Ministeri Annika Saarikko:
Valinnanvapauden palvelusetelikokeiluista saadaan arvokasta tietoa jatkokehittämiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö 26.10.2018 10.16
Kolumni
Valinnanvapauden palvelusetelikokeiluista saadaan arvokasta tietoa jatkokehittämiseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa yksi iso muutos suomalaisten kannalta on valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen. Kokemusten kartuttamiseksi yhtä valinnanvapauden välinettä – palveluseteliä – on testattu kymmenessä maakunnassa keväästä 2017 lähtien. Kokeilualueiden asukkailla on ollut mahdollisuus testata valinnanvapautta itse.

Tavoitteena on selvittää, kuinka asiakas käyttäytyy, kun hän saa valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen väliltä. Lisäksi tarkastellaan, miten valinnanvapaus vaikuttaa sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun.

Kokeiluihin hakeutuneet kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet rohkeasti testaamaan uutta mahdollisuutta.

Asukkaat ovat saaneet valita hyväksyttyjen yksityisten palveluntuottajien joukosta sen, jonka ovat kokeneet itselleen parhaaksi vaihtoehdoksi. He ovat voineet valita esimerkiksi joko kunnallisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskus) tai parhaimmaksi kokemansa suun terveydenhuollon yksikön. Julkisesti kustannettava palvelutaso pysyy samana riippumatta siitä, minkä palveluntuottajan ihminen valitsee. 

Keskimäärin vajaat kuusi prosenttia asukkaista on valinnut yksityisen palveluntuottajan perustason sote-keskuspalveluissa. Tämä on vähemmän kuin etukäteen uumoiltiin. Todennäköisimmin yksityisen palvelutuottajan valitsee työikäinen 18–64-vuotias nainen. Merkittävin syy vaihtamiseen on lääkäriajan saatavuus. Yksityisen sote-keskuksen valinnut on tyytyväinen valintaansa ja valinta näyttäisi olevan pysyvä. Julkisen terveyskeskuksen asiakkaina pysyneet ovat myös pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

Kokeilut ovat yhtä lailla koskeneet myös palveluntuottajien ja palvelujen järjestäjien toimintakenttää, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä sekä tietojärjestelmiä. Yksityiset palveluntuottajat ovat arvioineet kokeilujen liiketaloudellista kannattavuutta toistaiseksi heikoksi. Yksityiseen sote-keskukseen vaihtanut asiakas saattaa aluksi kuormittaa palveluntuottajaa useilla käynneillään, jolloin kuukausittainen korvaus alkuvaiheessa ei kata palveluntuottajalle syntyviä kustannuksia. Ajan kuluessa ja akuutin palveluntarpeen tasaantuessa kokeilun liiketaloudellinen kannattavuus paranee, sillä palveluntuottajalle maksetaan kuukausittainen korvaus sote-keskukseen listautuneista asiakkaista – käyttivät he palveluita tai eivät.

Suuret toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset vaativat aikaa.

Sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat ovat pääosin pitäytyneet aikaisemmissa toimintamalleissaan. Näyttää siltä, että palveluntuottajilla alkaa nyt olla valmiuksia tarkastella aiempaa syvemmälle omien vastaanottopalvelujensa toimintamalleja sekä henkilöstön rakennetta. Ilahduttavaa on, että palveluntuottajien ja järjestäjien välille on syntynyt uudenlaista yhteistyötä ja verkostoja, ja kokeiluissa mukana olevat osapuolet ovat oppineet toisiltaan.

Kokeilujen alkaessa epäiltiin, että yksityisten toimijoiden tullessa mukaan perustason sote-keskus-toimintaan, lähetemäärät erikoissairaanhoitoon kasvaisivat sekä päivystyksen käyttö lisääntyisi. Seurantatietojen valossa kumpikaan uhka ei ole toteutunut. Itse asiassa kunnalliset toimijat ovat kirjoittaneet jonkin verran enemmän lähetteitä erikoissairaanhoitoon kuin yksityiset.

Kokeiluissa on noudatettu nykyistä voimassa olevaa lainsäädäntöä, vaikkakin kokeiluissa mukana olevat sisällöt mukailevat tulevaa valinnanvapauden lainsäädäntöä. Valinnanvapauslainsäädännön valmistelussa on tapahtunut poikkeuksellisen paljon viimeisten vuosien aikana – muutokset aikatauluissa ja sisällöissä ovat mietityttäneet kokeilualueilla, mutta siitä huolimatta kokeilutoimintaa valinnanvapauden edistämiseksi on tehty määrätietoisesti. Kokeiluista saatu tieto ja kokemus ovat ensiarvoisen tärkeitä suunniteltaessa mahdollisia maakunnan laajuisia valinnanvapauden pilotteja.

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri