Muutoksessa-blogi

Taloudellisten tavoitteiden realistisuus ja uuden sote-mallin tehokkuus ovat kaksi eri asiaa

Markus Syrjänen Julkaisupäivä 9.3.2018 14.07 Blogit STM

Viime syksynä Uudenmaan maakuntavalmistelussa tekemiäni laskelmia maakuntien rahoituksen riittävyyden riskeistä on siteerattu useasti viime päivinä. Hyvä niin, varsinkin jos keskustelu johtaa analyysien kehittymiseen ja tarkentumiseen.

Toisin kuin joissakin keskusteluissa on annettu ymmärtää, laskelmat eivät ota kantaa siihen, olisiko uusi sote-malli nykyistä tehottomampi tai tehokkaampi. Laskelmilla arvioidaan ainoastaan hallituksen sote-uudistukselle asettamien taloudellisten tavoitteiden kokoluokan ja kustannusvaikutusten aikataulun realistisuutta.  

Laskelmat eivät myöskään ole kauhuskenaarioita.

Laskelmat eivät myöskään ole kauhuskenaarioita. Kauhuskenaarioissa huomioitaisiin myös se mahdollisuus, että sote-uudistus itse asiassa hidastaa tuottavuuskasvua nykyisestä. Tämän mielestäni maltillisen analyysin johtopäätös on, että tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja liian etupainotteisia.

Erityisesti ongelmakohdaksi näyttää muodostuvan toiminnan käynnistämisvuosi. Ensimmäisen vuoden rahoituksesta puuttuu varaus palvelutarpeen luonnolliseen kasvuun ja muutoskustannuksiin. Muutoskustannusten suurin erä on asiakastietojärjestelmät, joiden yhtenäistäminen on valtava urakka.

Ensimmäinen vuosi on vasta investoimista toimivaan järjestelmään ja muutoskuluihin on varattava rahaa.

Yhteensä ensimmäisen vuoden alijäämäpaineeksi arvioimme Uudellamaalla 300 milj. euroa. Tämäkään ei ole kauhuskenaario. Ensimmäinen vuosi on vasta investoimista toimivaan järjestelmään, ei sen hedelmien poimimista. Siksi vuode 2020 rahoituksen tasoa pitää vielä tarkentaa ja varata rahoitusta muutoskustannuksiin.

Yksinkertaistaen voi sanoa, että sote-uudistus kannattaa toteuttaa, jos uusi järjestelmä pystyy nostamaan palvelujen tuottavuutta.

Suunnitellun rahoitustason realistisuus ja esitetyn sote-mallin taloudellinen järkevyys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Yksinkertaistaen voi sanoa, että sote-uudistus kannattaa toteuttaa, jos uusi järjestelmä pystyy nostamaan palvelujen tuottavuutta nykyistä järjestelmää paremmin - riippumatta siitä, onko kolme miljardia oikea luku sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuksi kestävyysvajeesta. Toivottavasti kevään eduskuntakeskustelu keskittyisi tähän, eli itse järjestelmän analysointiin.

Uutta Uudellamaalla olisi erikoissairaanhoidon saaminen samaan ohjaukseen peruspalvelujen kanssa.

Mielestäni uudistus toisi Uudellemaalle joitakin uusia työkaluja tuottavuuden nostoon. Toisaalta osa muutoksista hyödyttäisi selkeämmin vain pienempiä maakuntia. Uutta Uudellamaalla olisi erikoissairaanhoidon saaminen samaan ohjaukseen peruspalvelujen kanssa. Kilpailullisten markkinoiden syntyminen terveyspalveluihin olisi onnistuessaan taloudellisesti merkittävää. Markkinoiden tehokkuus tai kannustinjärjestelmien onnistuminen ei kuitenkaan ole itsestään selvää.

Terveyspalvelujen muutos voi olla Uudellamaalla suuri, sen sijaan sosiaalipalveluissa markkinat ovat jo nykyään laajat ja monin paikoin toimivat. Ostopalvelujen korvautuminen asiakasseteleillä ei näissä palveluissa toisi talouden näkökulmasta merkittävää muutosta.

Uudenmaan organisaatioiden nykyisillä hartialeveyksillä yhdistymisestä ei syntyisi samanlaisia mittakaavaetuja kuin muualla maassa. Erityisenä huolena on, miten valtavasta sote-liikelaitoksesta saadaan ketterästi ja hajautetusti kehittyvä.

Liian keskitetty suunnittelu ja ohjaus lisäävät järjestelmän riskejä. Huolta herättää myös kiinteistöinvestointien ja ICT:n ohjauksen keskittäminen. Paljon jää näissäkin toteuttamistavan varaan.

Näihin huoliin varautumisesta ja vahvuuksien hyödyntämisestä syntyy Uudenmaan ensimmäinen talousarvioesitys syksyllä 2019, jos lait menevät läpi suunnitellussa aikataulussa. Samalla rahoituksen riskilaskelmat tarkentuvat.

Maakuntien ja ministeriöiden keskustelu on jatkossa tiivistä. Seuraava hallitus pääsee tasapainoilemaan sote-rahoituksen ja palvelutasojen kanssa. Ja samoin pääsevät kaksi sitä seuraavaakin hallitusta, ennen kuin on vuosi 2030 ja voidaan tehdä johtopäätökset tämän päivän tavoitteiden toteutumisesta ja sote-palvelujen tuottavuuskehityksestä.

Markus Syrjänen

Talous- ja hallintojohtaja, Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi

Hankejohtaja (budjetti), Uudenmaan maakuntavalmistelu

 

Linkki Uudenmaan rahoituksen riittävyyden riskianalyysiin

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita