Valmisteluvastaavien verkostotapaaminen 10.1.: Muutosjohtaminen on viestintää

Sosiaali- ja terveysministeriöValtiovarainministeriö 13.1.2017 10.06
Uutinen

”Muutosjohtaminen on viestintää, jonka tavoitteena on saada aikaan yhteinen muutostahto, muutostarina ja halu toimia”, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti kiteytti sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajien, vastuuvalmistelijoiden ja vastuuviestijöiden tapaamisessa 10. tammikuuta.

Kuntaliitossa järjestetyn verkostotapaamisen aiheena oli viestinnän johtaminen. ”Muutoksessa tiedon tarve moninkertaistuu ja tarvitaan suunnitelmallista ja toistuvaa viestintää”, korosti viestintäjohtaja Eeva Larjomaa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Tilaisuudessa julkaistiin viestijöiden laatima sote-uudistuksen viestintäsuositus.  

Parempi on tehty kuin täydellinen suunnitelma

Projektinjohtaja Tuomas Pöystin mukaan kriiseissä suomalaisten yhteinen tahto löytyy varsin hyvin, mutta mahdollisuuksiin tarttumisessa jäädään pähkäilemään. Siksi sote-uudistuksessakin tarvitaan muutosviestintää ja tarinankerrontaa, joka puhuttelee ihmisiä ja kannustaa toimimaan konkreettisesti.

Esimerkiksi palvelujen integraatioon ei riitä yksin rakenneuudistus. Palvelujen yhteensovittaminen syntyy arjessa ammatillisissa käytännöissä. Tätä korostetaan myös tuoreessa sote-integraatiota koskevassa tutkimuksessa.

Uusi maakunta on osallisuuden kehto

Pöysti esitteli valtakunnallista Maakunta 2023 -visiota eli sote- ja maakuntauudistuksen tavoitetilaa.

Liite:  Maakunta 2023 -visio

Uusissa maakunnissa asukkaiden palvelutarve on palvelujen lähtökohta, ja sote-palvelut ovat integroituja asiakaslähtöisesti. Asukkaat vaikuttavat ja valitsevat. ”Uuden maakunnan pitää tarjota asukkaille sosiaalisen osallisuuden kokemus. Tämä on suomalaisen yhteiskunnan koheesion kannalta isoimpia tulevaisuuden haasteita. Se on myös voimakkaasti viestinnällinen asia”, Pöysti totesi.

Pöystin mukaan uudistuva hyvinvointivaltio viestii aktiivisesti, sillä ratkaisujen hyväksyttävyys syntyy vuorovaikutuksessa. ”Moderni hyväksyttävyys ei perustu auktoriteettiin, siihen että ministeriö tai perustuslakivaliokunta lausui näin. Tarvitaan aitoa keskustelua.”

Pöysti korosti, että yhteisöllisyyden ei tarvitse olla vaikeaa - kyse on suunnitelmallisesta, säännöllisestä keskustelusta ja konkreettisten vastausten antamisesta ihmisten huoliin. ”Maakunnan pitää tukea myös heitä, jotka eivät sillä hetkellä jaksa. Uuden maakunnan pitää olla demokratian ja osallisuuden kehto”, Pöysti kuvaili visiota.

Tuomas Pöystin diat: Kohti viestivää, avointa ja osallistavaa maakuntaa 10.1.2017

Viestintä strategisena kumppanina

Pitkän viestintäuran tehnyt hallitusammattilainen Anne Korkiakoski jakoi työkalupakistaan 28 vinkkiä ja työkalua johtajien muutosviestintään. ”Hyvä viestintä edellyttää, että ymmärtää kuinka erilaisia ihmisiä sote-uudistuksessakin pitää pystyä puhuttelemaan. Käytetyn sanaston pitää olla ymmärrettävää ja kuulijoiden mukaan sovitettua.”

”Mitä enemmän viestiään uskaltaa tiivistää ja kiteyttää, sitä terävämpi viesti on ja sitä paremmin se menee läpi”, Korkiakoski korosti. ”Tee hyvin kiteytettyjä ja koukuttavia virkkeitä, joissa on vahva särmä - niitä jaetaan joka puolella. Tämä edellyttää johdon ja viestijöiden yhteistyötä.”

Samalla lailla kuin tehdään tarina, pitää tehdä roolitus - kuka puhuu mistäkin asiasta ja missäkin kanavassa. Puhuvat päät on valmennettava ja tärkeät puheet harjoiteltava etukäteen ääneen puhuen. Sellaista visiota ei voi viestiä uskottavasti, johon ei itse usko.

”Tavoitellun paratiisisaaren pitää siis olla totta. Puhujan pitää olla itse innostunut siitä, osata asiansa ja olla myös hyväntahtoinen - puhua asiasta niin, että siitä on hyötyä kuulijalle”, Korkiakoski kiteytti.

Perusteita jaksettava kerrata

Toimittaja Tiina Merikanto opasti muutosjohtajia mediasuhteiden hoitamisessa. Merikannon mukaan harva toimittaja ehtii perusteellisesti perehtyä monimutkaiseen sote-uudistukseen, joten on tärkeää jaksaa selittää perusteita. Haastattelujen antaminen kannattaa, sillä median kautta tavoittaa kerralla suuren määrän ihmisiä.

Sote-uudistuksen viestintään Merikannon vinkki kuului: ”Ole rehellinen, älä kaunistele. Sote-uudistus on aloitettu monesti uudelleen, joten uskottavuuden kannalta on tärkeää kertoa asiaan liittyvät kaikki puolet avoimesti.”

Toimittaja Merikanto grillasi muutosjohtajia Sinikka Salo ja Pauli Harju siitä, miten sotesta aiotaan viestiä henkilöstölle ja asukkaille. ”Vaikeitakin asioita voidaan valaista hyvillä esimerkeillä eli juuri niillä tarinoilla”, arvioi Sinikka Salo.

Tulevat maakunnat saivat kotitehtäväksi laatia maakunnan oman muutosvision maaliskuun aikana. Muutosvisiossa kerrotaan, miten maakunta aikoo päästä Maakunta 2023 -tavoitetilaan. Muutosvisioita esitellään 9.5. verkostotapaamisessa.

Eriikka Koistinen
STM:n viestintäpäällikkö

Sote-uudistuksen valmistelu