Muutoksessa-blogi

Matka maakuntatyönantajan palvelukseen on vielä lähtöviivalla

Julkaisupäivä 16.12.2016 10.15 Blogit

Kesän viimeisinä hetkinä julkaistiin uusimmat sote- ja maakuntauudistusta koskevat lakiluonnokset, jotka sisälsivät esitykset myös henkilöstöä koskevaksi lainsäädännöksi. Edelleen kirjoituspöydällä ovat mm. valinnanvapautta koskevat tarkemmat linjaukset sekä voimaanpanon toinen vaihe, joka koskee maakuntien muita tehtäviä. Samanaikaisesti eduskuntaa työllistää mm. päivystysuudistus, joka sekin vaikuttaa sote-palvelujen määrään ja laatuun.

Jokainen työntekijä, johon uudistus vaikuttaa,
miettii miltä tulevaisuus julkisella sektorilla näyttää.

Kaiken tämän keskellä yksiköiden toiminta kehittyy: perustetaan uusia sote-kuntayhtymiä, rakennetaan ja peruskorjataan sairaalarakennuksia, suljetaan vuodeosastoja, kehitetään iäkkäiden asumis- ja sotepalveluja... Työpaikoilla omaksutaan uusia työtapoja, opitaan uusien laitteiden ja apuvälineiden hallintaa, siirrytään työpisteestä toiseen. Ammattilaisen työ kehittyy – sote- ja maakuntauudistuksesta riippumatta. Jokainen työntekijä, johon uudistus vaikuttaa, miettii kuitenkin varmasti, miltä tulevaisuus julkisella sektorilla näyttää. Missä olen kahden vuoden kuluttua? Entä neljän?

Hallituksen esitys lähtee siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteella. Lakkautettavissa yksiköissä (kuten sairaanhoitopiirit), kaikki 31.12.2018 palveluksessa olevat henkilöt jatkavat maakunnan palvelukseen. Kaupunkien ja kuntien palveluksessa olevien osalta myös tukipalveluista siirrytään, jos omasta tehtävästä yli puolet on soten tukitehtäviä. Samoja periaatteita tullaan soveltamaan myös pelastustoimeen ja muuhunkin siirtyvään henkilökuntaan, kuten valtiolta siirtyvään henkilöstöön ja esimerkiksi lomitustoimeen.

Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa,
kysyä ja tulla kuulluksi.

Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa, kysyä ja tulla kuulluksi: Sekä luovuttavat työnantajat että maakuntia edustavat tahot käyvät liikkeenluovutusta koskevan yt-menettelyn. Luovuttavat työnantajat ja väliaikaishallinto tekevät siirtyvän henkilöstön osalta myös ns. siirtosopimuksen. Etenkin tukipalveluhenkilöstön siirtoihin liittyy selvitettävää. Myös erilaiset henkilöstökäytännöt ja sopimukset eri yksiköissä on käytävä läpi.

On kuitenkin vielä monia seikkoja, joihin ei ole vastausta. Maakuntakonserni ottaa kopin henkilöstöstä 1.1.2019, mutta mihin yksikköön työllistytään? Maakunnassa on lakiluonnosten mukaan monia eri työnantajia. Maakunnan eli järjestäjän palveluksessa on lähinnä asiantuntijoita ja hallintoa. Sen sijaan maakunnalle kaavaillussa palvelulaitoksessa ovat töissä ei-kilpailullisilla markkinoilla työskentelevät, ainakin.

Ehkä totumme siihen, että työpaikkaa, työpistettä
ja työnantajaa vaihdetaan entistä useammin.

Palvelulaitoksen palvelukseen sijoittuvat mm. sosiaali- ja ympäristötoimi, palo- ja pelastustoimi sekä viranomaistehtävissä olevat. Sen sijaan terveydenhuollon sekä vammais- ja vanhustenhuollon piirissä työskentelevät tullevat jakautumaan jollakin tavailla palvelulaitoksen sekä saman konsernin osakeyhtiöiden kesken. Siksi hallituksen esityksestä onkin luettavissa, että siirtymät voivat olla vaiheittaisia. Ensin kenties työpaikkana on palvelulaitos ja vuosien 2019-2020 aikana valinnanvapauden piirissä työskentelevät siirtyvät konsernin osakeyhtiöihin, jollei niitä ehditä perustaa ennen vuotta 2019.

Epäselvää on tietysti se, miten potilas, asiakas, käyttäytyy. Valitseeko hän tutun ja turvallisen julkisen sairaalan, asuinpaikkaansa lähinnä olevan terveysaseman vai samoilla markkinoilla toimivan kansallisen tai kansainvälisen yhtiön tarjoaman palvelupaketin? Ja mikä vaikutus tällä on työntekijän kannalta? Ehkä totumme siihen, että työpaikkaa, työpistettä ja työnantajaa vaihdetaan entistä useammin.

Julkiselle sektorille tulee uusi toimija, maakunta,
joka hakee vasta muotoaan.

Yksi asia näyttää kuitenkin varmalta: Kuntien ja kuntayhtymien rooli sosiaali- ja terveydenhuollon tuottajana päättyy 31.12.2018. Julkiselle sektorille tulee uusi toimija, maakunta, joka hakee vasta muotoaan. Maakunta jatkaa kuitenkin julkisen työnantajuuden traditiota, ja on meidän kaikkien asia vaikuttaa siihen, minkälaisia työyhteisöjä maakunnista muodostamme. 

Henrika Nybondas-Kangas
neuvottelupäällikkö
KT Kuntatyönantajat

Linkit

Kooste henkilöstön asemaa koskevista lakiluonnoksista (kuntatyonantajat.fi)

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita