FI SV

Ministerit Mykkänen ja Saarikko haluavat tehostaa lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä

SisäministeriöSosiaali- ja terveysministeriö 29.11.2018 12.59
Tiedote 180/2018
Ministerit Mykkänen ja Saarikko haluavat tehostaa lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä

Sisäministeri Kai Mykkänen ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ovat käynnistämässä nopealla aikataululla selvitystä lähisuhdeväkivallan vastaisen työn organisoinnista tulevassa sote-maakuntarakenteessa. Selvityshenkilöt nimetään lähiaikoina, ja tavoitteena on saada selvitys valmiiksi maalikuussa 2019.

Työssä otetaan erityisesti huomioon nykyistä tehokkaampi yhteistyö poliisin ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Viranomaistyön lisäksi järjestöjen tekemä työ on olennainen osa kokonaisuutta.

Ministerit kertoivat selvityksen käynnistämisestä 29. marraskuuta pidetyssä "Stop lähisuhdeväkivallalle!" pyöreän pöydän keskustelussa. Keskustelun tavoite oli vahvistaa yhteistyötä lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä sosiaali- ja terveysalan, poliisin ja järjestöjen kanssa. Sekä Mykkänen että Saarikko korostivat sitä, että hyväksi havaitut mallit lähisuhdeväkivaltaan liittyvään poikkihallinnolliseen ja moniammatilliseen työhön on saatava käyttöön kaikkialla Suomessa.

Naisista noin joka kolmas on tutkimusten mukaan joutunut nykyisen tai entisen kumppaninsa uhkailun ja väkivallan kohteeksi. Lähisuhdeväkivallasta kärsivät myös miehet, vaikka ongelmasta puhutaan vähemmän. Parisuhdeväkivaltaa viimeisen vuoden aikana on kokenut noin 130 000 suomalaista. Suuressa osassa poliisin saamista perheväkivaltatehtävistä kyse on lähisuhdeväkivallasta, yleensä kumppaneiden välillä.

”Kaikenlaiselle lähisuhde- ja perheväkivallalle pitää olla Suomessa nollatoleranssi. Tuoreimman poliisibarometrin mukaan kotiväkivaltaan puuttuminen on haastateltujen mielestä yksi kolmesta tärkeimmästä poliisin tehtävästä. Lähisuhdeväkivallan tutkinta vaatii poliisilta erityistä sensitiivisyyttä, kun osallisia puhutetaan hälytyspaikalla ja kuulustellaan myöhemmin esitutkinnassa”, korosti Mykkänen. 

”Nykyisin kunnat tarjoavat palveluja ja tukitoimintaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle hyvin eri tavoin eri puolilla Suomea. Erityisosaamista puuttuu monin paikoin. Ongelmallisinta on, että kokonaisvastuu kunnissa ja maakunnissa puuttuu, vaikka jokainen hoitaa oman osuutensa oman työnkuvansa mukaisesti. Siksi lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen tarvitaan toimivat, pysyvät rakenteet. Kannustan maakuntia, kuntia sekä yhteistyöalueita koordinoimaan, ohjaamaan ja tekemään laaja-alaista, poikkihallinnollista väkivallan ehkäisyn ja palvelujen järjestämisen yhteistyötä. Näin varmistetaan yhdenvertaisten palvelujen saatavuus koko maassa”, sanoi Saarikko.

”Viranomaisten yhteistyöllä ja riskin arvioinnilla on onnistuttu vähentämään lähisuhdeväkivaltaa. Esimerkiksi MARAK-toimintamallissa joko poliisi tai sosiaalityöntekijä täyttää väkivallan uhrin kanssa riskinarviointilomakkeen. Jos henkilöllä on kohonnut riski joutua uudelleen vakavan väkivallan uhriksi, hänen asiansa käsitellään hänen suostumuksellaan viranomaisten yhteisessä kokouksessa. Yhteistyössä uhrille laaditaan konkreettinen suunnitelma turvallisuuden parantamiseksi. Tällaista monialaista yhteistyötä pitää lisätä, jotta väkivallan kierre saadaan katkaistua”, Mykkänen kertoi. 

”Väkivaltaa tai väkivallan uhkaa kokeneet tarvitsevat oikea-aikaista, tarpeitaan vastaavaa, moniammatillista tukea ja palveluja yli hallintorajojen. Ammattilaiset puolestaan tarvitsevat johdon tuen, aikaa ja osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön. Esimerkiksi neuvoloissa ja perhekeskuksissa tarvitaan lisää osaamista, jotta puheeksi ottaminen, väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on mahdollista. Sekä uhri että tekijä, perheiden lapsia unohtamatta, on ohjattava tarvittavan hoidon ja tuen piiriin, jotta väkivallan ketju saadaan katkeamaan”, Saarikko painotti.

Suomi on sitoutunut Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (ns. Istanbulin sopimus). Sopimus velvoittaa valtiota ennaltaehkäisemään lähisuhdeväkivaltaa, suojelemaan uhria ja rankaisemaan tekijöitä. Sopimus korostaa eri toimijoiden yhteistyön tärkeyttä.

Lisätietoja:

perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, p. 050 505 9537

sisäministerin erityisavustaja Titta Andersson-Bohren, p. 050 513 1539