Kokemus sen kertoi – poliittinen ohjaus pitää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun kuosissa

6.11.2018 15.38
Kolumni
Kokemus sen kertoi – poliittinen ohjaus pitää sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun kuosissa

Tulevissa maakunnissa ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan maakuntavaaleilla. Valtuustot päättävät maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta. Maakunnan asukkailla on äänestämisen lisäksi myös paljon muita osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia, mutta edustuksellinen demokratia on maakunnan toiminnan perusta ja ydin.

Kainuussa maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu käynnistyi vuonna 2016. Valmistelua on tehty ja tehdään esivalmistelun ja väliaikaisen toimielimen puitteissa, sillä virallista maakuntaa ei ole olemassa ennen kuin lait on hyväksytty ja maakunnat saavat y-tunnuksensa. Vaikka ensimmäiset maakunnan nimissä tehtävät päätökset on mahdollista tehdä pian lakien hyväksymisen jälkeen, ne ovat kuitenkin enemmän teknisluonteisia ja määräaikaisia. Todellinen strateginen päätöksenteko alkaa vasta sen jälkeen, kun valtuusto on valittu.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua ehditään siis tekemään pitkään ja pitkälle ennen kuin lopulliset päätöksentekijät pääsevät työhönsä eli nuijimaan päätöksiä maakunnan asioista. Jokainen maakunta on päättänyt tahollaan sen tavan, miten poliittinen ohjaus kytketään valmisteluun ennen virallisen päätöksenteon aloittamista.

Kainuussa toteutettiin aikoinaan hallintokokeilu, missä muun muassa yhdistettiin sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallisiksi. Lisäksi maakunta päätti itse sen, miten eri hallinnonalojen yhteenlaskettu rahoitus kohdennetaan eri toimintoihin. Hallintokokeilun myötä Kainuulla onkin ainoana maakuntana kokemusta vaaleilla valitun maakuntavaltuuston toiminnasta. Hallintokokeilun perusteella täällä on myös ollut itsestään selvää, että poliittinen ohjaus on vahvasti mukana maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa.

Mitä vahva poliittinen ohjaus tarkoittaa? Kainuun valmistelun keskeinen toimielin on poliittinen ohjausryhmä, joka on parhaimmillaan kokoontunut kerran kuukaudessa. Ohjausryhmä käsittelee kaikki oleelliset asiat ja ottaa tarvittaessa kantaa siihen, miltä pohjalta valmistelua jatketaan. Hyvä esimerkki tästä on konsernirakenne, jonka ohjausryhmä hyväksyi kesäkuussa 2018. Lisäksi ohjausryhmän puheenjohtajistolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus viranhaltijoista koostuvassa Vatessa, joka puolestaan valmistelee asioita ohjausryhmälle. Ohjausryhmä on myös halutessaan voinut nimetä erilaisiin työryhmiin jäsenensä.

”Kaenuulaisen” näkemyksen mukaan tällä tavalla toimimalla valmistelua voidaan tehdä alusta alkaen hyvässä yhteisymmärryksessä poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden kesken. Tämä myös nopeuttaa valmistelua, sillä näin kasvaa todennäköisyys sille, että valmistellut asiat saavat tulevaisuudessa vaaleilla valitun valtuuston hyväksynnän varsin nopeasti. Poliittisten päätöksentekijöiden vahva mukana olo varmistaa myös sen, että ymmärrys ja osaaminen maakuntauudistuksesta kasvaa ja kehittyy päättäjien kesken yhtä jalkaa virkamiesosaamisen kanssa.  Ja tämähän on kaikkien etu!

Jaana Korhonen

Kainuu

Hyvät käytännöt