Pirkanmaa valmistelee valiokuntamallia poliittisena johtamisjärjestelmänä

11.10.2018 11.09 | Julkaistu suomeksi 11.10.2018 klo 11.23
Kolumni
Pirkanmaa valmistelee valiokuntamallia poliittisena johtamisjärjestelmänä

Pirkanmaan valmistelussa yksi keskeinen tavoite on suunnitella uuden maakunnan toimielinrakenne niin, että se mahdollistaa asukkaiden edustuksellisen ja suoran osallistumisen.

Valmistelevien valiokuntien malli uudistaa poliittista järjestelmää siten, että strategisista tärkeistä asioista on keskusteltu ja tehty poliittista harkintaa ennen kuin ne tulevat maakuntavaltuuston päätettäväksi.

Jo valmistelun alkuvaiheessa valiokuntamalli herätti kiinnostusta myös muissa maakunnissa ja teemaa sparrattiinkin maakuntien yhteisessä työpajassa Tampereella marraskuussa 2017.

Mallin perusteita ja toimintaa on avattu luottamushenkilöille ja valmistelijoille mm. tarinallisin keinoin kuvitteellisen Reunakkalan kunnan palveluverkko-casen avulla: miten palveluverkkoasia käsiteltäisiin valiokuntamallissa? Yhteistä ymmärrystä on luotu keskustelujen kautta iltakouluissa ja työpajoissa.

Helmikuussa 2018 maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä linjasi, että tulevan maakuntaorganisaation toimielinmallia valmistellaan Pirkanmaalla valmistelevan valiokuntamallin pohjalta.

Mallissa valtuusto jakautuu työskentelemään valiokunnissa, jotka valtuusto nimeää valtuutetuista ja varavaltuutetuista. Valmistelussa on ollut esillä ajatus siitä, että valtuuston varapuheenjohtajat voisivat kenties toimia myös valiokuntien puheenjohtajina.

Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen ja valtuuston päätettäväksi tulevia, strategisen tason asioita, jotka edellyttävät poliittista harkintaa tai/ja kannanottoa jo valmisteluvaiheessa. Yhteinen näkemys oli, että valiokuntamalli tulee muuttamaan sekä luottamushenkilön että viranhaltijan rooleja ja edellyttää molemmilta uusia toimintatapoja ja valmiuksia.

Valiokuntien työskentely ja asioiden käsittely voidaan suunnitella kulloisenkin asian mukaan ja se voi olla perinteistä lautakuntakäsittelyä vapaamuotoisempaa. Ulkopuolisia tahoja voidaan kutsua asiakohtaisesti ja joustavasti valiokuntiin asiantuntijoina ja lisäksi valiokunta voi esimerkiksi järjestää maakuntalaisille keskustelutilaisuuksia tai verkkokyselyjä.

Pirkanmaalle ollaan valmistelemassa neljää, poikkialaisesti toimivaa valmistelevaa valiokuntaa: Palveluvaliokunta, Kasvu- ja ympäristövaliokunta, Tulevaisuus- ja tutkimusvaliokunta sekä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (Hyte) ja kokonaisturvallisuus -valiokunta.

Talousvaliokunnasta on kysytty ja se ei ole valmistelussa mukana, koska talouden tulee mielestämme kytkeytyä kiinteästi toimintaan ja kunkin valiokunnan tulee tarkastella sekä toimintaa että taloutta.

Uudessa maakunnassa johtamisen tulisi kehittyä kohti dynaamisempaa johtamisjärjestelmää, jonka piirteitä ovat muun muassa matalat hierarkiat, siilojen purkaminen, operatiivinen ketteryys, yhteistyön ja kumppanuuden korostaminen, uudistuminen sekä jaettu johtaminen.

Valiokuntamallin nähdään mahdollistavan uudenlaisen avoimen ja osallistavan kulttuurin syntymisen. Kun valmisteleva valiokunta ei suoranaisesti vastaa tietyistä tehtävistä, se voi käsitellä asioita luontaisesti laajemmin yhteistyössä eri tahojen kanssa ja esimerkiksi yhdessä toisen valiokunnan kanssa.

Voisiko tämä toimintatapa tukea tai olla jopa ratkaisevaa, kun pyritään hallinto- ja organisaatiolähtöisestä ajattelusta kohti aidosti asukkaan ja hänen tarpeidensa ja rooliensa ympärille rakennettua toimintaa?

Tarja Puskala

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Pirkanmaa 2021 -valmistelussa vastuualueenaan konsernirakenne ja johtaminen.

Lue lisää:

Poliittisen johtamisen mallia valmistellaan Pirkanmaalla useiden valmistelijoiden yhteistyönä. Vuokko Ylisen ja Riku Sirenin blogeista voit lukea tarkemmin valiokunnista päätöksenteon ja toimintakulttuurin uudistajana:

Riku Siren: Voiko valmistelevan valiokunnan malli uudistaa toimintakulttuuria?
Vuokko Ylinen: Valiokunnat uudistavat päätöksenteon

Hyvät käytännöt