Palveluiden integraatio

Kokonaisvastuu palveluiden integraatiosta on maakunnalla. Järjestämislain perusteella maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Lisäksi maakunta on velvollinen huolehtimaan asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta (Järjestämislaki 13 §). Jos asiakas tarvitsee vain suoran valinnan palveluja, on vastuu integraation käytännön toteuttamisesta suoran valinnan palvelujen tuottamisesta vastaavalla sote-keskuksella.

Maakunnan palveluiden integraatio edellyttää:

  • paljon palveluita käyttävien ja erityistä tukea tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamista
  • väestö- tai asiakasryhmäkohtaisten palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelyä
  • asiakassuunnitelman käyttöä yksilötason palveluiden yhteensovittamisessa
  • asiakasta koskevan tiedon hyödyntämistä eri tuottajien välillä
  • palveluiden integraatiota edistävien ehtojen ja kannusteiden käyttöä monituottajamallissa
  • integraatiota tukevien tietojärjestelmien kehittämistä
  • palveluintegraation toteutumisen seurantaa maakunnan palveluissa.

Maakunnan käytössä olevat palveluintegraation välineet ovat asiakassuunnitelma sekä väestö- tai asiakasryhmäkohtaiset palveluketjut ja palvelukokonaisuudet (Järjestämislaki 13 §).

Asiakassuunnitelma on väline huolehtia yksittäisen asiakkaan tarpeenmukaisesta palveluiden  yhteensovittamisesta. Valinnanvapauslain mukaisesti suoran valinnan palveluiden tuottajan (jatkossa sote-keskus) on laadittava palvelutarpeen arviointiin perustuva asiakassuunnitelma asiakkaalleen omien palvelujensa osalta (Valinnanvapauslaki 31 §). Tilanteessa, jossa asiakkaalla on tarvetta sekä sote-keskuksen palveluille että maakunnan liikelaitoksen palveluille, palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman laatiminen tehdään maakunnan liikelaitoksessa (Valinnanvapauslaki 33 §).

Palveluketjut ja palvelukokonaisuudet kuvaavat väestöryhmän tai asiakasryhmän palveluiden yhteensovittamista, organisointia ja eri palveluiden vastuita kokonaisuudesta. Järjestämislain 23§ mukaan palvelun tuottajilla on velvollisuus noudattaa maakunnan määrittelemiä palveluketjuja ja palvelukokonaisuuksia sekä toteuttaa palvelut asiakkaan asiakassuunnitelman mukaisesti. Mikäli asiakkaalle on maakunnan liikelaitoksessa laadittu asiakassuunnitelma, joka kattaa myös sote-keskuksen palveluja, sote-keskuksen on toteutettava palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti (Valinnanvapauslaki 34 §).

Useissa maissa on arvioitu, että noin 3–10 % asukkaista tarvitsee tehostettuja integraatiotoimia. Yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistaminen erityisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmiä ja muita sähköisiä järjestelmiä käyttäen (Kela) on tärkeä haaste maakunnille. Kotimaassa tehtyjen selvitysten perusteella runsaasti erilaisia palveluita käyttävät henkilöt muodostavat noin 10 % osuuden palveluiden käyttäjistä ja näiden asiakkaiden käyttö kerryttää 80 % kustannuksista. Sen vuoksi maakunnan on olennaista tunnistaa paljon palveluita käyttävät asiakkaat sekä huolehtia siitä, että  palveluohjaus ja  palveluiden yhteensovittaminen toteutuu asiakkaan tarpeen mukaisesti. Sosiaalihuollon asiakkaalle nimettävällä omatyöntekijällä on tärkeä merkitys asiakkaan palvelujen yhteen sovittajana ja rinnalla kulkijana. Erityistä huomiota tulee myös kiinnittää niiden asiakkaiden palvelujen järjestämiseen, joilla on  vaikeuksia hakea ja saada palveluja.

Kotimaassa tehdyn selvityksen mukaan lääkehoidon kustannukset muodostavat maakuntien kolmanneksi suurimman kustannuskokonaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Lisäksi lääkehoitoon liittyvät ennaltaehkäistävissä olevat ongelmat ovat kansainvälisen tutkimuksen mukaan yleinen akuuttivastaanottokäyntien syy. Maakuntien on olennaista huolehtia rationaalisen lääkkeiden määräämisen, toimittamisen ja käytön periaatteiden toteutumisesta. Lisäksi lääkehoidon kokonaisuuden hallinnan keinoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota niiden osalta, joiden lääkekustannukset ovat suuret tai jotka käyttävät paljon palveluita.

Eri asiakasryhmien palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määritteleminen on tärkeä maakunnan tehtävä, jonka merkitys korostuu valinnanvapausjärjestelmän myötä. Palvelukokonaisuuksien ja -ketjun määrittely antaa järjestäjälle vahvan työvälineen integraation toteuttamiseen asiakasryhmätasolla. Palvelukokonaisuus on tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittely, jossa huomioidaan kaikki perustason,  ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut sekä rajapinnat mm. kunnan palveluihin. Palveluketju on tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lonkkaproteesipotilaiden hoito- ja palveluketju kotoa kotiin huomioiden kaikki perustason  ja erityistason julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Lääkkeet ovat osa palveluketjuja. Lääkelaki ei tällä hetkellä tunnista uusia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja tulee muuttumaan.

Palveluiden yhteensovittamisen turvaamiseksi maakunta voi asettaa palvelutuottajia koskevia ehtoja (Valinnanvapauslaki 41 §). Maakunta voi myös käyttää kannustinperusteisia korvauksia suoran valinnan palveluissa palveluiden yhteensovittamisen edistämiseksi (Valinnanvapauslaki 66 §).

Kansallinen tuki

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista kehittämistä, erityisesti integraation vahvistamista, on syytä jatkaa koko ajan. Sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden ja muiden osaamiskeskittymien osaamista on hyvä hyödyntää.  Valmistelussa haetaan mahdollisuuksia parantaa yhdenvertaisuutta ja erojen kaventamista, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä kustannusten nousun hillintää. Tärkeää on, että maakunta määrittelee integraatiota varmistavat palvelukokonaisuudet ja -ketjut ja tätä työtä on hyvä valmistella väliaikaishallinnossa. Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoamat yleishyödyllinen toiminta ja palvelutuotanto on hyvä sisällyttää mukaan palveluketjun suunnitteluun. Asiakaslähtöisessä palvelukokonaisuudessa palvelun tarjoaja ja palvelun tuottaja osaavat ohjata asiakkaan oikeassa osassa palveluprosessia esimerkiksi vertaistuen piiriin.

Hyviä esimerkkejä ja työvälineitä integraation edistämiseen löytyy: