FI SV

1.1 Maakuntastrategia, palvelustrategia ja palvelulupaus

Maakunnan maakuntastrategia on maakuntavaltuuston ohjausväline maakunnan johtamisessa. Maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Tarkoituksena on varmistaa maakunnan toiminnan ohjaamista kokonaisuutena sekä maakunnan strategisen suunnittelun ja taloussuunnittelun liittämistä tarkoituksenmukaisella tavalla toisiinsa.

Maakunnan palvelustrategia laaditaan osana maakuntastrategiaa ja siinä ilmaistaan keskeiset tavoitteet maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden palvelukokonaisuuksien osalta.

Maakunnan palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistaan, miten maakunta toteuttaa järjestämisvastuullaan olevia sosiaali- ja terveys- ja muita palveluja asukkaiden tarpeet ja näkemykset huomioon ottavalla tavalla.

Tehtävät

Maakuntavaltuusto päättää maakuntastrategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista kaikkien maakunnan järjestämisvastuulla olevien tehtävien ja palvelujen osalta. Maakuntastrategia perustuu arvioon maakunnan tilanteesta strategian laatimishetkellä sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategia linjaa mm. seuraavat asiat:

  • asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla
  • palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset
  • maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet
  • alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen
  • omistajapolitiikka
  • henkilöstöpolitiikka
  • asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

Maakuntastrategia toimii eri palvelut kokoavana ja alueellisen kehittäjän ja ennakoijan roolissa. Maakunnan strategiset tavoitteet ohjaavat koko maakuntakonsernin toimintaa sekä palvelutuotannolle asetettavia vaatimuksia (yksityiset yhtiöt, julkiset yhtiöt ja liikelaitokset). Maakunta palvelujen järjestäjänä valmistelee maakuntastrategian yhteistyössä henkilöstön, päättäjien ja asukkaiden kanssa. Lisäksi poliittinen ohjaus ja erilaisilta palveluntuottajilta saatava tieto toimii pohjana strategian valmistelulle. Maakuntastrategiassa määritetään mm. maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä koskevat koko maakunnan yhteiset tavoitteet sekä asetetaan väestötason hyvinvoinnin tavoitteet valtuustokaudelle. Tavoite voi olla esimerkiksi, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista laskee. Maakuntastrategiaan on lisäksi sovitettava valtakunnalliset tavoitteet.

Maakunnan toiminnan horisontaalisena lähtökohtana tulee olla perustuslain mukaisesti sekä yhdenvertaisuuden että sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Nämä tavoitteet tulee kirjata strategisiin asiakirjoihin antamaan pohjaa maakunnassa tapahtuvalle yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistyölle. Maakunnissa tehdään runsaasti päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan asukkaiden elämään. Siksi linjauksia tehtäessä tulee arvioida, vaikuttavatko tehtävät päätökset eri tavoin miehiin ja naisiin, eri-ikäisiin, vammaisiin henkilöihin jne. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioonottaminen päätöksenteossa parantaa päätösten laatua ja oikeaa kohdentumista. Välineenä tässä työssä on yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain mukainen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu.

Maakunta toimeenpanee strategiassa määritellyt tavoitteet operatiiviseen toimintaan. Maakuntastrategialle määritellään sellaiset tavoitteet ja strategiset mittarit, joilla voidaan seurata monialaisen maakunnan toimintaa ja mm. integroitujen palveluiden toteutumista. Myös valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden ja mittareiden toteutumista tulee seurata.

Maakuntavaltuusto päättää osana maakuntastrategiaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelukokonaisuuksien palvelustrategiasta, joka laaditaan maakunnan talouden ja toiminnan suunnittelua ja johtamista varten. Palvelustrategiassa maakunta päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelukokonaisuuksien pitkän aikavälin tavoitteet. Palvelustrategian pitää olla asukkaiden tarpeisiin perustuva, mutta myös maakunnan rahoituslain mukaisen taloudellisen raamin mukainen. Palvelustrategia linjaa mm. seuraavat asiat:

  • yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet
  • kilpailutettavien palvelujen osuuden innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.

Maakunta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä valmistelee myös palvelustrategian kuten maakuntastrategian yhteistyössä henkilöstön, päättäjien ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi palveluntuottajilta saatava tieto toimii pohjana strategian valmistelulle.

Maakunta toimeenpanee palvelustrategiassa määritellyt tavoitteet operatiiviseen toimintaan. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja mitataan maakunnan asettamien mittareiden avulla. Palvelustrategiassa maakunta mm.

  1. päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelukokonaisuuksien pitkän aikavälin tavoitteet ottaen huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden palvelukokonaisuuksien valtakunnalliset tavoitteet
  2. päättää linjaukset valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulutuksesta
  3. päättää linjaukset suoran valinnan palveluvalikoimasta
  4. asettaa monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset huomioiden kansalliset tavoitteet, esimerkiksi mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisesti sekä missä laajuudessa ja palveluissa asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti toteutetaan
  5. linjaa oman palvelutoiminnan laajuuden ja roolin palveluiden tuottamisessa
  6. asettaa palveluiden integraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille
  7. asettaa palvelurakennetta ja laatua koskevat keskeiset tavoitteet
  8. linjaa fyysistä ja digitaalista palveluverkkoa koskevat keskeiset perusperiaatteet
  9. linjaa asiakasosallisuuden periaatteet palveluiden kehittämisessä
  10. linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiset kehittämislinjat sote-palveluiden osalta
  11. linjaa mitä maakunnan tehtäväalan tehtävistä maakunta hoitaa itse ja mitä hoidetaan yhteistoiminnassa toisen maakunnan kanssa.

Maakuntavaltuusto päättää osana palvelustrategiaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveys- ja muiden palveluiden palvelulupauksesta. Palvelulupauksessa otetaan huomioon maakunnan asukkaiden näkemykset ja tarpeet palvelustrategian valmistelussa ja toimeenpanossa. Palvelulupaus on uusi elementti palveluiden järjestämisessä. Se antaa maakunnille mahdollisuuden asukkaidensa osallistamisen kautta nostaa strategiaan juuri omalle maakunnalle tärkeitä tavoitteita, joiden toteutumiseen tarvitaan laajaa sitoutumista eri tahoilla. Esimerkiksi tavoite voi olla "maakunta lupaa panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen”. Tämän kaltainen tavoite mahdollistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nostamisen palvelulupauksen tasolle. Tällä tavoin myös sen toteuttamiseen saadaan sitoutettua maakunnan ja sen asukkaiden ohella myös kunnat ja kolmannen sektorin toimijat. Järjestäjä voi myös sisällyttää asukkaiden osallistumismahdollisuuden lisäämisen osaksi palvelulupausta, esimerkiksi siten että maakunnassa edellytetään kaikilta toimijoilta asiakkaiden osallistumismahdollisuuksien huomioimista riittävällä tasolla.

Palvelulupauksella ei tule luoda väestölle kuitenkaan katteettomia odotuksia, ja sen sisällöillä tulee olla suora yhteys maakunta- ja palvelustrategioiden tavoitteisiin. Lupauksen tulee olla helposti ymmärrettävä ja julkisesti esillä. Sen toteutumista tulee arvioida yhdessä maakunnan asukkaiden sekä asiakkaiden kanssa. Arviossa voidaan hyödyntää olemassa olevia hyviä osallisuuden käytäntöjä, mm. kokemustiedon keräämistä järjestöiltä ja kokemusasiantuntijatoimintaa.

Maakuntastrategian, palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelu ja toteutumisen seuranta edellyttää järjestäjältä vahvaa panostusta viestintään ja erilaisten viestintä- ja palautekanavien sekä palautejärjestelmien rakentamista. Maakunta- ja palvelustrategian pitää perustua aitoon ja mitattavaan palvelutarpeeseen eikä olemassa oleviin palvelurakenteisiin ja palveluiden tuotantotapoihin. Riittävän konkreettinen ja mitattavia tavoitteita sisältävä palvelustrategia tukee järjestäjää ja ehkäisee demokratiavajetta.

Maakuntavaltuusto hyväksyy kunkin vuoden loppuun mennessä maakunnan talousarvion seuraavaksi kalenterivuodeksi ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Samalla se hyväksyy taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Tavoitteiden on toteutettava maakuntastrategiaa. Kattava maakunta- ja palvelustrategia antaa hyvän pohjan maakunnan talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimiselle.

Lainsäädäntö

  • maakuntalaki (6 §, 35-36 §, 46 §)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (4 §, 14-16 §, 97 §)
  • yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
  • laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)

Kansallinen tuki ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Hallituksen kärkihankkeen ”Palvelut asiakaslähtöisiksi” osana määritellään julkisen palvelulupauksen laatimisen prosessi hyödynnettäväksi maakuntien valmistelussa.

Yhdenvertaisuus.fi -sivustolle on kerätty yhdenvertaisuussuunnittelua käsitteleviä oppaita ja ohjeita:

  • Yhdenvertaisuuslaki-esite
  • Yhdenvertaisuuden arvioinnin työkalu
  • Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeita
  • Tasa-arvolaki

Kuntaliiton oppaita: