FI SV

Palvelusetelikokeilusta oppia tulevaan – valinnanvapaus haastaa palveluntuottajat kehittämään toimintaansa

Sosiaali- ja terveysministeriö 26.10.2018 9.00
Tiedote 157/2018
Palvelusetelikokeilusta oppia tulevaan – valinnanvapaus haastaa palveluntuottajat kehittämään toimintaansa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta on testattu palvelusetelikokeiluissa ympäri Suomea keväästä 2017 lähtien. Tuore raportti kertoo, millaisia tuloksia sosiaali- ja terveyskeskusten kokeiluissa on saatu.

Kokeilujen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, miten valinnanvapaus toimii perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokeilut toteutetaan nykyisen palvelusetelilainsäädännön mukaisesti.

Kokeilujen etenemistä seurataan säännöllisesti. Uusimmassa väliraportissa on tarkasteltu kuuden eri kokeilualueen sote-keskus-kokeiluja. Kokeilut ovat alkaneet vuonna 2017 Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa sekä vuonna 2018 Päijät-Hämeessä.

Lääkäriajan saatavuus merkittävin syy palveluntuottajan vaihtamiseen

Kokeiluissa merkittävin syy palveluntuottajan vaihtamiseen on ollut lääkäriajan saatavuus. Suurin syy pysyä julkisen terveysaseman asiakkaana puolestaan on aseman sijainti. Vaihtajien kokonaismäärä on kasvanut kaikilla kokeilualueilla, mutta vaihtojen määrät ovat vähentyneet kokeilujen alkukuukausiin verrattuna.

Vaihtoja tekevät eniten työikäiset ja naisten osuus vaihtajista on miehiä suurempi. Vaihtajista suurin osa on työsuhteessa tai yrittäjänä. Vaihdon tehneet asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluntuottajaansa.

Kokeilu vaikuttaa yritysten rekrytointeihin

Erityisesti suuret yritykset ovat palkanneet kokeilun aikana lääkäreitä, joilla on työkokemusta julkiselta sektorilta. He tuntevat asiakaskunnan erityispiirteet sekä julkisen toimintakäytännöt, kuten lääkäri-hoitaja-työparityöskentelyn.

Kokeilussa vastaanottokäynnit painottuvat yksityisillä terveysasemilla lääkärikäynteihin, kun taas julkisilla terveysasemilla hyödynnetään enemmän hoitajakäyntejä. Myös sosiaaliohjaus on mukana joissain kokeiluissa ja sen roolia sote-keskuksissa on pyritty kirkastamaan.

Palveluntuottajan toiminta on kannattavampaa, jos asiakkuus jatkuu pitkään

Kokeilujen edetessä on havaittu, että yksityiselle palveluntuottajalle vaihtaneella asiakkaalla on aluksi paljon käyntikertoja vastaanotolla. Käyntimäärä kuitenkin vähenee, mitä pidempään asiakkuus kestää. Näin korvausmallin kannattavuus palveluntuottajalle kasvaa ajan kuluessa.

Yksityiset palveluntuottajat arvioivat kokeilujen liiketaloudellisen kannattavuuden toistaiseksi heikoksi. Tuottajat olisivat toivoneet pidempikestoisia kokeiluja laajemmalla väestöpohjalla, jotta kokeilut olisivat kannattavampia ja toimintaa olisi ehditty kehittää.

Toisaalta kannattavuus kokeiluaikana ei ole ollut varsinkaan isompien tuottajien tavoite, vaan kokeiluun on lähdetty halusta olla mukana kansallisessa kehityksessä ja varautua tulevaan. Kokeilujen toimintaa on tukenut hyvä ja avoin yhteistyö palvelujen järjestäjien ja tuottajien kesken.

Kokeilut jatkuvat vuonna 2019

Palvelusetelikokeiluille on varmistettu jatkorahoitus vuoden 2019 lokakuun loppuun asti. Jos kokeilualueella alkaa valinnanvapauspilotti, kokeilu voidaan sulauttaa siihen.

Kokeiluista saadaan arvokasta tietoa valinnanvapauden jatkokehittämiseen. Palveluntuottajien korvausmallit ja palveluvalikoimat vaihtelevat, jotta tietoa saadaan erilaisista valinnanvapauden toteutustavoista.

Liitteet ja linkit:

Lisätietoja:

hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki, STM, p. 0295 163 256, etunimi.sukunim@stm.fi

Palvelusetelikokeilu on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Käynnissä on alueellisia kokeiluja, joiden avulla selvitetään, miten asiakas käyttäytyy, kun hän saa itse valita asioiko julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin tuottamissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi kokeiluissa tarkastellaan valinnanvapauden vaikutuksia sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Palvelusetelikokeilun alueellisista kokeiluista käytetään myös nimitystä valinnanvapauskokeilu. Palvelusetelikokeilun hankkeissa sovelletaan tällä hetkellä voimassa olevaa palvelusetelilakia (569/2009).