Muutoksessa-blogi

Taakasta työkaveriksi – miten selvitä muutoksessa?

Susanna Kalavainen Julkaisupäivä 19.2.2018 13.33 Blogit STM

Esimiehet pyytävät minua usein puhumaan otsikolla Miten selvitä muutoksessa.  Jos ehdotan aiheeksi Onnistunut muutos tai Mielekkään muutoksen avaimet, niitä pidetään liian innostuneina ja kuulijoita ärsyttävinä otsikkoina. Realismia, ihan varmasti. Mutta miten voisimme kääntää muutospuheessa toisen näkökulman esiin?

Entisen työn arvostus jää usein liian vähälle, kun tulevaa toimintaa suunnitellaan vauhdilla. Vaikka toiminta muuttuu, entiset työtavat eivät ole arvottomia. Muutoksissa joudutaan joskus luopumaan hyvin toimivista asioista. Kun yksiköitä yhdistetään suuremmiksi ja saadaan joustoa henkilöstöresursseihin, samalla voidaan menettää pienen työporukan tuttuus ja mahdollisuus tuntea kaikki asiakkaat.

Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on kirkastaa, miksi muutos tehdään ja mitä sillä tavoitellaan.

Muutosprosesseista puuttuu usein suru. Surulle ei ole tilaa eteenpäin kiiruhtavassa työn maailmassa.  Taakse jäävää saa surra, entiselle työryhmälle saa järjestää päätösjuhlat ja joskus jopa vanhan yksikön hautajaiset ovat paikallaan. Kun on surtu, on mahdollista päästää irti entisestä ja mennä eteenpäin.

Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on kirkastaa, miksi muutos tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Mitä meillä on toisin, kun muutos on toteutunut? Perusteeksi ei riitä, että tavoitellaan säästöjä ja tehokkuutta. Ne ovat tosiasioita monessa muutoksessa, mutta eivät yksinään riittäviä. Ihminen tarvitsee työhönsä mielekkyyttä.

Ison kuvan pitää olla selkeä, vaikka toteutustavat ja aikataulut vaihtuisivat prosessin aikana.

Työn mielekkyys syntyy osallisuudesta sekä muutoksen ison kuvan että pienen kuvan ymmärtämisestä.  Iso kuva kertoo, miksi muutos tehdään ja mitä hyötyä siitä on asiakkaille ja työntekijöille. Pieni kuva rakentuu arjen kysymyksistä: onko kaikille vaatekaappi, löytyykö pyörälle tai autolle paikka? Vasta kun molempia kuvia tarkennetaan, voivat työntekijät lähteä aktiivisina mukaan muutokseen.

Yhdessäkään tapaamassani työnyhteisössä ei ole valitettu, että muutoksen tavoitteista puhutaan liikaa. Ison kuvan pitää olla selkeä, vaikka toteutustavat ja aikataulut vaihtuisivat prosessin aikana. Miksi kestää muutoksen vaiva ja lisätyö, jos suunta ei ole selvillä? Miksi sietää epävarmuutta, jos tavoitteena ei ole asioiden parantuminen?

Muutoksen keskellä osaamisen kehittäminen on peruspilari.

Muutoksen keskellä osaamisen kehittäminen on peruspilari, jonka varaan muutos rakentuu. Voimia ei kannata tuhlata osaamattomuuden peittelyyn. Haasteena on saada kaikki mukaan osaamisen kehittämiseen, ei vain innokkaimmat uuden tiedon etsijät. Osaamisen kehittäminen ei ole kilpajuoksu työntekijöiden kesken, vaan enemmänkin taloyhtiön yhteinen lenkki ennen saunavuoroa. Kaikki mukaan, sopiva vauhti ja irtiotot ovat sallittuja hikilenkkiä haluaville.

Muutoksen kesyttämisessä kolme perusajatusta vie jo pitkälle:

  • Pidä huolta omasta osaamisestasi.
  • Salli kaikenlaiset tunteet.
  • Anna palautetta työkavereille hyvin tehdystä työstä.

Näin muutos voi keventyä taakasta kelpo työkaveriksi.

 

Susanna Kalavainen

johtava konsultti

Työterveyslaitos

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita