Työllisyyskokeilujen faktat ja fiktio

Työ- ja elinkeinoministeriö 21.9.2018 11.16
Uutinen

Alueelliset työllisyyskokeilut päättyvät tämän vuoden lopussa ja niiden tuloksista on alkanut liikkua hyvältä kuulostavia lukuja. On faktaa, että kokeiluista työnhakijat ovat löytäneet osuvaa palvelua ja ratkaisuja tilanteeseensa, mutta ovatko esitetyt luvut faktaa?

Alueellisia kuntakokeiluja on meneillään viidellä alueella: Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Tuoreimman tilastotiedon (31.7.2018) mukaan kokeiluissa oli yhteensä vajaat 45 000 työnhakijaa.

Kuntaliitto on laskenut, että työllisyyskokeilut ovat säästäneet runsaan vuoden aikana 11,5 miljoonaa euroa työmarkkinatuen menoja ja tuottaneet 10 000 työpaikkaa kaikkein vaikeimmin työllistyville.

Heinäkuun lopun tilanteessa kokeiluasiakkaista 62 % (n. 28 000) oli työttömänä, 19 % (8 400) palveluissa, 10 % (4 300) töissä avoimilla markkinoilla ja 5 % (2 200) palkkatuella tai starttirahalla. Lisäksi kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu ovat olleet hyviä ratkaisuja monille. Mitä se tarkoittaa?

Valtio maksaa palkkatukena palkkauskustannuksista 35–50 prosenttia. Palkkatuen rahoittamiseen käytetään työttömyysetuusmäärärahoja.

Esimerkiksi Pirkanmaalla asiakkaita on ohjattu erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan ja työkokeiluun. Myös tällä on positiivinen vaikutus kunnan työmarkkinatukimenoihin, koska valtio vastaa palvelujen ajalta maksetun työmarkkinatuen kustannuksista täysimääräisesti. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä kunta saa myös korvauksen valtiolta.

Asiakkaiden ohjautuminen palkkatuettuun työhön ja työkokeiluun ovat siis varmuudella vähentäneet kokeilussa mukana olevien kuntien työmarkkinatukimenoja, mutta valtion työmarkkinatukimenojen ja valtion kokonaismenojen osalta vaikutus on vähintäänkin epäselvä.

Siis faktaa: kuntien työmarkkinatukimenoja on säästynyt. Entäpä sitten kokonaissäästö, kun esimerkiksi Tampere on rahoittanut kokeilua 10 miljoonalla eurolla?

10 000 työllistynyttä ja 11,5 miljoonaa säästöä kuntien työmarkkinatukimenoihin kelpaa ministeriölle siis mainiosti, mutta näiden lukujen lisäksi on ynnättävä valtion menot palkkatukeen ja kuntien sijoitukset työllisyyskokeiluihin.

Faktaa on se, että työllisyyskokeilut loppuvat. Fiktiota sen sijaan on, että mitään ei tulisi tilalle. Kokeilun päätyttyä vastuu lakisääteisten julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta palautuu kokonaisuudessaan TE-toimistoille.

Maassa on käynnistymässä lisäksi 20 kasvupalvelupilottia, joissa hyödynnetään kokeiluista saatuja oppeja. Joka tapauksessa on selvää, että kokeilujen tuloksena on positiivisia asiakaskokemuksia, hyviä käytäntöjä ja uusia toimintamalleja. Niitä myös piloteissa jatketaan.

Faktaa ja fiktiota vaikeasti työllistettävien palveluista

Fiktiota on se, että kun kuntien, TE-toimistojen ja Kelan tarjoama monialainen yhteispalvelu eli ns. TYP-toiminta lakkaa, lakkaavat myös vaikeasti työllistyvien palvelut. Faktaa sen sijaan on, että laissa säädetty vastuu monialaisen palvelun järjestämisestä on jatkossa maakunnilla ja Kelalla. Kunnat voivat kuitenkin tuoda omat työllisyyspalvelut jatkossakin osaksi monialaista palvelukokonaisuutta.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut ja tällä hetkellä TE-toimistojen tarjoamat työvoima- ja yrityspalvelut tulevat maakunnan järjestämäksi, se helpottaa palvelujen yhdistämistä.

Faktaa ja fiktiota kuntien roolista työllisyyspalveluista ja työpajoista

Kunnilla ei ole työllisyyspalvelujen järjestämiseen lakiin perustuvaa velvoitetta, mutta monet kunnat ovat nähneet tehtävän tärkeäksi. Erityisesti suurten kaupunkien satsaukset ovat erittäin merkittäviä.

Kasvupalvelupalvelu-uudistus ei millään tavoin estä kuntia tarjoamasta työllisyyspalveluja jatkossakin. Koko Suomen kannalta on tärkeää, että julkiset toimijat yhdessä satsaavat toimenpiteisiin, joilla varmistetaan talouden kasvu, yritysten kilpailukyky ja työllisyysasteen nostaminen.

Kasvupalvelu-uudistus ei suoraan vaikuta myöskään kuntien ylläpitämien työpajojen toimintaan tai rahoitukseen. Työpajat voivat jatkossakin tarjota esimerkiksi palkkatuettua työtä tai muita palveluja työttömille.

Faktaa työllisyys-, koulutus- ja sote-palvelujen integraatiosta

Kasvupalvelu-uudistuksessa tavoitteena on julkisten työvoimapalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen entistä syvempi integraatio.

Erityisesti pisimpään työttömän olleiden työllistymisen haasteet ovat usein hyvin moninaiset. Tarvetta on osaamisen päivittämiselle ja koulutukselle, mutta myös työ- ja toimintakykyyn liittyvät haasteet on kyettävä tunnistamaan. On esitetty arvioita, että jopa noin puolet eli noin 40 000–50 000 pitkäaikaistyötöntä olisi osatyökykyisiä ja kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä (noin 27 000) työkyvyttömiä.

Tarvetta on siis entistä paremmalle palveluintegraatiolle, jossa mitään osa-aluetta ei voi jättää pois. Tarvitaan työllisyys-, koulutus- ja sote-palvelujen integraatiota.

Lisätietoja kasvupalvelu-uudistuksesta tem.fi/kasvupalvelut

Laajempi tarkastelu ja tietoa tilastoista liitteissä

Taustatietoa ja lukuja työllisyyskokeiluista

Tilastotietoa työllisyyskokeiluista

aluehallintouudistus