Maakunnan hallinto

Maakunnan hallinnon järjestämisen valmistelun organisoimisesta vastaa lakien voimaantulon jälkeen maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin. Toimielin nimetään maakuntalainsäädännön voimaantulon jälkeen kesällä 2018. Toimielimen tehtävistä säädetään laissa.

Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta ja johtamisesta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuusto on aloittanut toimintansa.  Tehtävä on luonteeltaan maakunnan hallinnon ja toiminnan valmistelutehtävä tai siihen välittömästi liittyvä tehtävä.             

Esivalmistelu. Ennen väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämistä, maakunnissa on käynnistetty vapaehtoinen valmistelu, jonka sisällöstä ja tehtävistä ei ole säädetty laissa. Esivalmistelussa pohjustetaan väliaikaishallinnon työtä. Väliaikaishallinnosta säädetään voimaanpanolaissa (Lakiesitys maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta).

Esivalmistelussa pohjustetaan väliaikaishallinnon työtä niin pitkälle kuin se olisi mahdollista vuoden 2017 ja kevään 2018 aikana.  Esivalmistelussa voidaan hahmottaa nk. iso kuva ja kerätä tietoa hallinto- organisaatiosta (siirtyvän hallintohenkilöstön määrä, hallintoa koskevat sopimukset ja järjestelmät) ja maakunnan konsernirakenteesta ja välittää näkemyksiä ja ehdotuksia valmistelutoimielimelle. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelisi ja käsittelisi varsinaiset asiakirjaluonnokset.

Maakunnan hallinnon käynnistämisen valmistelua voidaan aloittaa (ei toiminnallisesti tai poliittisesti sitovia ratkaisuja) ennen väliaikaisen toimielimen kautta. Selvitystyö jatkuu väliaikaisen toimielimen valmistelussa.

Valmistelua voidaan suorittaa mm. seuraavien asioiden osalta:

  • Muutoksen riskienhallinnan kartoitus

  • Hallintosääntövalmistelu (alustava organisaation ja johtamisrakenteiden selvittäminen ja hahmottelu).Hallintosäännön hyväksyy maakuntavaltuusto.

  • Maakunnan liikelaitosten perustamisen suunnittelu

  • Konsernirakenteen selvittäminen (rakenteesta päättämisen ja konserniohjeen hyväksyy maakuntavaltuusto)

  • Henkilöstön osalta siirtyvän hallintohenkilöstön määrän selvittäminen

  • Hallinnon tietojärjestelmien kartoitus

  • Siirtyvien sopimusten selvittäminen

  • Henkilörekisterien kartoitus

  • Arkistotoimen järjestämisen kartoitus

Väliaikaisen toimielimen nimittäminen, kokoonpano ja aikataulu (voimaanpanolakiesitys 6 §)

Maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta, voimaanpanolaissa, määriteltäisiin väliaikaisen toimielimen nimittäminen ja tehtävät.

Väliaikainen toimielin asetettaisiin voimaanpanolain tultua voimaan kesällä 2018. Maakunnan liitto johtaa toimielimen kokoonpanoa koskevia sopimusneuvotteluja. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Asettamisesta on ilmoitettava valtiovarainministeriölle. Jos maakunnan liiton hallitus ei ole asettanut väliaikaista valmistelutoimielintä viimeistään laissa säädetyn ajan kuluessa   (lakiesityksen mukaan 2 kuukautta lain voimaan tulosta, mutta uuden aikataulun vuoksi aikaa lyhennettäneen eduskuntakäsittelyssä), sen on välittömästi ilmoitettava asiasta valtiovarainministeriölle. Valtioneuvosto asettaa tällöin valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä.

Lakiesityksen mukaan maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi voimaanpanolain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta.

Tarkoituksena on, että valitut henkilöt pysyisivät virkasuhteessa edellä tarkoitettuihin organisaatioihin ja että heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat toimia valmistelutoimielimessä tarvittaessa kokoaikaisestikin. Heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisivat tänä aikana kuitenkin ne organisaatiot, joihin he ovat virkasuhteessa. On kuitenkin huomattava, että toimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaisivat maakunnan perustamisen täytäntöönpanosta ja maakunnan yleisestä edusta. Väliaikaiseen toimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 4 a §:ää julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta.

Voimaanpanolain 7 §:n mukaan väliaikainen valmistelutoimielin voi palkata palvelukseensa henkilöstöä työsopimus- tai virkasuhteeseen määräajaksi siten, että palvelusuhde päättyy viimeistään 31.12.2019 (uuden voimaantuloaikataulun mukaisesti). Erikseen ei ole säädetty, ketä valmistelutoimielin voi rekrytoida palvelukseensa. Parhaat edellytykset tehtävien menestykselliselle hoitamiselle voinee taata riittävä kokemus ja asiantuntemus vastaavan tyyppisissä tehtävissä.   

Lakiluonnoksen mukaan maakunnan liiton on huolehdittava, että valmistelutoimielimen ensimmäinen kokous kutsutaan koolle. Valmistelutoimielimen iältään vanhin edustaja johtaa ensimmäisessä kokouksessa puhetta siihen saakka, kunnes valmistelutoimielin on valinnut itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Maakunnan liiton on järjestettävä valmistelutoimielimelle kokous- ja työtilat sekä huolehdittava valmistelutoimielimen työskentelyedellytysten muusta varmistamisesta. Maakunnan liitto vastaa myös valmistelutoimielimen toiminnan ja henkilöstön edellyttämistä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutehtävistä.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävät ja toimivalta (voimaanpanolakiesitys 7 §)

Voimaanpanolain mukaan:

Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle.

Valmistelutoimielimen tehtävänä on yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle:

1) selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi;

2) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen;

3) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen;

4) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen;

5) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä;

6) päättää maakunnan vuoden 2019 talousarviosta;

7) osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen;

8) valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat.

Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi:

1) ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019;

2) tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

Maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä varten hankittavia palveluja koskevien sopimusten kilpailuttamisesta siirtymäaikana  säädetään erikseen voimaanpanolain 44 §:n 1 momentissa

Valmistelutoimielimen menettelyyn sovelletaan maakuntalain säännöksiä.

Edellä mainittu laissa säädettävä tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä. Väliaikainen toimielin voi huolehtia vain sellaisista tehtävistä, jotka ovat luonteeltaan maakunnan hallinnon ja toiminnan valmistelutehtävä tai siihen välittömästi liittyvä tehtävä. Valmistelutoimielimen ei myöskään tulisi ottaa hoitaakseen sellaisia tehtäviä, jotka edellyttävät tarkoituksenmukaisuusharkintaa tai poliittista arviointia taikka joiden vaikutukset olisivat maakunnan kannalta merkittäviä ja pitkävaikutteisia. Tällaiset tehtävät tulisi lähtökohtaisesti jättää maakuntavaltuuston hoidettaviksi.

Viranomaisten velvollisuus osallistua valmisteluun (voimaanpanolakiesitys 8 §)

Voimaanpanolaissa asetettaisiin viranomaisille velvollisuus osallistua maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja antaa siihen tarvittaessa virka-apua. Säännöksessä erikseen todettuja viranomaisia olisivat maakunnan alueen maakuntien liitot, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, maakunnan liitto, pelastuslaitos, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, työ- ja elinkeinotoimisto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa (897/2009) tarkoitetun kehittämis- ja hallintokeskuksen (Keha-keskus). Lisäksi muidenkin viranomaisten olisi tarvittaessa osallistuttava valmisteluun. Edellä tarkoitettujen viranomaisten olisi myös annettava väliaikaiselle valmistelutoimielimelle tarpeellista virka-apua sille laissa (7 §) säädettyjen tehtävien hoitamiseksi.

Tietojensaanti (voimaanpanolakiesitys 9 §)

Lailla turvattaisiin väliaikaisen valmistelutoimielimen oikeus tietojen saamiseen. Väliaikaisella valmistelutoimielimellä olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maakunnan alueen maakunnan liitolta, kunnilta, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueilta, sairaanhoitopiiriltä, erityishuoltopiiriltä, pelastuslaitokselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja työ- ja elinkeinotoimistolta valmistelutoimielimelle lain 7 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet toimisivat virkavastuulla ja heitä koskisivat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 23 §:ssä säädetyt vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto.

Tietojen saannista säädetään (9 §):

Maakunnan viranomaisilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maakunnan alueen maakunnan liitolta, kunnilta, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueilta, sairaanhoitopiiriltä, erityishuoltopiiriltä, pelastuslaitokselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja työ- ja elinkeinotoimistolta maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelun edellyttämät välttämättömät tiedot.

Kuntien ja kuntayhtymien on luovutettava salassapitosäännösten estämättä maakunnalle 1 momentissa tarkoitetut maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelun edellyttämät välttämättömät:

1) tiedot 14 §:ssä tarkoitetusta henkilöstöstä, joka siirtyy maakuntien tai maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten palvelukseen;

2) tiedot maakuntalain 6 §:ssä tarkoitettujen maakunnille siirtyvien tehtävien ja palveluiden asiakkaista, ei kuitenkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja;

3) maakunnille siirtyviä tehtäviä ja niihin liittyviä tukipalveluita koskevat käyttötaloustiedot;

4) lain 18 – 23 §:ssä tarkoitetuissa selvityksissä tarvittavat tiedot.

