Maakuntavalmistelu etenee epävarmuudesta huolimatta

18.10.2018 12.46
Kolumni
Maakuntavalmistelu etenee epävarmuudesta huolimatta

Maakuntien valmistelun tilannekuvaa selvitettiin jälleen syys-lokakuun aikana. Tilannekuva muodostui tällä kertaa muutosjohtajille elokuussa tehdyn kyselyn ja sitä seuranneen skype-keskustelukierroksen tuloksena.

Kierroksen aikana käydyt keskustelut osoittavat selvästi, että maakuntien muutosvalmistelu toimii tällä hetkellä kovassa paineessa. Maakuntavalmistelu on tästä huolimatta edennyt hyvin viimeisen puolen vuoden aikana. Valmistelussa olevia asioita on saatu hienosti eteenpäin ja kaikkien maakuntien valmius lakien toimeenpanoon on erittäin korkea. Monet asiat on jo valmisteltu niin pitkälle kuin ilman lainsäädäntöä ja virallisia maakuntaorganisaatioita on mahdollista. 

Epävarmuus tulevasta ja erityisesti eduskunnan päätösten puute on kuitenkin johtanut siihen, että maakuntien valmistelutilanteessa on tapahtunut jonkin verran eriytymistä: osa maakunnista on jäänyt odottamaan päätöksiä, osa on jatkanut eteenpäin epäselvästä tilanteesta huolimatta.

Kaikissa maakunnissa epäselvä tilanne on ainakin jossain määrin aiheuttanut ulkoapäin tulevaa painetta hidastaa valmistelua. Maakunnittainen tilannekuva on myös muuttunut jonkin verran. Vuoden 2018 alussa hitaasti edenneet Lappi ja Kymenlaakso ovat saaneet selvästi muita kiinni. Myös Uudenmaan valmistelu on alun hitauden jälkeen päässyt hyvään vauhtiin. Nyt hitaammin edenneitä maakuntia Pohjanmaata, Päijät-Hämettä ja Varsinais-Suomea yhdistää se, että näissä kaikissa on jääty monissa kysymyksissä odottelemaan kansallisia päätöksiä.

Valmistelun yleiskuvaa leimaa lisäksi se, että maakunnissa keskitytään entistä enemmän niihin asioihin, jotka tulee tehdä rakenteiden uudistamisesta riippumatta. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi painopisteen siirtämistä organisaatio- ja hallintorakenteista palveluiden sisältöjen kehittämiseen. Myös kuntayhtymien kautta etenemiseen on valmistauduttu joissain maakunnissa. Useimmat maakunnat odottavat kuitenkin tältäkin osin valtakunnallisia ratkaisuja ennen mahdollisen sote-kuntayhtymän valmistelun käynnistämistä.

Keskusteluissa on noussut esiin myös useita asioita, joita maakunnat toivovat valtakunnallista käsittelyä ja ratkaisuja. Selvästi eniten puhuttaa edelleen järjestämisen ja tuottamisen välisen suhteen selkiyttäminen. Miten esimerkiksi viranomaistehtävät, omavalvonta ja asiakas-/palveluohjaus järjestetään tai mikä on järjestäjäorganisaation ja liikelaitoksen työnjako maakunnan eri palveluissa. Myös oman ja ulkoisen palvelutuotannon ohjausmallit herättävät kysymyksiä. Maakunnan oman, markkinoilla toimivan palvelutuotannon asema puhuttaa muutenkin. Aktiivisimmat maakunnista ovat jo panostaneet kilpailukykyyn mm. valmistelemalla liiketoimintasuunnitelmia ja rahoitusmalleja sekä yhdenmukaistamalla asiakasprosesseja.

Maakuntien viesti valtakunnalliselle valmistelulle oli yhteinen ja jo varsin tuttu. Se on sanottu hyvin tiivistettynä tässä Pohjois-Pohjanmaan muutosjohtaja Marjukka Mannisen eilisessä twiitissä: ”Oikeesti! Nyt ryhtiä ja päätöksiä pöytään. Tyhjäkäynnillä alkaa olla isoja vaikutuksia niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla. Maakunnissa hyvä valmius painaa kaasua, kun vaan ne lait.”

Tutustu tarkemmin:

Maakuntien tilannekuva maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa, syksy 2018

Kari Hakari

Muutosjohtaja,  valtiovarainministeriö