Sitä parempi lopputulos, mitä vahvempi yhteistyö

13.12.2018 12.19
Kolumni
Sitä parempi lopputulos, mitä vahvempi yhteistyö

Työurani ja tehtäväni Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtajana alkaa lähestyä maaliviivaa. On hyvä hetki katsoa, mitä olemme saaneet aikaiseksi ja miten työ tästä jatkuu.

Tilakeskuksen rooli ja asema on määritelty sote-lakiesityksissä, mikä tuo yhtiölle selkeän yhteiskunnallisen tehtävän. Tämä lähtökohta on ohjannut yhtiön valmistelua ja ohjaa seuraavat pari vuotta, vaikka painotukset matkan varrella muuttuisivat.

Yhtiö on luotu palvelemaan asiakkaitaan, ja sen pitää pystyä parantamaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutilojen toimintaa. Tiedämme, että osa tiloista on erinomaisessa kunnossa, mutta olemme varautuneet siihenkin, että alkuvaiheessa myös sisäilmaolosuhteet ja muut tilojen kuntoon liittyvät tekijät korostuvat. Toimintojen vaatimusten ja tilojen on kohdattava ja tilojen on tuettava tehokkaita terveydenhuollon prosesseja – tällä hetkellä näin ei aina ole. Kehitystyötä tulee tehdä yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa ja yhtiön on tarjottava maakunnille parasta mahdollista tila-asiantuntemusta kokoamalla alan osaavimmat voimat yhteen. Tällä työllä on jo kiire – tiivistä yhteistyötä tarvitaan koko maan laajuisen, valtavan sairaalarakentamisen buumin hallintaan.

Yhtiön yhteiskunnalliseen tehtävään kuuluu myös hillitä kustannusten kasvua. Tilojen osuus maakuntien kustannuksista on alkuvaiheessa noin 10–12 prosenttia, mutta edellä mainittu voimakas rakentamisbuumi kasvattaa väistämättä tätä osuutta muutamilla prosenttiyksiköillä. Yhtiön tulee toiminnallaan kyetä hillitsemään tätä kehitystä ja huolehtia siitä, että tilakustannusten suhteellinen osuus ei pitkällä aikavälillä kasva vaan kääntyy lievään laskuun. Tämä ei suinkaan ole vain yhtiön omissa käsissä, päätökset tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa. Voi siis sanoa, että tavoittelemme parempia tiloja vähemmällä rahalla – mikä ei todellakaan ole helppoa.

Miten näihin tavoitteisiin päästään?

Yhtiön toiminta perustuu sopimusjärjestelmään, jossa maakunta-asiakas tekee yhtiön kanssa sopimuksia. Yhtiö ei siis päätä, missä maakunta toimintaansa harjoittaa, millaisen palveluverkon suunnittelee tai millaisia tiloja haluaa, vaikka toki riippuvuus nykyisistä tiloista onkin alkuvaiheessa vahva.

Maakunta itse vastaa tilajohtamisesta ja sillä tulee olla maakunnan strategiaan liittyvä toimitilastrategia, jonka pohjalta se palveluverkkoaan ja tilojaan johtaa. Terveydenhuollossa yleistyvät myös liikkuvat ja digitaaliset palvelut, jotka eivät tarvitse tiloihin sidottua palveluverkkoa.

Tässä johtamistyössä tilakeskus voi auttaa maakuntia tuottamalla tiloihin liittyvää informaatiota helposti käsiteltävässä muodossa muun muassa tilojen sijainnista, vuokrasta, sopimusmaturiteetista ja tilatehokkuudesta. Tämän tilatietopalvelun pilotointi alkaa ensi vuoden alussa ja sen on tarkoitus palvella maakuntia jo rakentamisvaiheessa. Tietoon perustuva tilajohtaminen luo itsestään selvän säästö- ja kehityspotentiaalin.

Tilakeskuksesta tulee Suomen suurin tilahallinorganisaatio, jonka suuruuden ekonomia luo merkittävän potentiaalin oikein käytettynä. Ympärillä on tästä rohkaisevia esimerkkejä, kuten tilakeskuksen nykyinen emoyhtiö Senaatti-kiinteistöt. Senaattia on myös arvosteltu ja arvostellaan varmasti jatkossakin, koska kyseessä on julkisen toimijan omistama käyttövelvoitteeseen perustuva järjestely. Kaikesta huolimatta, kaikilla keskeisillä mittareilla mitattuna Senaatti-kiinteistöt on onnistunut tuottamaan ”parempia tiloja vähemmällä rahalla” varsin hyvin. Yli 200-vuotias Senaatti on toiminut viimeiset 20 vuotta vuokrajärjestelmässä ja tehnyt määrätietoisesti työtä tämän eteen. Suomen yliopistokiinteistöt Oy on myös hyvä esimerkki onnistumisesta.

Maakuntien tilakeskuksen tuottamat hyödyt syntyvät pitkälti samoilla periaatteella kuin muissakin vastaavissa organisaatioissa. Osaaminen, yhteiset toimintamallit, keskitetyt hankinnat ja kaiken tämän kokoava johtaminen – niillä se on syntynyt muualla ja niillä se syntyy täälläkin.

Maakunnat toimivat kaikkialla Suomessa suhteessa kansalaisiin hyvin samantapaisesti. Terveysasema tai paloasema ovat tilojen toimintalogiikaltaan hyvin samalaisia sijainnista riippumatta. Näihin maakuntien toimintoihin kannattaa kehittää valtakunnallisesti yhteisiä tilakonsepteja. Säästöjä syntyy, kun mallia ei keksitä kaikkialla uudelleen, vaan hyvä malli modifioidaan paikallisten tarpeiden mukaan ja tilahankinta kilpailutetaan valmiiksi mietityillä prosesseilla. Vastaavia yhteisiä ja parhaita käytäntöjä haetaan esimerkiksi sisäilmaongelmien ratkaisuun.

Omistajan rooli on avainasemassa

Yhtiö siirtyy maakuntien omistukseen viimeistään tammikuussa 2021. Omistajuus ja käyttö samoissa käsissä on valtava mahdollisuus, johon liittyy myös haasteita. Jos yhtiön halutaan toimivan ja saavuttavan tavoitteensa, sen pitää antaa toimia niin kuin osakeyhtiö toimii, sitä pitää johtaa ja hallita niin, että sillä on henkiset ja taloudelliset mahdollisuudet toimia. Yhtiöltä se vaatii hyvän taloudenpidon periaatteiden noudattamista, talouden tunnusluvuista huolehtimista ja kaikkien kohtelua samoin periaattein. Jos rahaa jää yli, osakkeenomistajat jakavat sen omistuksen suhteessa. Näin toimitaan esimerkiksi Suomen yliopistokiinteistöissä.

Yhtiön rakentaminen

Yhtiön rakentaminen on saatettu hyvälle uralle, vaikka matkalle lähdettiin kaukaa. Yhtiön hallittavaksi tulevia tiloja ei oltu koottu mihinkään yhteiseen rekisteriin, vaan tietoja on haettu erilaisista tietokannoista, excel-taulukoista, muistikirjoista ja piirustusarkistoista. Nyt tilarekisteri on suhteellisen kattava ja olemme kertaalleen laskeneet jo tilakohtaisesti vuokra-arviot. Yhtiön taloushallintojärjestelmä alkaa valmistua ja palvelumalleja on pohdittu yhdessä tulevien asiakkaiden kanssa.

Kaikki tämä on tehty yhtiön nykyisen henkilöstön, konsulttien, sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien, maakuntien valmisteluorganisaatioiden ja Suomen kuntien yhteistyönä. Tehtävää on vielä valtavasti edessä niin meillä kuin kaikissa tuleviin maakuntiin liittyvissä organisaatioissa. Tilakeskus kiittää lämpimästi kaikkia valmisteluun osallistuneita. Kun lait saadaan alkuvuonna voimaan, vauhti lisääntyy kaikilla.

Haluan lopuksi painottaa, että maakuntavalmistelu on viime kädessä inhimillinen, ihmisten aikaansaatavissa oleva prosessi – sitä parempi lopputulos, mitä vahvemmin me yhdessä viemme uudistuksen periaatteita läpi.

Hyvää joulua sekä menestystä ja työniloa tuleville vuosille,

Olavi Hiekka

toimitusjohtaja

Olavi Hiekka jää eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävästä 31.12.2018.