toimijoiden vastuulla olevista varautumistoimenpiteistä määräämisestä.

LVM:n hallinnonalan varautumistehtävistä

Maakunta järjestää yhdessä toimivaltaisen viranomaisen tai ministeriön kanssa valtakunnallisen ohjauksen toteutuksen seuraavissa tehtävissä:

  • Valmiuslaissa vastuullaan olevista tehtävistä, joissa maakunta on toteuttajana.
  • Tienpitoon ja sen varautumiseen liittyvistä vastuista, joista tienpitäjän on - osana tienpidon sopimusta - sovittava kolmannen osapuolen (urakoitsijan) kanssa.
  • Puolustusvoimien tarpeista tiestöön liittyen, jotka voivat olla alueellisia ja paikallisia ja liittyvät sekä tienpitoon että infran rakenteisiin.

LVM:n hallinnonalalla valmistellaan yhteistyössä maakuntien kanssa valtakunnantason ohjauksen malli, ja maakunnassa on sovittava toimintamallit, miten menettelyt hoidetaan ja kuka vastaa maakunnassa niiden hoidosta. Lähtökohdat (varautumista koskeva säätely) esitetään mm. valmiuslain (1552/2011) 10. luvussa (kuljetukset), laissa Liikennejärjestelmästä ja maanteistä (tarkistettu HE 45/2018 annettu eduskunnalle 12.4.2018) sekä pelastuslain (379/2011) 46 pykälän 8 kohdassa.

Lainsäädäntö

  • maakuntalaki (9 §, 43 §, 141 §, 142 §)
  • toimialakohtaisesta varautumisesta on annettu säännöksiä erityislaeissa

Toimialakohtaisesta varautumisesta ja työnjaosta keskushallinnon ja maakunnan kesken on säädetty erityislaeissa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS-strategia 2017, valtioneuvoston periaatepäätös 2.11.2017) esitetään valtakunnallinen kokonaisturvallisuuden malli, jossa määritellyn tehtäväjaon pohjalta turvallisuustoimijat (ml. hallinnonalat ja maakunnat) ennakoivat ja varautuvat kriiseihin ja niistä selviytymiseen. YTS-strategia yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista keskus- ja aluehallinnon tasolla.

Kansallinen tuki ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Maakunnan varautumistehtävien, maakuntakonsernin riskienhallinnan ja organisaatioturvallisuuden valmistelu (Alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmän raportti, Maakunnan varautumistehtävät ja organisoituminen).