Päivi Mattila-Wiro ja Soile Kuitunen:
Osatyökykyisten työllistymiseen eivät temput tepsi

7.9.2018 13.52
Kolumni
Osatyökykyisten työllistymiseen eivät temput tepsi

Osatyökykyiset tarvitsevat toimivat ja monimuotoiset työmarkkinat. Lisäksi tarvitaan tarpeisiin osuvat palvelut, osaavat ammattilaiset ja työhön kannustavat etuudet.

Tarvitaan myös rohkea asenne. Rohkeutta hakeutua töihin työkyvyn haasteista huolimatta ja rohkeutta työnantajilta, jotta he näkevät henkilön osaamisen ja ammattitaidon.

Tavoitteena on saada aikaan pysyvä muutos.

Osatyökykyisille tie työelämään on yksi hallituksen kärkihankkeista. Tässä hankkeessa tehtävänä on vaikuttaa kaikkiin yllä mainittuihin: asenteista palveluihin.

Kärkihanke on keskittynyt löytämään keinoja siihen, miten rekrytointikynnystä voidaan madaltaa ja työllistymistä tukevaa palvelujärjestelmää tehostaa. Miten siis henkilö työllistyy ja mitä pitää tapahtua, jotta tähän työllistymisen kynnykselle päästään. Kärkihankkeessa on etsitty myös keinoja työssä pysymiseen.                    

Jo edellisen hallituskauden Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa tehtiin ehdotukset lainsäädännöllisistä muutoksista, joilla helpotetaan osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista. Voimaan on tullut tähän mennessä kaikkiaan yhdeksän säädösmuutosta. Ja lisää on vielä tulossa. Kärkihankkeessa etsitään keinoja muun muassa työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamiseen.

Kärkihankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyvä muutos. Temppujen ja hätäisen hötkyilyn aika on ohi. Nyt haetaan kestäviä ratkaisuja. Siksi kärkihankkeessa on suunnitelmallisesti ja kunnianhimoisesti haettu muutosta sinne, missä sen tekeminen on kaikkein vaikeinta, mutta myös kaikkein pysyvintä: asenteissa, työpaikkojen toimintakulttuurissa, palvelujärjestelmän toiminnassa ja ammattilaisten osaamisessa, kannustinloukuissa sekä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.

Järjestöt ovat sitoutuneet yhteistyöhön ratkaisujen etsimisessä.

Asenteita ja ilmapiiriä muutetaan vain yhdessä ja yhteistyössä. Osana OTE-kärkihanketta on allekirjoitettu16 järjestön sitoumus osatyökykyisten työllisyyden lisäämiseksi. Näin mittavaa sitoumusta, jossa on mukana esimerkiksi kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt, ei tehdä hetken mielijohteesta.

Sitoumuksen taustalla on vuosien vaikuttamistyö ja työmarkkinajärjestöjen sekä sote- ja vammaisjärjestöjen läheneminen työllisyysratkaisuissa. Yhteisen pöydän ääreen istuminen oli historiallista. Ilman kaikkien näiden järjestöjen mukanaoloa osatyökykyisten työllisyyttä ei saada nousuun.

Asenteet osatyökykyisyyttä kohtaan ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan. Osatyökykyisten työllisyys on noussut laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esille on nostettu faktoja, selvitystöiden tuloksia, osatyökykyisten omia tarinoita, kentän toimijoiden ääntä, järjestöjen ääntä, lainsäädännön uudistustarpeita ja etuusjärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia.

Työnantajat tarvitsevat tietoa osatyökykyisyydestä.

Tietoa työnantajille on tuotettu ja juurrutettu työpaikoille. Osatyökykyisyyteen liittyvät uhkakuvat lievenevät, kun työnantajilla on tietoa työn muokkaamisen ja sopeuttamisen keinoista.

Työnantajia auttaa myös tieto siitä, miten hoitoon ja kuntoutukseen pääsee. Siksi kärkihankkeessa rakennetaan sujuvia hoito- ja kuntoutuspolkuja. Tällöin henkilö pääsee juuri siihen hoitoon ja kuntoutukseen, jonka hän tarvitsee töihin palatakseen. Mukana ovat sairaanhoitopiirit, ja sote-kuntayhtymät, Kela, työeläkelaitokset, kuntatason toimijat, kuntien ammattilaiset, TE-toimistot ja paikalliset työnantajat. Jokainen maakunta muokkaa polut juuri heille sopivaan muottiin.

Tällaiset rakenteelliset toimet eivät näy otsikoissa, mutta ne ovat juuri sitä, mikä ratkaisee osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista. Tarvitaan paikallisesti toimivia rakenteita, paikallisia osaajia ja paikallisesti räätälöityjä ratkaisuja. Nämä palvelevat samalla kunkin paikkakunnan työnantajia ja yrityksiä.

Osatyökykyiset tarvitsevat räätälöityjä palveluja.

Maakunnissa ja kunnissa on todellista halua osatyökykyisten työllistämiseen. Usein haasteena on kuitenkin tiedon ja taidon puute. Kaikilla ammattilaisilla, jotka ratkaisuja tekevät ja poluilla ihmisiä opastavat eteenpäin, on oltava riittävä osaaminen. He tarvitsivat tietoa palvelujärjestelmän toiminnasta; niistä etuuksista, keinoista ja palveluista, joita meillä jo on olemassa. Ja näitä keinoja on valtavasti.

Työkykykoordinaattorit ovat juuri niitä, joilla on palvelujärjestelmien ja etuuksien ymmärrys ja osaaminen. Ratkaisukeskeisellä otteella he auttavat osatyökykyisiä ja työnantajia löytämään keinot ja reitit osatyökykyisille. Kärkihanke kouluttaa satoja työkykykoordinaattoreita koko Suomessa. Työkykykoordinaattorin oikeana kätenä toimii verkkopalvelu tietyoelamaan.fi.

Osatyökykyisten työllistyminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeä. Vaikutus näkyy samanaikaisesti työllisyysasteen nousussa, verokertymässä ja työelämästä syrjäytymisen vähenemisessä. Suurimmat haasteet ovat siinä, onnistutaanko näkemään olemassa oleva työkyky suhteessa kulloiseenkin työtehtävään. On myös onnistuttava räätälöimään palvelut työkyvyn tueksi.

Tehtyä työtä osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen eteen tulee jatkaa samalla määrätietoisella ja strategisella otteella kuin tähänkin asti. Tähän OTE-kärkihankkeen valmiiksi rakentamaan pohjaan on tulevan työkykyohjelman helppo asettua.

Päivi Mattila-Wiro, KTT, OTE-hankepäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö
Soile Kuitunen, VTT, toimitusjohtaja, Kuntoutussäätiö