Selvitys maakuntien ict-investointien arvioinnista valmistunut

Valtiovarainministeriö 8.8.2018 15.57
Uutinen
Selvitys maakuntien ict-investointien arvioinnista valmistunut

Valtiovarainministeriö on julkaissut selvityksen maakuntien ict-investointien arvioinnista. Selvitys on toteutettu maakunta- ja sote-uudistuksen digimuutosohjelmassa, ja siinä arvioidaan maa-kuntien digiohjauspolitiikan valmistelussa laadittua maakuntien ICT:tä sisältävien investointien ja ICT-investointien arviointikriteeristöä sekä muodostetaan perusteita investointien arviointiprosesseille. Selvityksessä tarkastellaan myös maakuntien digitalisoitumista ja investointien elinkaaren aikaista seurantaa.

Maakuntien digiohjauspolitiikkaluonnoksen ICT:tä sisältävien investointien ja ICT-investointien arviointikriteeristö koettiin yleisesti järkeväksi, mutta tarpeita ja ideoita kriteeristön sekä investointien arvioinnin kehittämiseksi esitettiin paljon. Maakuntien yhteistyön sekä investointien ja hankkeiden asiakaslähtöisyyden parantaminen nousivat esille keskeisinä teemoina.

Selvityksen mukaan keskeisimpiä perusteita ohjaukselle on investoinnin rahallinen vaikutus sekä yhteiskäyttöisyys. Resurssien rajallisuuden takia tarvitaan menettely, joka rajaa arvioitavia investointeja niin, että vain oleellisimmat investoinnit päätyvät käsittelyyn. Laadullisten tavoitteiden rinnalla palveluiden digitalisaatiolla pyritään tehostamaan toimintaa ja saavuttamaan rahallisia hyötyjä. Tällöin tärkeimpiä arviointiin vaikuttavia asioita on investoinnin taloudellinen arvo, rahalliset vaikutukset ja tuottamat hyödyt. Selvityksessä todetaan, että valtion ICT-investointien arviointimallin arviointikriteerit ovat pääsääntöisesti hyödynnettävissä myös maakuntien investointien arviointiin.

Maakuntien investointien ja hankkeiden yhteiskehityksellä tavoitellaan digipalveluiden yhtenäisyyttä maakunnallisesti, mutta se on myös keino välttää samanlaisten investointien rahoitus useaan kertaan. Maakuntien yhteiset investoinnit ovat pääsääntöisesti taloudellisesti sekä vaikuttavuudeltaan merkittävämpiä kuin yksittäisen maakunnan sisäinen investointi. Näin hankkeet erottuvat luonnostaan muista investoinneista. Selvityksen mukaan arvioinnissa voitaisiin painottaa yhteisten investointien tarkastelua ja jättää vähemmälle maakuntien sisäisten investointien ohjausta.

Neuvottelumenettely perustuu digipalveluiden tilannekuvaan. Selvityksessä tuodaan esille, että jos maakuntien arviointiin päätyvien investointien määrää rajataan, on varmistettava, että kaikista maakunnan investoinneista ja hankkeista pystytään kuitenkin muodostamaan kokonaiskuva, jotta voidaan välttää tarpeettomien päällekkäisten ratkaisujen syntyminen pientenkin investointien osalta. Päällekkäisten ratkaisujen välttämiseen liittyy vahvasti tiedon yhteiskäyttö ja tilannekuvan hahmottaminen.

Maakuntien investointien vaikutusten käsittely talouteen ja toimintaan on osa ehdotetun maakuntalain 13 §:n mukaista valtion ja maakuntien neuvottelumenettelyä. Maakuntien investointien ohjauksen lainsäädäntöperusta perustuisi ehdotetun maakuntalain 12 §:ään. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ICT:n investointeja ohjataan järjestämislain 19 §:n vaatimusten mukaisesti.

Selvitystä varten haastateltiin vajaata kahtakymmentä julkisen hallinnon asiantuntijaa. Selvityksen toteutti korkeakouluharjoittelija, valtiotieteiden maisterin tutkintoa Turun yliopistossa opiskeleva Ronja Marjamaa. Työtä ohjasi erityisasiantuntija Tuija Kuusisto.

Selvitykseen voi tutustua täällä.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Tuija Kuusisto, p. 029 553 0121, tuija.kuusisto(at)vm.fi