Seurannan, ohjauksen ja valvonnan kansallinen tuki

Maakunnan tehtävänä järjestäjänä on seurata ja ohjata maakunnan palvelutuotantoa sekä huolehtia omalta osaltaan palvelutuotannon valvonnasta ja omavalvonnasta.

Sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden varmistamiseksi ja toteutumisen seuraamisen tietopohjaksi kustannusvaikuttavuus ja laatu -valmisteluryhmässä (KUVA-ryhmä) luodaan valtakunnallinen mittaristo. Sitä voidaan käyttää kansallisessa ohjauksessa, palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa, järjestäjien ja tuottajien vertailussa sekä valvonnassa.

KUVA-työ jatkuu toimeenpanoryhmässä, ja ensimmäisen vaiheen mittaristoa pilotoidaan syksyllä 2017 ja se saadaan käyttöön jo vuonna 2018. Se voi olla jo heti vuonna 2020 osa normaalitoimintaa. Lisäksi rakennetaan malli seurantamittaristokokonaisuuden jatkuvalle kehittämiselle. Tämä varmistaa sen, että järjestelmää pystytään seuraamaan kunkin ajankohdan strategisten tavoitteiden näkökulmat huomioiden ja että tietopohjan ja indikaattorien kehittämistyö ei pysähdy.

KUVA-mittariston kehittäminen edellyttää laajaa tietopohjan varmentamista ja uusien varantojen luomista. Valmistelutyön aikana on jo voitu todeta, että monia uuden järjestelmän tarvitsemia mittareita ei ole mahdollista tuottaa nykyisestä tietopohjasta. Olemassa oleva tietopohja (kuten rekisterit) on uudistettava. Lisäksi on priorisoitava, mille alueille tarvitaan uusia tietopohjia. Työssä varmistetaan sote-palvelujärjestelmän tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun kuvaamiseen ja ohjaukseen tarvittavan mittariston edellyttämä tietopohja ja huomioidaan myös valvonnan tietotarpeet. Tietopohjan tietovirtojen on tärkeä muodostaa eheä yhteen toimiva kokonaisuus, sote-tiedon kokonaisarkkitehtuuri. 

Yksi uusi työväline seurantaan ja arviointiin on sote-tietopaketti (ent. palvelupaketti-raportointi). Paketit tuottavat ohjauksen tarvitsemaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta ja taloudesta. Ne ovat ennen kaikkea palvelujen järjestäjien (maakunnat) työkalu, joiden avulla maakunta saa näkymään yksittäisen tuottajan ja kaikkien tuottajan tuottamien palveluiden kustannukset sekä tietoa laadusta ja vaikuttavuudesta asiakasryhmittäin. Paketit otetaan valtakunnallisesti käyttöön vuonna 2019.

Seurannassa ja arvioinnissa käytetään myös käynnissä olevia pitkittäistutkimuksia ja seurantoja. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Kunta 10-tutkimus selvittää kunta-alan (jatkossa myös maakuntien) henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Sitä on toteutettu vuodesta 1997 lähtien. Myös Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tekemä työolotutkimus tuo tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Kertynyt tietopohja on järjestämisvastuussa olevien maakuntien käytössä. Sitä voivat käyttää kansallisesta ohjauksesta ja valvonnasta vastaavat, mutta myös alan tutkijat. Myös YTHS:n opiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT-tutkimussarja v. 2000–) jatkosta on tehty selvitys, ja neuvottelut sen toteuttamisesta esimerkiksi THL:n ATH-tutkimuksen yhteydessä ovat vireillä.

THL:n sote-tietopohjan kehittämishanke

Sote-tietopohjan kehittämishankkeessa varmistetaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pystyy toteuttamaan uudet seuranta- ja arviointitehtävät sekä vastaamaan maakunta- ja sote-uudistuksen tuomiin muutostarpeisiin tietotuotannossa.

Kehittämishankkeen tavoitteena on, että THL:n sote-tietotuotannon koko prosessi uudistetaan vastaamaan muuttuvan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tietotarpeita.

  • Tietopohjasta saadaan riittävän kattavat, ajantasaiset ja luotettavat tiedot maakuntien sote-toiminnan tasapuoliseen arviointiin, ohjaukseen ja seurantaan.
  • Tietopohjasta luodut mittaristot vastaavat valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tietojohtamisen tarpeisiin.
  • Tietopohjaa hyödynnetään monipuolisesti ja kehitettävään tietopohjaan nojautuen raportoidaan monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttäjäryhmille.
  • Tietopohjaa luodaan ja kehitetään systemaattisesti ja yhteistyössä valtakunnallisten ja maakunnallisten kumppaneiden kanssa.

THL:n sote-tietopohjasta saadaan ensimmäiset tarvittavat tiedot maakuntien arvioimiseen heti maakuntavaalien jälkeen maalis-huhtikuussa 2018. Vuosina 2017–2018 valmistellaan

  • uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmästä kerättävien tietosisältöjen määrittely
  • vuoden 2020 tiedonkeruuta koskeva ohjeistus
  • tietojärjestelmien valmistaminen uusiin tai muutettuihin prosesseihin
  • asteittainen täydentyvien tiedonkeruiden suunnitelma vuosille 2020–2025.

Kolmannen sektorin toimijoiden muutostuki

Uudessa maakunnassa järjestöt voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai molempia. Järjestöillä on hyvät edellytykset toimia tuottajina asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Järjestötoimijoiden roolin selkeyttämiseksi sote-järjestämislakiin lisätään eduskuntakäsittelyn yhteydessä maakuntien yleinen yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa. Tämä täydentää maakuntalakiin jo ehdotettua vastaavaa sääntelyä. Maakunnan on asetettava suunnittelussaan tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Maakunta huolehtii, että järjestöjen edustajat voivat osallistua suunnitteluun.

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätöksen käynnistää kolme uutta avustusohjelmaan Suomi 100 -itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. ”Järjestö 2.0: mukana muutoksessa” -avustusohjelman yhtenä päätavoitteena on vahvistaa järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena.