Jaakko Herrala, Pirkanmaa2021:
Sote- ja digiloikka on syntymässä maakunnissa

Sosiaali- ja terveysministeriö 6.2.2019 13.45
Kolumni
Jaakko Herrala, Sote muutosjohtaja, Pirkanmaa2021

“Ollako vai eikö olla, siinä pulma” on sitaatti William Shakespearen tragediasta Hamlet. Tällä lauseella näytelmän sankari Hamlet aloittaa kuuluisan pitkän monologinsa, jossa hän pohdiskelee kuolemanpelon aiheuttamaa kyvyttömyyttään päättäväiseen toimintaan.

Maakunta- ja sote-uudistus näyttää ei aktiivisesti sitä seuraavalle kansalaiselle olevan henkitoreissaan. Tätä se ei ole meille maakuntien valmistelijoille.

Inhimillisen kehityksen indeksi (human development index) kuvaa valtioiden onnistumista sosiaali-, terveys- sekä yhteiskuntapolitiikassaan, mittareina ovat odotettu elinikä, koulutus sekä elintaso (BKT/henkilö). Suomi sijoittuu muiden pohjoismaiden kanssa 14 parhaan maan joukkoon*. Voimme siis paremmin kuin koskaan. Haasteenamme on yhteiskunnan polarisoituminen, jossa yhä pienempi joukko voi aina vain huonommin. Väitän, että jo nyt tehtyjen uudistusvalmisteluiden jälkeen potilas ja asiakas tulevat voimaan paremmin kuin nyt. Kannattaa avata hieman konepeltiä.

”Kulttuurin ja tekemisen tavan muutos on tapahtunut”

Lähes viisitoista vuotta on yritetty ratkaista sote-reformin muotoa. Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet aitoa ja todellista yhteistä valmistelua, kokeiluja ja niiden kautta uusia valintoja toimintamalleiksi. Maakunnissa on saatu käyntiin ennennäkemätön ”pöhinä”, jollaista en ole nähnyt pitkän 35-vuotisen urani aikana. Ei ole asiaa, johon ei olisi sormella koskettu ja ryhdytty uudelleen arvioimaan. Maakunnat ovat tarkastelleet aivan uudella tavalla kokonaisvaltaisesti asiakkaiden palvelukokonaisuuksia.  Tämän työn kautta on löydetty uusia yhteisiä tekemisiä ja toisilta oppimista.

Pirkanmaalla on kyetty sopimaan yhteisiä ikäihmisten palvelukriteerejä, yksi yhteinen palvelunumero ja lähitoripalveluverkosto. Lastensuojelun puolella on mahdollista toteuttaa yhteisiä juridisia palveluja, koska pienemmissä kunnissa ei ole mahdollista palkata erityisosaajaa. Maakuntavalmisteluissa on perustettu useita laaja-alaisia työryhmiä ja foorumeita mm. vammais- ja ikäihmisten palveluihin sekä lapsi- ja perhepalveluihin. Foorumeiden mottona voi pitää ”yhdessä enemmän kuin erikseen tehden”. Volyymietujen lisäksi haetaan parhaita käytäntöjä.

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, uudistusnäkökulma on ollut enemmän sosiaalihuollon uudistamista kuin terveydenhuollon. Terveydenhuollosta vain puhutaan enemmän.

Maakuntien näkökulmasta katsoen erittäin suotuisaa ja toivottua kehitystä on saatu aikaan valtioneuvoston tasolla. Siilot ovat purkautumassa, yhteisiä tavoitteita on syntynyt ja niitä viedään maaliin yhdessä maakuntien kanssa. Valtioneuvoston ja maakuntien välillä on käynnistetty lukuisia kärkihankkeita tai ohjelmia, jotka osaltaan edistävät yhteisiä tavoitteita.

”Toiminnan ja palveluiden muutoksen tekeminen tapahtuu tiedolla”

Mitään muutosta ei voi tehdä ilman hyvää tietopohjaa ja analyysejä. Siten tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen tulee olla keskiössä. Viimeisten neljän vuoden aikana on tuotettu merkittävä määrä valtioneuvoston, konsulttifirmojen selvityksiä, THL:n arviointikertomuksia ja vastaavia. Näiden hyvien analyysien kautta tiedämme mitä tarvitsee tehdä maakunnissa ja mitä tavoitteita valtakunnallisesti on asetettava.

THL:n arviointikertomus ja uudet graafiset nettipalvelut edesauttavat maakuntien alueellisten palveluiden suunnittelua ja löytämään ongelmakohdat. Selvityksien ja vuoropuhelun kautta on syntymässä myös näkemys, mitä tietojärjestelmäpalveluja kannattaa tuottaa valtakunnallisesti mm. Vimanan tai SoteDigin kautta ja mitä teemme itse. Mitä enemmän pääsemme yhtenäispolitiikkaan, sitä enemmän on näkyvissä säästöjäkin. Maakunnat ovat tehneet THL:n kanssa uudentyyppistä ilmiöpohjaista tarkastelua ja analytiikkaa, jonka avulla voimme ennakoida uusia ilmiöitä ja olla askeleen edellä toimenpiteissämme.

Kaupungistuminen on useimmissa maakunnissa todellinen haaste palveluiden turvaamiseksi myös maaseudulle. Maakuntavalmistelu on kiihdyttänyt liikkuvien ja digitalisten palveluiden suunnittelua ja käyttöönottoa. Älykkäillä hoiva- ja hoitoratkaisuilla (IoMT), sairauksien etäseurannalla ja vastaavilla teknologioilla on tilaus, kun haemme ratkaisuja parantaa palveluja.

”Maakuntien työn vaikuttavuus näkyy vuosien päästä”

Tuleeko tästä lasta vai meneekö lapsi pesuveden mukana? Kantani on, että jo tehty työ tuo lapsen, joka on vielä keskenkasvuinen ja vaatii jatkotyötä, tuli lakeja tai ei. Nyt tehty maakuntien työ näkyy ja lopullinen vaikuttavuus vasta vuosien päästä.

Toinen kantani on, että kustannuksia voidaan taittaa. Kustannusten taittaminen tulee pienistä puroista sekä suurten linjojen valinnoista. Niitä olemme jo Pirkanmaalla tehneet ja lisää konkretiaa on odotettavissa. Ylätasolla tehdyt laskelmat ilman tekemisen tason tietoja eivät kerro totuutta.

Pirkanmaalla tehdyssä tehostamispotentiaaliselvityksessä kävi ilmi, että suurimmat tehostamispotentiaalit on mahdollista löytää investoimalla uusiin ICT-ratkaisuihin. Säästöjä ei tule, ellei samalla tehdä toiminnallisia muutoksia. Toiminnanohjauksen ja resurssien suunnittelun työkaluilla on saavutettavissa lähes 10 prosentin tehostuminen tilojen ja laitteiden käytössä. Pitkäaikaissairauksien etäseurannalla on saavutettavissa noin 15 prosentin vähennys käyntimäärissä. Potilastietojen saatavuuden turvaaminen aikaansaa 10-15 prosentin ajansäästön henkilöstön ajankäytössä.

Pirkanmaalla on toteutettu laajat tukipalveluiden yhteiset ratkaisut, joissa palveluiden käyttäjinä ei olisi vain maakunta, vaan halutessaan myös kunnat. Näitä ovat mm. ruoka- ja siivoushuollon, talous- ja henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, hankintojen ja logistiikan, ICT palvelutuottajien osalta tehdyt ratkaisut. Vastaavia ratkaisuja on toteutettu joka puolella Suomea. Edellä olevan perusteella voin todeta, että hoidosta ja hoivasta tinkimättä, voidaan saavuttaa tarvittavia tehostamisia ja säästöjä.

Jaakko Herrala
Sote muutosjohtaja, Pirkanmaa2021

*Lähde: https://www.globalis.fi/Tilastot/HDI