Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, muutostuki

Väliaikaishallinnon yksi tärkeä tehtävä on huomioida sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus, kun se suunnittelee tulevan maakunnan toimintaa ja tekee sitä koskevia päätöksiä.

Yhdenvertaisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta säädetään perustuslaissa. Tarkemmin naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä ja syrjinnän kiellosta säädetään tasa-arvolaissa (609/1986). Sukupuolivähemmistöt kuuluvat tämän lain piiriin.

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) säädetään syrjinnän kiellosta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä muiden henkilöön liittyvien syrjimättömyysperusteiden kuin sukupuolen perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteisen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (8 §).

Yhdenvertaisuusvaikutuksia arvioitaessa on tärkeää tarkastella myös muiden perusoikeuksien kuten esimerkiksi kielellisten oikeuksien ja osallistumisoikeuksien yhdenvertaista toteutumista.

Sekä yhdenvertaisuuslakia että tasa-arvolakia sovelletaan sekä julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.

Väliaikaishallintovaiheessa on suunniteltava ja toteutettava toimia sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi. Tällaisia ovat:

Henkilöstökysymykset

Sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstösiirrot koskettavat erityisesti naisvaltaisia aloja. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevistä valtaosa on naisia. Siksi uudistuksessa tehtävillä henkilöstölinjauksilla voi olla tasa-arvon kannalta merkittäviä vaikutuksia jopa valtakunnan tasolla. Henkilöstösiirroissa ja henkilöstön asemaa koskevissa päätöksissä onkin huomioitava tasa-arvonäkökulma, mm. miten linjaukset vaikuttavat esim. naisten ja miesten väliseen palkkaeroon tai työpaikan pysyvyyteen.

Tärkeää on kiinnittää huomiota myös naisten urakehitykseen. Uutta maakuntahallintoa ja uusia entistä suurempia yksiköitä rakennettaessa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja esimiehiksi rekrytoitavien sukupuolijakauma vaatii huomiota.  Esim. kuntaliitosten yhteydessä on havaittu kehitys, jossa naisten osuus kunnanjohtajista vähenee kun kunnan koko kasvaa. Valtion hallinnossa valtion työmarkkinalaitoksen suositukset naisten urakehityksen edistämiseksi ovat olleet voimassa jo vuodesta 2009 (Naisten urakehityksen edistämisen työryhmän loppuraportti 15.1.2009). Toimenpidesuositukset koskevat muun muassa rekrytointia, koulutusta ja urapolkuja ja niiden tavoitteina on naisten osuuden kasvu Hakijoista ja nimitetyistä kaikissa valtionhallinnon esimies- ja johtotehtävissä.

Kiintiöt ja tasapuolinen edustus

Vastaavasti kuin valtion ja kuntien toimielimissä, myös maakuntien toimielimissä tulee jatkossa noudattaa sekä kiintiö- että tasapuolisuussäännöksiä. Sukupuolikiintiöt tulee ottaa käyttöön niin, että muissa maakuntien toimielimissä kuin maakuntavaltuustoissa tulee jatkossa olla sekä naisia että miehiä vähintään 40 prosenttia. Tasapuolisuussääntöä taas sovelletaan jatkossa maakuntaomisteisissa tai -enemmistöisissä yhtiöissä kuten liikelaitosten tytäryhtiöissä ja palvelukeskuksissa ja niiden tytäryhteisöissä, joiden hallituksissa tulee olla tasapuolisesti miehiä ja naisia.  Näitä säännöksiä sovelletaan myös väliaikaiseen toimielimeen. Valtio-omisteisissa yhtiöissä on keskimäärin saavutettu 40/60 jakauma ja kuntayhtiöiden hallituksissa oli vuonna 2015 34 prosenttia naisia.

Tasa-arvonäkökulma mukaan päätöksentekoon

Maakunnissa tehdään paljon suoraan ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä. Maakuntien hallintoa ja toimintaa valmistelevilla tulee siksi olla yhtenä suuntaa-antavan näkökulmana se, että tehtävät linjaukset voivat vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin. Jos epätoivottuja vaikutuksia havaitaan, linjausta tulee harkita uudelleen. Sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen  päätöksenteossa parantaa niiden laatua ja niiden oikeaa kohdentumista.

Tasa-arvotyön rakenteet

Tasa-arvotyö tarvitsee pysyvät rakenteet.  Uusille organisaatioille on hyvä heti alusta asti perustaa tasa-arvotyöryhmä, jossa on olla edustus organisaation eri substanssiosaamisen alueilta. Organisaation tulee myös laatia suunnitelma siitä, miten sukupuolten tasa-arvoa edistetään organisaation toiminnassa. Tällaisen suunnitelman laatiminen ja siihen kirjattujen toimenpiteiden seuranta voi olla luontevaa työtä tasa-arvotyöryhmälle.

Työnantajan ominaisuudessa maakuntien organisaatioiden on laadittava henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, jos työntekijöitä on säännöllisesti vähintään 30.  Tämän suunnitelman sisällöstä on tasa-arvolaissa yksityiskohtaiset säännökset. Niiden mukaan henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman elementit ovat selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, palkkakartoitus, konkreettiset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta.

Yhdenvertaisuuden edistäminen

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia ja työnantajia arvioimaan yhdenvertaisuutta ja laatimaan suunnitelman konkreettisista toimenpiteistä joilla yhdenvertaisuutta edistetään viranomaistoiminnassa ja työnantajan roolissa. Lakia sovelletaan myös maakuntahallintoon ja yksityisiin liikelaitoksiin. Arvioinnissa tulisi kiinnittää huomioita esimerkiksi:

  • siihen, onko eri taustoista tulevilla henkilöillä (esimerkiksi vammaisilla tai maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä) yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää palveluita tai työskennellä organisaatioissa ja millaisilla toimenpiteillä yhdenvertaisia mahdollisuuksia voidaan edistää.
  • miten palveluiden tarjoajat vastaavat yhdenvertaisuuden edistämistä koskeviin velvollisuuksiin (yhdenvertaisuuden arviointi ja suunnitelmat)
  • miten palveluiden tarjoajat vastaavat kielilainsäädännön edellyttämiin velvollisuuksiin (perustuslaki (kansalliskielet), viittomakielilaki, saamenkielilaki)
  • miten palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus toteutuvat vammaisten henkilöiden näkökulmasta
  • millaisia edellytyksiä uudistukset mahdollistavat eri väestöryhmien yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osallisuuden tukemiseksi.
     

Tuki tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa uudistuksen valmistelun kuluessa

Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö voi neuvoa ja ohjeistaa uudistuksen valmistelijoita maakunnissa tasa-arvotyön käynnistämisessä. Yhdenvertaisuussuunnitteluun liittyvää ohjeistuksesta ja muusta tuesta vastaa oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, jonka laatimia ohjeita on kerätty esimerkiksi yhdenvertaisuus.fi -verkkosivulle.

Tasa-arvoa koskevaa ohjeistusta

Tasa-arvolaki. Esitteitä 2015. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Esite kuvaa tasa-arvolain keskeisen sisällön pähkinänkuoressa. Esitteessä on tietoa eri toimijoita koskevista tasa-arvon edistämisen velvoitteista sekä syrjinnän ja häirinnän määrittelyistä ja kielloista. Lisäksi kuvataan esimerkiksi työntekijän oikeuksia työelämän syrjintätilanteissa. Esite sisältää myös tasa-arvolain tekstin kokonaisuudessaan.

Tasa-arvolaki, viranomaiset ja sukupuolen moninaisuus. Esitteitä 2015. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Esite tarjoaa viranomaiselle perustietoa sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemasta syrjinnästä. Sen avulla viranomaiset osaavat puuttua syrjintään ja ennaltaehkäistä sitä.

Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kunnille ja maakunnille on laadittu useita oppaita, jotka löytyvät mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tasa-arvotiedon keskuksen sivuilta.

Tasa-arvosta laatua ja vaikuttavuutta julkiselle sektorille

Opas kuntien ja valtion alue- ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin.
Maija Säkäjärvi et al.

Kuntaliiton oppaat

Tasa-arvo ajan tasalle
Mikola, Sinikka, Björklund, Margareta (toim.) (2017), Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Käytännön keinoja kuntien tasa-arvotyöhön. Tasa-arvolla laatua ja asiakaslähtöisyyttä palveluihin.
Mikola, Sinikka & Sandt, Milla (toim.) (2013) Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle.
Sandt, Milla & Mikola, Sinikka (2014). Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja. Sitoumus naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa.
Suomessa 18 kuntaa tai aluetta on allekirjoittanut peruskirjan. Monipuolista peruskirjaa voi käyttää muistilistana suunnittelussa, päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten arvioinnissa sekä käytännön toteutuksessa. Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö CEMR. Helsinki: Suomen Kuntaliitto (2014).

Kuntien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä suunnitelmat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Näitä suunnitelmia kannattaa luonnollisesti hyödyntää myös maakuntatasoisen suunnittelun pohjana.

Tasa-arvotiedon keskus/THL: Tasa-arvon edistämisen työkaluja

Yhdenvertaisuuden arviointi ja yhdenvertaisuussuunnittelu

Yhdenvertaisuus.fi -sivulle on kerätty yhdenvertaisuussuunnittelua käsitteleviä oppaita ja ohjeita.