Kirsi Varhila:
Asiakkaan tietosuoja on turvattu lainsäädännössä

Sosiaali- ja terveysministeriö 16.8.2018 14.11
Kolumni
Asiakkaan tietosuoja on turvattu lainsäädännössä

Sote-uudistus ei mullista asiakkaan tietosuojaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nykyiset ja uudet säädökset turvaavat asiakkaan tiedot ja varmistavat hyvän palvelun ja hoidon toteuttamisen.

Perustuslakivaliokunta totesi 1.6. lausunnossaan, että valinnanvapauslakiin ehdotetut säännökset eivät kaikilta osin täytä henkilötietojen käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Nämä puutteet on tarkoitus korjata valinnanvapauslakiin eduskunnan käsittelyssä tänä syksynä.

Kaiken kaikkiaan sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset tietosuojaan eivät ole erityisen suuria nykytilaan verrattuna. Lakipykälät eivät myöskään ole ristiriidassa EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa, vaan vastaavat sen vaatimuksia.

Asiakas- ja potilastietojen salassapidosta ja tietojen luovutuksesta on säädetty olemassa olevassa lainsäädännössä. Valinnanvapauslaissa on niitä täydentävät ja tarkentavat säännökset, joilla varmistetaan tietosuojan toteutuminen myös valinnanvapauspalveluissa.

Salassapitoa, tietojen luovutuksia ja käsittelyä koskevia säännöksiä on esimerkiksi sosiaalihuollon asiakaslaissa, asiakasasiakirjalaissa, terveydenhuollon potilaslaissa ja potilasasiakirja-asetuksessa sekä asiakastietolaissa. Sote-ammattilaisten toimintaa ohjaavat myös substanssilait, kuten sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki ja lukuisat erityislait. Näihin lakeihin tehdään EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset. 

Asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevilla säännöksillä varmistetaan se, ettei arkaluonteisia ja luottamuksellisia tietoja päädy sivullisille. Saman aikaisesti pitää mahdollistaa se, että asiakkaan palveluista ja hoidosta vastaavilla on käytettävissään välttämättömät tiedot hyvän hoidon toteuttamiseksi.

Perusperiaate nykylainsäädännössä on, että asiakas- ja potilastietojen käsittely on rajattua siten, että tietojen käsittelyn on perustuttava joko lainsäädäntöön tai asiakkaalta pyydettyyn suostumukseen. Lisäksi perusperiaatteena on se, että asiakasta on informoitava tietojensa käsittelystä.   

Myös valmisteilla oleva asiakastietolaki perustuu siihen periaatteeseen, että asiakas- ja potilastietojen käsittelyn on perustuttava joko lainsäädäntöön tai asiakkaalta pyydettyyn suostumukseen. Asiakkaan kielto-oikeus määritellään myös laissa.

Asiaan kuulumattomilla henkilöillä ei siis ole nyt eikä jatkossakaan oikeutta asiakkaan tietoihin.

Asiaan kuulumattomilla henkilöillä ei siis ole nyt eikä jatkossakaan oikeutta asiakkaan tietoihin. Lainsäädännön mukaan asiakkaan tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka osallistuvat hänen hoitoonsa ja palvelujen toteuttamiseen. Tällöinkään työntekijä ei saa käsitellä mitä tahansa asiakkaan tietoja, vaan ainoastaan palvelun toteutuksessa välttämättömiä tietoja. Mikäli työntekijä käsittelee ilman asiakkaan tai potilaan suostumusta tai ilman lainsäädännön tuomaa oikeutta asiakkaan tietoja, kyseessä on tietosuojarikkomus tai tietosuojarikos, joista voi seurata rangaistus.

Sähköisiin asiakastietojärjestelmiin jää aina lokitieto siitä, kuka on käynyt katsomassa tietoja. Jokaisella on halutessaan oikeus pyytää rekisterinpitäjältä tieto siitä, kuka on katsonut omia asiakastietoja. 

Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon rekisterinpitäjinä toimisivat maakunnat. Rekisterinpitäjä valvoo asiakastietojen lainmukaista käyttöä erilaisin menettelyin, mm. rutiinitarkastuksin ja pistokokein. Näitä tehtäviä varten rekisterinpitäjällä täytyy olla palveluksessaan tietosuojavastaava. Kun rekisterinpitäjien määrä vähenee nykyisestä, myös valvontaa on mahdollista toteuttaa nykyistä suunnitelmallisemmin ja yhdenmukaisemmin.
 

Sote-uudistuksen tavoitteena on joustavoittaa asiakastietojen luovuttamista sosiaali- ja terveydenhuollon välillä.

On lisäksi muistettava, että sote-uudistuksen nimenomaisena tavoitteena on tehdä joustavammaksi asiakastietojen luovuttaminen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä. Asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen on yksi sote-uudistuksen kulmakivistä. Tämä ei onnistu ilman sujuvaa tiedonkulkua.

Tietojärjestelmät eivät vielä tue moniammatillista yhteistyötä täysimääräisesti, vaikka lainsäädäntö antaa siihen jo paljon mahdollisuuksia. Tilanne paranee, kun sosiaalihuollon asiakastiedot saadaan valtakunnallisesti käyttöön sosiaalihuollon asiakastiedon Kanta-arkiston kautta. Oleellista on myös päästä modernisoimaan maakuntien käyttämiä tietojärjestelmiä ja parantaa niiden yhteentoimivuutta. Tähän sote-uudistus antaa mahdollisuuden.

Osa asiakkaista tarvitsee useita sosiaali- ja terveyspalveluja. Jatkossa pohjana pitää olla yksi yhteinen asiakassuunnitelma, joka tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Näin asiakas tietää etukäteen keiden kanssa asioi ja ketkä hänen tietojaan käsittelevät.

Kirsi Varhila
ylijohtaja
sosiaali- ja terveysministeriö