Kokoustiedote
Viestinnän strateginen asema puhututti valtakunnallisen viestintäryhmän kokouksessa 31.5.

Valtiovarainministeriö 4.6.2018 11.25
Uutinen

Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viestintäryhmä käsitteli kevään viimeisessä kokouksessa mm. kasvupalvelujen viestintää sekä maakuntien viestinnän organisointia ja resursointia

Thomas Sund (VM) antoi viestintäryhmälle ajankohtaiskatsauksen maakunta- ja sote-uudistuksesta. Viestintäryhmässä käytiin myös keskustelua maakunta- ja sote-uudistuksen viestinnästä, joka on myös saanut osansa uudistukseen kohdistuvasta kritiikistä. Valtion tarve viestintäkampanjan toteutukseen on hetkittäin kyseenalaistettu. Viestintäryhmässä todettiin yhteen ääneen, että valmisteilla olevasta mittavasta uudistuksesta on tehtävä monipuolista viestintää jo valmisteluvaiheessa. Koska odotukset valtion viestintää kohtaan ovat olleet selvästi erilaisia, on viestintäkampanja saattanut aiheuttaa hämmästystä. Myös valtiolla on osattava hyödyntää monipuolisia viestinnän keinoja ja myös maksettua mainontaa, jotta kaikki suomalaiset saavat tietää yhteiskunnassamme käynnissä olevista mittavista uudistuksista. Puheenjohtaja totesi, että saatu palaute huomioidaan, kun uudistuksen viestintää jatketaan ja kehitetään.

Tiina Kairistola (TEM) ja Vappu Vienamo (TEM) esittelivät viestintäryhmälle kasvupalvelujen viestintästrategiaa ja brändiä. Kasvupalveluiden viestintästrategiassa yhdistyvät maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen elementit: kansalais- ja asiakasviestintä on yhtä tärkeässä roolissa. Painopiste eri sidosryhmien viestinnässä vaihtelee uudistuksen eri vaiheissa. Asiakasviestintää tulevat hoitamaan koordinoidusti niin maakunnat, ELY-keskukset, KEHA-keskus ja TE-toimistot. Myös henkilöstöviestintä on tärkeässä roolissa: TEMin hallinnonalalta siirtyy noin 2800 henkilötyövuotta maakuntien palvelukseen. Viestintäryhmässä käytiin yleistä keskustelua myös kasvupalvelujen brändäyksestä. Keskusteluissa on ollut esillä, että kasvupalvelut olisi hallinnollinen termi ja brändäyksessä käytettäisiin lähempänä asiakkaita olevaa terminologiaa. Viestintäryhmän suosituksena on, että palveluntuottajat operoisivat yhteisen brändin alla. Maakunta järjestäjänä voi asettaa ehdot saman terminologian käytöstä myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Ajatuksena on, että sopimusmalleissa määriteltäisiin ehdot, joita palveluntuottajien pitää viestinnässä ja markkinoinnissa noudattaa. Brändikeskustelua jatketaan maakuntien viestintäverkostossa.

Maakuntien viestintäverkosto aloittaa toimintansa

Maakunta- ja sote-uudistus on siirtymässä lainvalmistelusta uudistuksen toimeenpanovaiheeseen, jolla luodaan maakuntien toiminnan edellytykset vuoteen 2020 mennessä. Edustuksellisista ryhmistä on tarkoitus siirtyä verkostomaiseen ja avoimeen työskentelyyn. Nyt perustetulla maakuntien viestintäverkostolla on virallinen mandaatti, sillä se on yksi maakuntien toimeenpanoa tukevista verkostoista. Eeva Mäntymäki (Kainuun liitto) kertoi viestintäryhmälle viestintäverkoston tavoitteista. Tavoitteena on tiivistää yhteistyötä sekä maakuntien kesken että maakuntien ja uudistuksen valtakunnallisen valmistelun välillä, ja varmistaa valtakunnallisten suunnitelmien ja materiaalien välittyminen kaikille maakuntien viestijöille. Viestintäverkostossa tullaan laatimaan maakuntien viestinnän tiekartta, joka luo pohjan kaikille maakunnille yhteisten viestinnän tehtävien suunnittelulle ja aikataulutukselle. Maakuntien sote- ja maku -vastuuviestijät kokoustavat alustavien kasvokkain noin neljä kertaa vuodessa ja etänä muutaman viikon välein.

Viestintäryhmässä todettiin, että tarve maakuntien omalle verkostolle on suuri ja nyt tehty avaus sen suhteen erittäin kannatettava. Virallisen viestintäverkoston lisäksi on myös muuta kaikille avointa verkostoitumistarvetta. Myös muiden verkostoitumistilaisuuksien järjestämistä jatketaan edelleen.

Keskustelu viestinnän roolista maakunnissa

Minna Rantala (STM) esitteli viestintäryhmälle maakuntien tilannekuvakyselyä. Vastausten pohjalta esiin nousivat erityisesti resurssikysymykset sekä viestinnän rooli johtotason työskentelyssä. Erityisesti viestinnän ammattilaisten edustuksen vähäisyys johtoryhmissä puhututti. Viestinnän strateginen asema vaatii viestintäammattilaisen osallistumista johtoryhmätyöskentelyyn ja uudistuksen strategiseen suunnitteluun. Myös viestinnän sijoittumisesta maakuntaorganisaatioon käytiin huolestunutta keskustelua. Viestinnän tulee sijoittua johdon yhteyteen, ei hallinnolliseksi tukitoiminnoksi. Viestinnällä on olennainen merkitys organisaation strategisten tavoitteiden toteutumisessa: väärin ymmärretty tehtävä näkyy esimerkiksi siinä, että viestinnän osaaja otetaan mukaan prosesseihin ja suunnitteluun liian myöhään, jolloin viestinnästä on vaikeaa saada tavoitteellista ja tehokasta. Asia tullaan nostamaan esiin sekä maakuntien viestintäverkoston että muutosjohtajien seuraavissa kokouksissa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat vierailevat loppukevään aikana kaikissa Suomen maakunnissa – kierros jatkuu vielä kesäkuun puolelle. Maakunnissa tehtävä työ etenee hyvin: kierros on tuonut selvästi esiin sen, että valmistelijat uskovat, että maakunta- ja sote-uudistus on mahdollisuus. Uudistuksesta käynnissä oleva julkinen keskustelu poikkeaa huomattavasti siitä, mitä maakunnissa tällä hetkellä tapahtuu.

Sote-kansalaisviestinnän tarkempaa suunnittelua lähdetään tekemään, kun lait vahvistetaan. Maakunnat ovat toivoneet valtakunnalliselta viestinnältä valmiita yhteisiä aineistoja, joita maakunnissa voidaan hyödyntää. Esimerkiksi viittomakielisiä aineistoja olisi hyvä toteuttaa siten, että ne olisivat mahdollisimman monen organisaation hyödynnettävissä.

Valinnanvapauden pilottialueet valittiin toukokuun puolessavälissä. STM:ssä on työstetty työkalupakkia valinnanvapauspilottien viestintää varten. Työkalupakissa tullaan huomioimaan myös kokemukset jo toteutetuista kokeiluista.

Omamaakunta.fi –sivustoa kehitetään edelleen. Sivustolle on lisätty päättäjille (maakuntavaaleihin ehdolle asettuville) suunnattu infopaketti. Paketin avulla pyritään maalaamaan isoa kuvaa siitä, mistä valtuusto päättää.

Myös maakuntien verkkoviestintään liittyvät projektit ovat edenneet suunnitellusti. Maakuntien yhteiset sisällöt -hankkeessa on järjestetty ensimmäiset työpajat. Mm. päätöksenteon ja osallistumisen sekä sote-palvelujen osalta järjestetään kick off -tilaisuudet kesäkuun alussa. Makufi-hankkeessa neljä kärkimaakuntaa viimeistelee projektisuunnitelmaa. Keskeisiä asioita suunnitelmassa ovat sivustopohjien kehittämisen kansallinen organisaatio, roolit ja vastuut, kokonaisaikataulu, arvio kustannuksista ja julkaisusuunnitelma. Tavoitteena on esitellä Makufi-kehittäjäyhteisölle kokonaiskonsepti elokuussa 2018.

Lisätietoja

valtakunnallisen viestintäryhmän puheenjohtaja, viestintäpäällikkö Thomas Sund (VM), puh. 029 553 0516, thomas.sund(at)vm.fi

Maakuntauudistuksen valmistelu