Sote-uudistuksen erillisjohtoryhmän kokous 7.5.

Sosiaali- ja terveysministeriö 7.5.2018 16.25
Uutinen

Sote-uudistuksen erillisjohtoryhmä käsitteli 7.5. kokouksessaan väliraporttia järjestöjen asemasta sote-uudistuksessa, palvelusetelikokeilujen etenemistä ja maakuntien näkemyksiä ministeriöiden tulevaisuuskatsauksia varten.

Selvityshenkilö Tuija Brax esitteli väliraporttia yleishyödyllisten yhteisöjen asemasta sote-uudistuksessa. Braxin mukaan tärkeimmät linjauksia ja täsmennystä vaativat asiat liittyvät järjestöjen rahoitukseen ja järjestöjen asemaan osana maakuntien palvelukokonaisuuksia. Maakuntien, kuntien ja STEA:n roolia avustusten jakajina on selkiytettävä. Tarvitaan myös selvennystä siihen, miten määritellään ja rajataan järjestöjen yleishyödylliset ja markkinoilla toimivat palvelut ja millä tavoin maakunnat viestivät järjestöjen palveluista asiakkaille osana palveluvalikoimaansa. Loppuraportti valmistuu kesäkuun loppuun mennessä.

Ei yllätyksiä palvelusetelikokeiluissa

Hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki kertoi palvelusetelikokeilujen etenemisestä. Kaikki kymmenen palvelusetelikokeilua ovat käynnissä. Kokeilujen seurannan ja vaikutusten arvioinnin perusteella ei ole toistaiseksi noussut esiin yllätyksiä suhteessa hallituksen valinnanvapauslakiesityksen vaikutusarviointeihin.

Kokeilujen aikana sote-keskusten vastaanottopalvelujen saatavuus on parantunut.  Kokeiluissa yksityiselle vaihtaneita on keskimäärin noin 6 %:a potentiaalisesta väestömäärästä. Yksityiselle palveluntuottajalle vaihtaneiden asiakkaiden aikaisempi hoitopaikka on ollut julkinen terveysasema 45 - 68 %:lla, yksityinen terveysasema 15 – 29 %:lla ja työterveyshuolto 8 - 26 %:lla (vaihtelee kokeilualueiden kesken).

Suun terveydenhuollon Keski-Uudenmaan kokeilussa yksityisen palveluntuottajan valinneilla (1 000 asiakasta 1-4/2018) on ollut 44 %:lla aikaisempana hoitopaikkana yksityinen ja noin 40 %:lla kunnallinen palveluntuottaja.

Sosiaaliohjaajalla käyntejä on ollut hyvin vähän niissäkin kokeiluissa, missä sote-keskuksen palveluvalikkoon on kuulunut sosiaaliohjaus. Tähän voi olla syynä se, että asiakkaat eivät ole tienneet palvelusta tai sinne ei ole osattu ohjata asiakkaita.

Kaikissa kokeiluissa julkisten terveysasemien lähetteiden määrät suhteessa tehtyihin lääkärikäynteihin ovat hieman korkeampia kuin yksityisten toimijoiden lähetemäärät. Vielä on arvioitava, johtuuko tämä esimerkiksi eroista asiakkaiden sairastavuudessa.

Henkilökohtaisen budjetin kokeiluissa asiakkaiden toiveet budjettiin sisältyvistä palveluista liittyivät asumiseen ja erilaisiin asumista tukeviin palveluihin sekä kulttuuriin ja hyvinvointiin. Pirkanmaan henkilökohtaisen budjetin kokeilussa tehtiin kysely vanhus- ja vammaispalveluiden asiakkaille (820 vastaajaa). Henkilökohtaista budjettia halusi kokeilla 30 prosenttia ja ehkä kokeilla 26 prosenttia vastaajista. Vastaajista puolet koki tarvitsevansa apua henkilökohtaisen budjetin suunnitteluun ja käyttämiseen.

Asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen näkökulmasta tärkeää on lisätä asukkaiden tietoisuutta valinnanvapaudesta ja julkisen sektorin henkilöstön tietoisuutta uudesta toimintamallista. Lisäksi sote-keskusten sosiaaliohjauksen roolia on selkiytettävä, palveluohjausta selvästi vahvistettava ja kehitettävä digitaalisia työkaluja palveluohjauksen tueksi. Tärkeää on myös erityyppisten palveluntuottajien mukaan saaminen, jotta asiakkailla olisi monipuolisempi mahdollisuus valita erilaisia palveluntarjoajia.

Maakuntien näkemykset tulevaisuuskatsauksen laadinnan tueksi

Maakuntien muutosjohdolta on kerätty näkemyksiä tekijöistä, jotka vaikuttavat maakunta- ja sote-uudistuksen onnistumiseen tulevina vuosina. Näitä tietoja hyödynnetään ministeriöiden tulevaisuuskatsausten laadinnassa. Tulevaisuuskatsaukset tehdään tausta-aineistoksi uuden hallitusohjelman laadintaan vuonna 2019.  

Muutosjohdon akatemian asiantuntijan Katja Kolehmaisen mukaan maakunnat korostivat reformin onnistumisen kannalta valtioneuvoston yhtenäistä ohjausta ja toimintatapaa. Maakuntien monialaisuuden vastinpariksi ja sen toteutumista edesauttamaan toivotaan valtionhallinnolta yhtenäistä, monialaista näkemystä ja ohjausta.

Myös muutoksen turvaava rahoitus sekä maakuntien itsehallinnon vahvistaminen nousivat esille tärkeinä tekijöinä. Lisäksi tuotiin esille vaikuttava tiedolla johtaminen, yhteensopivien ICT-järjestelmien rakentaminen sekä digitalisaation laaja-alainen hyödyntäminen reformin onnistumiseksi.

Lisätietoja:

puheenjohtaja, ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163338

Sote-uudistuksen valmistelu