Palvelustrategia ja palvelulupaus

Järjestämislain mukaan maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi (Järjestämislaki 14 §)

Lisäksi maakunta antaa asukkailleen palvelulupauksen. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet huomioiden sekä miten palvelutuotannossa huomioidaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. (Järjestämislaki 15 §). Asukkaiden näkemykset on otettava huomion valmisteltaessa palvelulupausta. (Järjestämislaki 34 §)

Palvelustrategiaa ja palvelulupausta laadittaessa on huomioitava ainakin:

  • pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen: rakenteelliset, eurotavoitteet ja laatutavoitteet palvelukokonaisuuksittain
  • palveluiden vähimmäismäärän ja laadun sekä vaikuttavuuden tavoitteiden määrittely
  • periaatteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle
  • periaatteet rationaalisen lääkehoidon toteutumiseksi
  • palveluiden järjestämistavasta päättäminen: kilpailutettavien hankintojen määrittely, mikä osuus väestön tarvitsemista muista kuin suoran valinnan piiriin kuuluvista palveluista hankitaan kilpailuttamisella, mikä osa asiakassetelillä ja mikä osa henkilökohtaisella budjetilla
  • monipuolisten sote-palveluiden tuotannon ja markkinoille pääsyn mahdollistaminen
  • palveluiden myöntämiskriteerit siltä osin kuin niitä ei laissa määritellä
  • lähipalvelujen saatavuuden ja toteutustavan määrittely (ml. liikkuvat/jalkautuvat, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavat ja sähköiset palvelut)
  • suurempiin kokonaisuuksiin koottujen palveluiden saavutettavuuden turvaaminen
  • hoitoon pääsyn tai palveluiden saamisen laissa säädettyä enimmäisaikaa lyhyemmän ajan määrittely.

Kansallinen tuki

Maakuntien palvelustrategian luomisen tukea valmistellaan Maakuntien järjestämisen ja sen johtamisen ryhmän työssä. Maakunnan palvelulupauksen valmistelun tukea toteutetaan Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihankkeen Palvelulupaus-osahankkeessa. Palvelustrategiasta ja -lupauksesta on myös luku järjestämisen käsikirjassa, joka on käytännön työväline maakuntien järjestämisvastuun ja siihen liittyvien tehtävien valmisteluun sekä toimeenpanoon.

Julkinen palvelulupaus on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytännössä toteutetaan. Palvelulupausta ei tehdä valtakunnallisesti vaan maakunnat määrittävät itse, millä tavalla ja mitä kanavia käyttäen ne tarjoavat asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Palveluiden minimitaso on kuitenkin luonnollisestikin määrätty lainsäädännöllä.

Maakunnat tekevät palvelulupauksen yhdessä asukkaidensa kanssa, ja erityisen tärkeää onkin kehittää tähän liittyvää asiakkaiden osallistumisen toimintamallia, myös tähän liittyen Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihanke tarjoaa tukea maakunnille. Maakunta voi sisällyttää maakuntastrategiaan ja palvelulupauksiin järjestöyhteistyötä, vapaaehtoistoimintaa ja vertaistuen eri mahdollisuuksia.

Maakunnan palvelulupauksen tarkoituksena on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa siten, että:

  • asiakkaiden näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon
  • lisätään palvelujen järjestämisen avoimuutta
  • kehitetään palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta.

STM tukee palvelulupausmallin valmistelua. Maakunnille on järjestetty ensimmäinen työpaja teemaan liittyen 11.4.2017, ja sen jälkeen kaikki maakunnat on kutsuttu mukaan palvelulupausmallin valmisteluun. Konkreettiseen suunnittelutyöhön on nyt lähdössä edustajia kuudesta maakunnasta ja kaikki maakunnat voivat olla edelleen valmistelussa mukana ”sparraajaryhmänä”. Toinen työpaja järjestettiin 12.6., ja siellä palvelulupausmallia lähdettiin konkretisoimaan, tavoiteaikataulu mallin valmistumiselle on 31.12.2017.

Maakunta osallisuuden edistäjänä

  • Osallistuminen ja vaikuttaminen ovat asukkaiden ja palveluiden käyttäjien oikeuksia.
  • Maakuntavaltuuston on huolehdittava monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista.
  • Maakunnan sisällytettävä oikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä.
     
  • Edistäminen voi tapahtua muun muassa tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.
  • Tuki voi olla esimerkiksi työvälineisiin, viestintään tai toimintaan liittyvää.
  • Asukkaiden lisäksi toimijoina ovat erilaiset järjestöt ja yhteisöt, kansalaisjärjestöt, palvelujen käyttäjäyhdistykset, verkostot, projektit, kampanjat, yritykset ja säätiöt.
  • Hallituksen esityksessä todettaan mm. järjestöjen tärkeä rooli edustaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä.
  • Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta.