FI SV

Päivi Nerg:
Viestinnän avulla maalataan isoa kuvaa ja luodaan maakunnan kilpailukykyä

Valtiovarainministeriö 9.1.2019 12.00
Kolumni
Viestinnän avulla maalataan isoa kuvaa ja luodaan maakunnan kilpailukykyä

Vaikka vielä odotellaankin lakiesitysten hyväksymistä, varaudutaan maakunnissa jo tulevaan. Tulevia maakuntia varten julkaistiin joulukuussa tärkeä dokumentti, jonka toivon päätyvän jokaisen maakunnan päätöksentekijän työpöydälle: suositus maakuntien viestinnän organisoinnista ja resursoinnista.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valtakunnallisen viestintäryhmän ja maakuntien viestintäverkoston yhteistyössä koostettu viestintäsuositus on tarkoitettu palvelemaan kaikkia maakuntia. Toimin itse myös suosituksen allekirjoittajana, sillä olen omassa työssäni saanut konkreettisesti huomata, kuinka tärkeää viestintä on erityisesti muutostilanteissa.

Uudet maakunnat lähtevät liikkeelle tyhjältä pöydältä. Miltä uudet maakunnat näyttävät? Miten ne erottuvat toisistaan? Tai mistä maakunnat tunnetaan? Maakunnat tarvitsevat toimivaa viestintää ja markkinointia menestyäkseen uudessa tilanteessa.

On tärkeä oivaltaa, että viestintä on strategista toimintaa, jonka avulla luodaan perusta sille, mistä maakunnissa on kysymys. Toivonkin, että kykenen kannustamaan tulevia maakuntia uudenlaiseen ajatteluun viestinnän merkityksen suhteen.

Selkeällä viestinnällä tavoitettava kaikki väestöryhmät

Uudistuksen ympärillä pyörineestä informaatiotulvasta tulee päästä nopeasti tilanteeseen, jossa viestintä on mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Valtio viestii uudistuksesta myös jatkossa, mutta käytännön viestintävastuu siirtyy yhä enemmän maakunnille. Jokaisen maakunnassa asuvan tulisi helposti löytää tietoa siitä, mitä palveluja maakunnat tarjoavat ja miten esimerkiksi päätöksenteko maakunnissa toimii.

Maakunnan tulee tavoittaa moninaiset kohderyhmät: asukkaat, palvelujen käyttäjät, työntekijät, päättäjät, yritykset ja media. Mutta miten nämä kaikki ryhmät tavoittaa? Ryhmille on viestittävä sopivilla kanavilla ja kohderyhmälle tutulla tavalla. Onnistuneen viestinnän toteutus vaatii aikaa, näkemystä, työkaluja ja tekijöitä – toivottavasti niitä löytyy kaikista tulevista maakunnista.

Maakunnan on lisäksi huolehdittava erityisryhmien tarpeista, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu. Viittomakieliset ovat oma kieli- ja kulttuuriryhmä, jonka on saatava tietoa suoraan viranomaisilta tietyissä tilanteissa. Viittomakielten käyttäminen tiedottamisessa on tärkeää esimerkiksi silloin, kun tiedotetaan viittomakielisiä koskevasta asiasta tai esimerkiksi yhteiskuntaa koskevista uudistuksista.

Viestijät toimivat johdon tukena ja yhdessä johdon kanssa

Olen omassa työssäni saanut huomata, että viestinnän merkitys ja läpinäkyvyyden sekä avoimuuden vaatimukset korostuvat edelleen. Muun muassa sosiaalisen media on muuttanut organisaatioiden toimintaympäristöä entistä hektisemmäksi ja ennakoimattomammaksi. Viestinnän rytmi on aivan toisenlainen, kuin mihin olemme tottuneet. Myös tämä asettaa omat haasteensa maakunnan viestinnälle.

Kuten suosituksessakin todetaan, viestinnän ammattilaisia tarvitaan sekä sparraamaan johtoa että tukemaan kaikkia maakunnan työntekijöitä viestinnässä. Kumppanuuden toimimisen varmistamiseksi viestinnän on hyvä pysytellä tiukasti kiinni johdon kyljessä.

Johtaminen on viestintää – ja viestintä on johtamista. Ja jotta yhteistyö toimii, on tärkeää, että viestintä on mukana kaikilla niillä foorumeilla, joilla päätöksiä tehdään.

Suositus maakuntien viestinnän organisoinnista ja resursoinnista 

Päivi Nerg

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri