Sote-erillisvalmistelun johtoryhmän kokous 26.2.2018

Sosiaali- ja terveysministeriö 27.2.2018 9.34
Uutinen

Sote-uudistuksen erillisvalmistelun johtoryhmä käsitteli 26.2. kokouksessaan lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoa, STM:n lakikartoitusta, maakuntien palvelutuotannon organisoinnin malleja, sopimus- ja korvausmalleja sekä maakuntien rahoituslaskelmia.

Hallitusneuvos Pekka Järvinen sekä johtaja Raija Volk esittelivät lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoa valinnanvapauslakiesityksestä.  Järvisen mukaan arvio oli myönteinen. Tarkennuksia esitettiin lähinnä vaikutusarviointiin. Vaikutusarvioinnin tarkentaminen nykyisestä on joiltain osin haastavaa, sillä kaikkia vaikutuksia ei pystytä vielä ennakoimaan.

STM:ssä kartoitetaan lainsäädäntöä, johon sote-uudistus, monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen sekä kuntoutusuudistus aiheuttavat jatkossa muutoksia. Neuvottelevan virkamiehen Laura Niinimaan mukaan kartoituksessa on tunnistettu muutostarpeita noin sadassa laissa. Osa muutoksista teknisiä (esim. kunta muutetaan maakunnaksi). Tekniset muutokset lakeihin voitaisiin korjata yhdellä hallituksen esityksellä. Kartoituksessa on tunnistettu 34 lakia, joiden sisältöä on tarve uudistaa. Kumottavia lakeja on 19. Ehdotus jatkotyön organisoinnista valmistellaan 31.3.2018 mennessä. On tärkeää määritellä lakien päivittämisen kiireellisyysjärjestys.

Monikanavarahoituksen yksinkertaistamista valmistellaan nyt projektijohtaja Päivi Nergin johdolla.

Ylijohtaja Markku Tervahauta esitteli eräissä maakuntien valmisteluorganisaatioissa tehtyjä pohdintoja tavoista organisoida ja johtaa palvelutuotantoa uudessa sote-järjestelmässä. Uudessa sote-mallissa maakunnat voivat itsenäisesti organisoida palvelutuotantonsa. Palvelutuotanto on mahdollista organisoida monin eri tavoin, esimerkiksi jatkamalla nykymalleja tai hyödyntämällä ekosysteemiajattelua johtamisessa.

Keskustelussa todettiin, että olisi tärkeää organisoida tuotanto maakunnissa uudella tavalla niin, että toiminnot eivät siiloudu, toimintoja johdetaan maakuntatasolla kokonaisuuksina ja asiakkaan palvelu- ja hoitoketjut rakennetaan yli toimialarajojen. Myös kuntien ja järjestöjen palvelut pitäisi saada olennaiseksi osaksi palveluketjuja. Samalla tulee kuitenkin olla selvillä toimivaltakysymyksistä.

Sote-uudistuksen palvelutuotannon kehittämisen valmisteluryhmä jatkaa tuotannon mallien pohdintaa, sillä joistakin maakunnista on tullut toiveita tuesta tuotannon organisointiin. Valmisteluryhmä tekee yhteistyötä Kuntaliiton kanssa erityisesti palveluohjaukseen liittyvissä kysymyksissä. Markku Tervahauta on jatkossa ryhmän puheenjohtaja.

Johtaja Tuija Kumpulainen esitteli sopimusryhmän työtä. Ryhmässä valmistellaan maakunnille sopimusmalleja ja mallinnetaan uudenlainen hallintopäätös, johon sopimukset pohjautuvat. Mallit eivät ole velvoittavia, mutta maakunnat voivat halutessaan hyödyntää niitä valinnanvapauslain toimeenpanossa. Sopimus on tuottajakohtainen (sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt) ja hallintopäätös taas sisältää yhteiset ehdot maakunnan eri palveluntuottajille. Sopimuksessa tuottajat sitoutuvat hallintopäätöksen mukaiseen toimintaan. Hallintopäätös on maakunnan tärkein työväline tuottajien ohjauksessa. Sote-keskuksen malliasiakirjojen rakenne on hyödynnettävissä muissakin valinnanvapauspalveluissa kuten suunhoidon yksiköissä sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla hankittavissa palveluissa.

Hallintopäätöksen pitää sisältää palvelukuvaukset tuottajia varten. Sopimusryhmä tuottaa joitakin esimerkinomaisia palvelukuvausten mallinnuksia, joiden pohjalta maakunnat voivat tehdä oman tarpeensa mukaan lisää materiaaleja.  Esimeriksi asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen kirjo tulee olemaan laaja.

Keskustelussa todettiin, että maakuntia pitäisi kannustaa yhteistyöhön palvelukuvausten tekemisessä, jotta 18 maakunnan ei tarvitse tehdä samantyyppisiä kuvauksia jokainen erikseen. Yhteistyössä olisi hyvä hyödyntää palvelukuvauksia, joita on tehty niillä alueilla, missä palvelut ovat jo integroituja (esim. Eksote, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Kainuu). Palvelukuvauksia tarvitaan myös verkkopalveluprojektissa, jossa mallinnetaan maakuntien verkkosivujen rakenteita ja sisältöjä asiakkaiden palvelupolkujen mukaisesti.

Johtaja Raija Volk esitteli korvausmalliryhmän työn etenemistä. Korvaustyöryhmä tekee ohjeistusta ja esimerkkejä maakunnille ja piloteille sote-keskustuottajien korvauksista. Volkin mukaan kiinteän korvauksen tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien arviointi on toteutettavissa aluksi THL:n kuntien valtionosuuslaskelmiin käyttämillä aineistoilla. Parhaillaan pohditaan myös sitä, onko työterveyshuoltolakiin tarpeen ja mahdollista lisätä työnantajien ja palveluntuottajien velvoitteita toimittaa tietoa työterveyshuollon järjestämisestä ja palvelutapahtumista. Tulorekisterin käyttö tähän olisi yksi selvitettävistä vaihtoehdoista. 

Hallitusneuvos Mervi Kuittinen  esitteli hallintosäännön mallia, joka ei ole maakuntia sitova, mutta on tarkoitettu avuksi valmisteluun. Jokaisella maakunnalla pitää olla hallintosääntö, joka sisältää säännöt maakunnan toimielimistä, johtamisesta, kokousmenettelyistä ja päätöksenteon rakenteista.

Neuvotteleva virkamies Antti Väisänen esitteli päivitettyjä maakuntakohtaisia rahoituslaskelmia. Uudet laskelmat pohjautuvat kuntien talousarviokyselyyn, joka koskee vuosia 2018 ja 2019. Aiemmat laskelmat on tehty 2017 tasolla. Nyt uudet laskelmat on tehty 2019 tasolla. Osassa maakuntia sote-kustannukset ovat muuttuneet merkittävästi aiemmista arvioista. Laskelmat osoittavat että sote-kustannuksissa voi olla merkittävää kausivaihtelua etenkin väestöltään pienissä maakunnissa. Tämä heijastuu suoraan maakuntien rahoituslaskelmiin, joissa on merkittäviä muutoksia. Toinen asia mikä vaikuttaa uusiin laskelmiin, on pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon siirtäminen osaksi ns. maku-laskelmaa. Jatkossa maakuntien maku- ja sote-rahoitusta on tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena. Lopulliset laskelmat korjataan toteutuneiden vuoden 2019 tietojen pohjalta. Valtiovarainministeriön kuntaosasto julkaisee laskelmat keskiviikkona.

Lisätietoja:

puheenjohtaja, ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163338

Sote-uudistuksen valmistelu aluehallintouudistus reformit sote-uudistus