Muutoksessa-blogi

Turvataan sote-palvelut myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Lasse Ilkka Julkaisupäivä 27.3.2017 15.49 Blogit STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee kaikissa olosuhteissa turvata väestön toimeentulo, sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristöterveydenhuollon palvelut, lääkkeiden sekä terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuus sekä terveysuhkien seuranta ja hallinta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee kyetä jatkamaan toimintaansa niin paikallisissa kuin laajemmissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta omaa johdettua varautumista ja valmiussuunnittelua osana maakuntien varautumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen on toimialan itsensä hoidettava tehtävä, eikä sitä voi ulkoistaa muille. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaa koskettavat monet poikkihallinnolliset häiriötilanteet, kuten esimerkiksi sähkökatkokset, tietojärjestelmiin ja tietoverkkoihin liittyvät häiriötilanteet tai suuret onnettomuudet. Lisäksi toimialan varautumis- ja johtovastuulle kuuluu laajoja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia tilanteita, kuten esimerkiksi biologisia uhat (tarttuvat taudit, epidemiat), juomaveden laatuongelmat tai ydinsäteilyuhat.

Maakunnan on varauduttava yhteistyössä kuntien kanssa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimenpiteitä edellyttäviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen ja valmius perustuu normaaliolojen rakenteisiin, ja se vaatii yhteistyötä maakunnan sisällä ja maakuntien kesken.  

Varauduttava maakuntia laajempiinkin uhkiin

Nykyaikaiset uhkakuvat eivät kohdistu yhden maakunnan eivätkä edes yhden erityisvastuualueen kokoiselle alueelle, kun kyse on toimialan resursseista ja reagointikyvystä. Maakuntien yhteistä varautumista varten terveydenhuollossa on jo olemassa luontevana pohjana viiden erityisvastuualueen/yhteistyöalueen järjestelmä. Sosiaalipäivystysten yhteyttä tähän järjestelmään on jo vahvistettu nykylainsäädännössä. Lopulta kyse on myös viiden yhteistyöalueen yhteisestä toiminnasta valtakunnallisena kokonaisuutena.

Valtio voi osallistua sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja häiriötilanteiden hoitamiseen sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita. Tällaisia ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Myrkytystietokeskus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys. Valtakunnallisia toimijoita voidaan käyttää tilanteissa, jotka eivät kuulu minkään maakunnan vastuulle (esim. ulkomailla suomalaisia koskevat onnettomuudet) tai jos tilanne edellyttää sen suuruuden tai laajuuden takia huomattavaa lisäresursointia. Häiriötilanteet voivat myös edellyttää avun antamista ulkomaille tai avun vastaanottamista ulkomailta.

Toimialan varautumisessa häiriötilanteisiin on siis kyse monella tasolla tehtävästä yhteistyöstä sekä alueellisesti toimialan sisällä ja poikkihallinnollisesti. Pienen maan resurssit on hyödynnettävä hyvin. Ja hyvin yhteistyön merkitys on maassamme ymmärretty, kun puhutaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta (http://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/kokonaisturvallisuus).

Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa tätä kokonaisturvallisuutta. Yhteiskunnan häiriötilanteet synnyttävät lähes aina potilaita ja/tai sosiaalitoimen asiakkuuksia. Äkillisissä yhteiskunnan häiriötilanteissa erittäin tärkeässä roolissa on toimialan päivystysjärjestelmä eli terveydenhuollon päivystysverkosto, sosiaalipäivystykset ja ensihoitopalvelu mukaan lukien hätäkeskustoiminnan. Terveydenhuollon päivystysuudistus on jo menossa. Jatkossa maassamme on 12 laajan päivystyksen sairaalaa (sisältäen 5 yliopistollista sairaalaa), sosiaalipäivystysten uudistuva verkosto ja 18 maakunnan järjestämä ensihoitopalvelu.

Viiden keskuksen verkottunut malli

Viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin ensihoitokeskusten roolia vahvistetaan tukemaan toimialan varautumista ja valmiutta. Ensihoitokeskuksen sijaan terminä on syytä puhua toimintaa kuvaavammin sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan valmiuskeskuksista. Näiden viiden valmiuskeskuksen tehtävään kuuluu toimialan häiriötilanteita koskevien alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatiminen yhdessä alueen maakuntien, muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistyöalueiden kanssa siten, että ne muodostavat kansallisen kokonaisuuden. Toimialan valmius ja varautuminen on suunniteltava yhdessä muiden kansallisten turvallisuustoimijoiden kanssa, huomioiden myös kansainvälisen avun saamisen ja antamisen mahdollisuus. Valmiuskeskukset luovat, pitävät yllä ja välittävät toimialan päivystystoiminnan tilannekuvaa valtionhallinnon ja maakuntien toimijoiden välillä. Tehtävän toteuttamisessa hyödynnetään tulevaa viranomaisten yhteiskäyttöistä hätäkeskustietojärjestelmää (ERICA) ja viranomaisten yhteistä kenttäjärjestelmää (KEJO).

Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukenttä tulee muuttumaan, kun maakunnallisten toimijoiden lisäksi palveluja tuottavat yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Toimialan varautumis- ja valmiusvelvollisuudet koskevat kaikkia palveluntuottajia. Tätä varmistetaan lainsäädännöllä, palveluntuottajien rekisteröitymiseen liittyvillä varautumisvaatimuksilla ja viime kädessä maakunnan ja palveluntuottajien välisissä sopimuksissa. Maakunnan on varmistettava, että kaikilla palveluntuottajilla on tosiasialliset suunnitelmat ja resurssit palveluiden tuottamiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sote-palveluiden tuottajilla on oltava omavalvontaa häiriötilanteissa toimimisen edellytyksistä, ja valvontaviranomaisella on luonnollisesti myös tärkeä rooli.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ihmisille on turvattava yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Näiden palveluiden turvaaminen edellyttää hyvää yhteistyötä maakunnan toimijoiden kesken ja maakuntien välillä sekä varautumis- ja valmisvelvollisuuksien ulottamista koskemaan kaikkia sote-palveluntuottajia hankintatavasta riippumatta. Kun sote- ja maakuntauudistusta viedään eteenpäin, palveluiden jatkuvuus turvataan vain hyvällä suunnittelulla paikallisesti (kunnat), alueellisesti (maakunnat) ja valtakunnallisesti (valtiolliset toimijat ja sote-toimialalla viiden valmiuskeskuksen verkottunut malli). Kaikille meille riittää tässä tärkeää tehtävää.

 

Lasse Ilkka

Erityisasiantuntija

Sosiaali- ja terveysosasto

Sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita