Espooseen konkreettisia uusia pilotteja LAPEn myötä

Sosiaali- ja terveysministeriö 12.6.2018 11.42
Uutinen
Espooseen konkreettisia uusia pilotteja LAPEn myötä

Espoossa työskennellään aktiivisesti verkostotyön vahvistamiseksi lapsiperheiden palveluissa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE:n myötä on syntynyt konkreettisia uusia pilotteja, kuten Eron ensiapupiste ja lapsiperheiden kohtaamispaikka.

Espoo kehittää lasten ja perheiden hyvinvointia edistäviä palveluja yhdessä viiden muun pääkaupunkiseudun kunnan kanssa. Kehittämiskokonaisuuksia on kolme, joissa kaikissa Espoo on vahvasti mukana. Vantaan koordinaatiovastuulla on perhekeskuskehittäminen, Helsinki vastaa erityisen ja vaativimman tason palveluista ja Espoo varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten roolin vahvistamisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Espoon oma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ohjaa LAPE-kehittämistyötä. 

Varhaiskasvatus, koulu tai oppilaitos ovat lapselle ja nuorelle merkittäviä kasvuympäristöjä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä ovat hyvinvoiva opiskeluyhteisö, sekä terveellinen ja turvallinen opiskeluympäristö. LAPE:ssa kehitetään opiskeluhuoltoa jatkumona esiopetuksesta toisen asteen opintoihin. Kehittämistyö kohdentuu opiskeluhuollon yhtenäisyyttä ja tasalaatuisuutta edistäviin käytänteisiin. 

Mukana kehittämistyössä on 57 eri hankekuntien esiopetusyksikköä, perusopetuksen koulua ja toisen asteen oppilaitosta. Alussa yksiköiltä kysyttiin, mikä opiskeluhuollossa toimii hyvin, ja missä voisi onnistua paremmin. Tulosten perusteella kehittämistä fokusoitiin niihin asioihin, joihin toivottiin muutosta. 

Yksilökohtaista ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa

Jokaisella opiskelijalla on tarvittaessa oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. LAPE:ssa tavoitteena on siirtää palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin. Espoossa yläkoulujen terveyhdenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja on koulutettu interpersoonalliseen ohjantaan (IPC-menetelmä). Kyseessä on kuuden tapaamisen interventio, jolla autetaan lievästi tai keskivaikeasti masentuneita nuoria. Opiskelijoiden kynnystä hakeutua vaikkapa psykologin tapaamiseen halutaan madaltaa hyödyntämällä digitaalisia mahdollisuuksia. Kuraattorin ja psykologin työhön on rakennettu vaikuttavuusmittari, jossa lapsi tai nuori itse arvioi omaa hyvinvointiaan ja saamaansa tukea. Koulupoissaoloihin on tehty yhteinen toimintamalli, johon on kirjattu selkeät toimijatahot ja vastuut poissaolojen jatkuessa.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. LAPE:ssa yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja tukemaan on laadittu vuosikello, joka tuo systemaattisuutta opiskeluhuoltoryhmän toimintaan ja varmistaa lasten ja nuorten osallisuuden. Nuoret ovat toivoneet säännöllisiä ja systemaattisia tapaamisia opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Tähän vastaa ryhmäkeskustelu, jossa kuraattori ja psykologi tapaavat kaikki uudet 7. luokan ja lukion 1. vuosikurssin opiskelijat.

Maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäynnin aloitus halutaan mahdollisimman sujuvaksi. Myös yhteistyötä heidän huoltajiensa kanssa halutaan vahvistaa. Kehitetyn mallin mukaisesti oppilas huoltajineen tavataan kaksi kertaa koulun alettua. Lisäksi järjestetään alueellisia vanhempainiltoja, joissa kerrotaan suomalaisesta koulujärjestelmästä, oman äidinkielen opetuksesta sekä laajasti lasten ja perheiden palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Vanhempainilloista haetaan kokemuksia ensi syksynä kaikilla Espoon suuralueilla. 

Kehittämistyön aikana on arvioitu ja mallinnettu toimintamalleja, joita pilotointien kautta on edelleen kehitetty. Yhteensä pilotoitavia toimintamalleja on ollut 15. Näistä halutaan kokemuksia ja palautetta ennen kaikkea lapsilta, nuorilla ja perheiltä. Syksyllä 2018 palautteiden pohjalta päätetään, mitä malleja lähdetään juurruttamaan ja levittämään kaikkiin alueen kuntiin ja oppilaitoksiin.

Perhekeskus sovittaa yhteen lasten ja perheiden palvelut

Perhekeskusten tarkoituksena on koota nykyään hajallaan olevia lasten ja perheiden palveluja toimivaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi. Perhekeskuspalveluja, kuten äitiys- ja lastenneuvola, muut lapsiperheiden terveyspalvelut, kotipalvelu ja perhetyö, voidaan koota saman katon alle. Näin on tehty esimerkiksi Helsingissä Itäkadun perhekeskuksessa ja Espoossa Matinkylän Ison Omenan palvelutorilla. Tutun sanonnan mukaan seinät eivät kuitenkaan tee yhteistyötä, vaan ihmiset. Tämän vuoksi perhekeskuksen ydintä ovat verkostomaiset toimintamallit, joiden avulla palveluista tulee lapsen ja perheen näkökulmasta aiempaa saumattomampia riippumatta palvelujen sijainnista.

Espoo on jatkanut aktiivista työskentelyä verkostotyön vahvistamiseksi lapsiperheiden palveluissa. Monialainen ensiarviointitiimi ottaa vastaan asiakkaiden hakemukset, yhteydenotot tuen tarpeen arvioimiseksi ja lastensuojeluilmoitukset. Asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukainen työntekijä ottaa yhteyttä perheeseen ja yhteydenottajaan kolmen arkipäivän kuluessa, ja kartoittaa perheen tilanteen. Tarvittaessa työntekijä sopii asiakkaan ja yhteydenottajan kanssa ensiarviointitapaamisen. Ensiarviointitiimit ovat käynnistyneet pohjoisella ja eteläisellä alueella tämän vuoden alussa. Työntekijöitä on myös koulutettu verkostotyöhön ja verkostolomakkeen käyttämiseen. Koulutuksia on järjestetty myös näyttöön perustuvista menetelmistä, kuten Lapset puheeksi ja Ihmeelliset vuodet.

Eroapua ja avoimia kohtaamispaikkoja

Espoossa on käynnistynyt LAPE:n myötä konkreettisia uusia pilotteja, kuten Eron ensiapupiste Iso Omenan palvelutorilla Matinkylässä ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) kohtaamispaikkapilotti Sellon kirjastossa Leppävaarassa. 

Eron ensiapupiste tarjoaa erovanhemmille ja vasta eroa harkitseville pareille mahdollisuuden saada nopeasti juridista neuvontaa, tukea eroon liittyvien tunteiden työstämiseen sekä tarvittaessa ohjausta ero- ja psykososiaalisen tuen palvelujen piiriin. Palveluohjaus toimii sekä julkisen että kolmannen sektorin palveluihin. Palveluja tarjotaan sekä lapsille että vanhemmille. Eron ensiapupisteessä järjestetään säännöllisesti myös esimerkiksi eroinfo-tilaisuuksia, joihin voi osallistua myös sähköisesti.

Perhekeskustoimintamallin ydintä ovat myös avoimet kohtaamispaikat, joissa perheet voivat tavata muita perheitä, verkostoitua ja saada vertaistukea. Sellon kirjaston lastenosastolla on toiminut maaliskuun alusta alkaen MLL:n perhekahvila, joka on tavoittanut noin 50–60 osallistujaa joka kerta. Toimintaan on osallistunut lapsia, äitejä, isiä, isovanhempia ja perhepäivähoitajia. Myös maahanmuuttajataustaiset perheet ovat löytäneet perhekahvilan. Syksyn aikana tiivistetään yhteistyötä muiden kaupungin palvelujen ja järjestöjen kanssa, jolloin toiminnasta tulee entistä monipuolisempaa.

Erityistason ja vaativat palvelut tulevat lähemmäs 

On tilanteita, joissa ennaltaehkäisevät tai matalan kynnyksen peruspalvelut eivät riitä. Silloin voidaan tarvita esimerkiksi lastensuojelun tai lastenpsykiatrian osaamista. LAPE:ssa erityistason palvelut halutaan tukemaan perustason palveluja siten, että lapsen, nuoren tai perheen näkökulmasta apu ja tuki muodostavat eheän kokonaisuuden. Lasten ja perheiden palvelut integroidaan yhteen. Tuen tarjoaminen perheille varhain ja lähellä omaa arkea ja elämänpiiriä on lapsille ja perheille tarjottavan tuen perusta silloinkin, kun lapsella, nuorella tai perheellä on erityspalveluiden tarvetta.

Espoossa lastensuojelua kehitetään vastaamaan yhä paremmin perheiden tarpeisiin, muun muassa vahvistamalla monitoimijaisuutta ja perheterapeuttista osaamista. Tavoitteena on yhdenmukaistaa arviointimenetelmiä ja sujuvoittaa avun saamista. Kansallisesti LAPE:ssa valmistellaan osaamis- ja tukikeskuksia, joihin keskitetään ja verkostoidaan vaativat palvelut ja osaaminen. Tällä pyritään varmistamaan yhtenäiset ja yhdenvertaiset palvelut myös niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita.

Kehittäminen jatkuu LAPE-hankkeen jälkeenkin

LAPE-hankkeen lähtökohtana oli huomio siitä, että lasten ja perheiden palvelut ovat pirstaleisia ja hajallaan. Jatkossa lisähaasteensa tuo mahdollisesti toteutuva sote- ja maakuntauudistus. Palvelujen järjestämisen on esitetty muuttuvan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta (HE 15/2017 vp). Uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat maakunnan järjestämisvastuulla, kun taas suurin osa lasten ja perheiden palveluista (varhaiskasvatus ja opetus) edelleen kuntien järjestämisvastuulla. Sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palveluihin syntyy moninaisia yhdyspintoja. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntien ja maakunnan toimijoiden yhteistä tehtäväkenttää.

Toimintaympäristön muutos merkitsee haasteita, kun haluamme varmistaa lapsi- ja perhelähtöiset palvelut ja selkeät toiminnalliset kokonaisuudet. LAPE-hanke on osaltaan valmistautumista tulevaan mahdolliseen muutokseen, kun kehittämistyössä vahvistetaan palvelujen integraatiota. Espoossa hyvinvointityön rakenteita ja yhteen sovittavaa johtamista on kehitetty usean vuoden ajan. Hallinnonalojen rajat ylittävät yhteistyörakenteet ja käytännöt helpottavat jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntien palvelujen yhteensovittamista ja yhteistyötä.

Hankehakemuksen valmistelusta lähtien espoolaista LAPE-kehittämistä on ohjannut tärkeimpänä tavoitteena paremmat palvelut lapsille ja perheille tänään. LAPE-hanke päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta lasten ja perheiden palvelujen kehittäminen jatkuu. Jatkossa on varmistettava, että LAPE:ssa tehty kehittäminen siirtyy osaksi johtamista, rakenteita ja arjen toimintaa. Ytimessä on oltava lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointi ja arjen toimivuus. Eri hallinnonalojen ja -tasojen tulee kyetä asennoitumaan ja toimimaan selkeästi ja yhtenäisesti tästä näkökulmasta.  

Elina Palojärvi 
kehittämissuunnittelija, terveydenhoidon asiantuntija, perhe- ja sosiaalipalvelut

Terhi Pippuri 
kehittämiskoordinaattori, erityissuunnittelija, suomenkielisen opetuksen tuloyksikkö