Katja Palonen, Teemu Eriksson ja Antto Korhonen:
Summausta simuloinnista

28.5.2018 15.06
Kolumni
Summausta simuloinnista

”Lisäarvo tuli prosessista, ei aineistosta. Mietitään yhdessä eri tahojen kanssa yhteisiä tavoitteita.” Näin totesi eräs simulointikyselyyn vastanneista. Lauseessa piilee viisaus siitä, mistä kaikessa tässä on kysymys: yhteistyöstä ja yhteisistä tavoitteista.

Viime perjantaina Vantaalla oli koolla lähes 200 maakuntien ja valtion edustajaa, jotka purkivat kokemuksiaan kevään aikana käydyistä simulointineuvotteluista. Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö kävivät tammi-maaliskuussa neuvottelut kaikkien maakuntien kanssa. 

Simulointineuvottelut koettiin kyselyn perusteella enimmäkseen positiivisena kokemuksena. Simuloinnin todettiin parantavan omaa ymmärrystä ohjauksesta sekä maakuntien että valtion edustajien näkökulmasta. Lisäksi koettiin, että oman organisaation toimintakyky parani simulaation edetessä. 

Uskallusta tehdä uutta – yhdessä

Niin kyselyssä kuin perjantaina Vantaalla eniten keskustelua herätti valtioneuvoston yhtenäisyys ohjauksessa. Yleisön äänestämä arvosana yhtenäisyydelle oli 6,5. Toisaalta todettiin, että simulointi on parantanut valtioneuvoston yhtenäisyyttä, mutta ministeriöiden sektorirajat eivät ole vielä madaltuneet riittävästi. 

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg sanoikin simuloinnin purkuseminaarissa, että valtioneuvoston tasolla pitää uskaltaa astua pois vanhoista prosesseista ja putkista. Meidän virkamiesten pitää löytää uudenlainen tapa katsoa ja tehdä yhdessä valtioneuvoston yhteistyötä yhdessä maakuntien kanssa. 

Palautteen pohjalta eteenpäin

Simulointi ja sen palautekysely, samoin kuin Vantaan seminaari, antavat arvokasta palautetta valmistelijoille maakunnissa ja valtiolla. Yhteinen tieto ja tietopohja todettiin tärkeäksi neuvotteluiden onnistumisen kannalta. Simuloinnin perusteella voi vetää johtopäätöksen, että tällä tiellä on hyvä jatkaa. Kuten eräs vastaaja totesi: ”Askeleita hyvään suuntaan on otettu, mutta paljon on petrattavaa”.

Simulointi jatkuu koetalousarvion laadinnalla, joka käynnistyy yhteisellä tilaisuudella 12. kesäkuuta. Koetalousarvio on esivaihe varsinaiseen maakuntien talousarvioon. Koetalousarvion avulla kerätään myös tietoa muutoskustannuksista, mistä syystä sillä on suuri merkitys hallituksen päätöksenteossa. 

Syksyllä käynnistyy ensimmäinen ohjauskierros. Yhteisiä tavoitteita ja yhteistä tahtotilaa mietitään perjantaina 14. syyskuuta yhdessä maakuntien ja valtion kanssa. Simulointikyselyn tuloksista kertova kooste julkaistaan kesäkuun lopussa.

Maakuntien ohjauksen simuloinnin palautetilaisuuden videotallenteen ja aineistot löydät täältä.  

Katja Palonen, Teemu Eriksson ja Antto Korhonen
Kirjottajat ovat valtiovarainministeriön simuloinnista vastaavia virkamiehiä.