Kunnan ja kuntayhtymän on luovutettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot maakunnalle sähköisessä muodossa.  Maakunnan on sovittava kunnan ja kuntayhtymän kanssa luovutuksen tarkemmasta toteutuksesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista sekä tietojen luovuttamisen määräajoista, muodosta ja menettelytavoista.

Kuntien ja kuntayhtymien selvitykset maakunnalle:

Voimaanpanolaissa säädetään maakunnalle siirtyvien tehtävien hoitamisen edellyttämästä tietojen siirrosta ja selvityksistä.

Kunnan selvitys maakunnalle viimeistään 28.2.2019 (ajankohta varmistuu lakien eduskuntakäsitettelyssä)

23 §

Selvitys kunnasta siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista

Kunnan on tehtävä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2019 maakunnalle yksityiskohtainen selvitys 20—22 §:ssä tarkoitetuista sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käytössä olevista toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta ja sopimuksista.

Maakunta voi pyytää kunnalta käyttöönsä tarpeellisiksi katsomiaan lisäselvityksiä ja asiakirjoja. Jos maakunta katsoo, että 1 momentissa tarkoitetun selvityksen mukaan maakunnan hallintaan siirtyvät toimitilat, irtaimisto ja sopimukset eivät turvaa sosiaali- ja terveystoimen tai pelastustoimen järjestämistä alueella, maakunnan on neuvoteltava kunnan kanssa.

Kunnan on täydennettävä 1 momentissa tarkoitettua selvitystä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019, jos 1 momentissa tarkoitetuissa toimitiloissa, siirtyvässä irtaimessa omaisuudessa tai sopimuksissa on tapahtunut olennaisia muutoksia 1 momentissa tarkoitetun selvityksen antamisen jälkeen ja mikäli maakunta katsoo selvityksen täydentämisen tarpeelliseksi.

Selvityksen sisällöstä voidaan säätää tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella.

Kuntayhtymän selvitys maakunnalle viimeistään 28.2.2019: (voimaanpanolakiesityksen määräaikaa päivitetään eduskuntakäsittelyssä)

19 §

Selvitys kuntayhtymän ja erityishuoltopiirin omaisuudesta ja vastuista

Edellä 18 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja erityishuoltopiirien on tehtävä viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2019 maakunnalle yksityiskohtainen selvitys:

1) kuntayhtymän omaisuudesta;

2) maakunnan vastuulle siirtyvistä veloista ja muista sitoumuksista, vastuista ja sopimuksista;

3) kuntayhtymän omaisuuden kirjanpidollisen arvostuksen perusteista; sekä

4) sellaisista olennaisista omaisuuserissä tapahtuneista muutoksista sekä toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä, jotka eivät ilmene viimeisimmästä tilinpäätöksestä.

Maakunnalla on oikeus saada käyttöönsä tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja ja asiakirjoja.

Selvityksen sisällöstä voidaan säätää tarkemmin valtiovarainministeriön asetuksella.

Helsingin erityishuoltopiiriin sovelletaan, mitä tässä pykälässä säädetään kuntayhtymästä.

Viestintä (voimaanpanolakiesitys10 §)

Voimaanpanolaissa asetetaan väliaikaiselle valmistelutoimielimelle velvollisuus viestiä ja tiedottaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta. Viestintä tulisi kohdentaa maakunnan alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille. Viestintäkeinoina voitaisiin käyttää esimerkiksi yleistä tietoverkkoa, tiedotustilaisuuksia, ilmoitusten julkaisemista lehdissä tai muita valmistelutoimielimen päättämiä viestintätapoja.

Aktiivinen, monikanavainen, riittävä, ymmärrettävä ja oikea-aikainen viestintä luovat edellytyksiä osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Viestinnän ohella tulisikin käyttää myös osallisuutta ja vaikuttamista tukevia keinoja. Tämän johdosta valmistelutoimielimen olisi pykälän mukaan varattava maakunnan alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista.

Laissa asetetut kansalliskieliä ja saamen kieltä koskevat velvoitteet tulisi viestinnässä ottaa huomioon. Viestinnän sisällön osalta olisi puolestaan otettava huomioon salassapitosäännöksistä ja henkilötietojen käsittelyä koskevista säännöksistä johtuvat rajoitteet tietojen käsittelylle viestinnän yhteydessä.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminnan valtion rahoitus

Voimaapanolakiesityksen 11 §:n mukaan valtio myöntää avustusta maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuviin kustannuksiin.  Esivalmistelun ajalle myönnetään tukea maakuntien liittojen hakemusten perusteella. Vuonna 2017 myönnettävien yleiseen esivalmisteluun tarkoitettujen avustusten viimeisimmän haun hakemusten määräaika päättyi 6.10.2017. Vuonna 2017 myönnetyt avustukset tulee käyttää esivalmisteluvaiheen loppuun mennessä (31.5.2018 mennessä).

Vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaista valmistelumäärärahaa on tarkoitus käyttää maakuntien esivalmisteluun sekä maakuntien väliaikaisten valmisteluelinten rahoittamiseen. Ohjeet vuoden 2018 hakukierroksesta toimitetaan vuoden alussa.

Tarkoituksena, on että valtion talousarvioon vuodelle 2019 maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen otettava määräraha olisi yleiskatteellinen ja että se jaettaisiin maakunnille ilman eri hakemusta.

Maakunnan järjestäytyminen (12–13 §)

Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan lokakuussa 2018. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa vuoden 2019 alusta ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun.

Ensimmäisten maakuntavaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen maakuntavaltuuston on viipymättä järjestäydyttävä ja valittava maakuntahallitus ja muut maakunnan toimielimet sekä ryhdyttävä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämiseksi.

Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsuu maakuntavaltuutetut kokoukseen. Ensimmäisessä kokouksessa iältään vanhin maakuntavaltuutettu johtaa puhetta siihen saakka, kunnes valtuusto on valinnut puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.

Valmistelun aikataulu

Esivalmistelun aikana käytännössä tulee tehdä valmistelu väliaikaisen toimielimen nimittämisen osalta ja toiminnan suunnittelemiseksi (esimerkiksi työohjelma) sekä tarvittaessa valmistella valmistelutoimielimelle työjärjestys Työjärjestysmalli löytyy alueuudistus.fi sivulta.  

Maakunnanhallinnon järjestämisen tehtävätaulukossa on yksi esimerkki myös muista valmisteltavista asioista ja aikatauluista. Laissa ei säädetä aikatauluista, maakunnissa voidaan sopia tarkoituksenmukaisimmasta etenemistavasta:

Esimerkkitaulukko maakunnan hallinnon järjestämisen valmisteluun liittyvistä tehtävistä:

Maakunnan hallinto

Esivalmistelu

Syksy 2017 - Kevät 2018

Väliaikainen toimielin

Maakuntavaltuusto

Talousarvio

Päättää v. 2019 talousarviosta

Päättää talousarviosta v. 2020 talousarviosta lukien ja 2019 osalta tarvittavat muutokset.

Valmistellaan hallintosääntö

Luonnoksen hahmottaminen: tietojen kerääminen

Luonnoksen valmistelu, syksy 2018

Päättää alkuvuodesta 2019, valmistelu maakuntahallituksen toimesta.

Luottamuselin sekä viranomaisorganisaatio/ sis. Hallintosääntöön.

Liikelaitosten perustaminen.

Luonnoksen johtamisjärjestelmästä hahmottaminen: tietojen kerääminen

Järjestelmän valmistelu, valmis

syksy 2018

Päättää keväällä, edellyttää maakuntahallituksen valmistelua 2019.

Toimielimet

  • Maakuntahallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Liikelaitosten johtokunnat

Maakuntavaltuusto nimittää.

Tilintarkastajan valinta

Väliaikaishallinto voi tarvittaessa käynnistää kilpailutuksen ja tehdä muita valmisteluja tarkastuksen järjestämisestä.

Väliaikaishallinnon aika tulee myös tarkastaa.

Maakuntavaltuusto valitsee. Tarkastuslautakunnan valmistelu, kevät 2019.

Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus ja riskienhallinnan järjestäminen

Luonnoksen valmistelu

Luonnoksen valmistelu

Maakuntavaltuusto päättää periaatteista, maakuntahallitus päättää järjestämisestä.

Maakuntastrategia

Luonnoksen hahmottaminen: tietojen kerääminen

Luonnosten valmistelu

valmis syksy 2018

Päättää maakuntastrategiasta 2019.

Konserni, konserniohje

Tietojen kerääminen, konsernirakenteen hahmottaminen

Konsernirakenteen selvittäminen valmis syksy 2018.

Konserniohjeen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Päättää konserniohjeesta ja konsernin rakenteesta.

Sopimukset

Valmistelu, tietojen kerääminen

Sopimusten selvittäminen

sopimusten jatkaminen (muiden organisaatioiden toimesta)

Selvittäminen,

Sopimusrekisterin perustaminen,

Sopimusten jatkaminen,

Määräaikaiset sopimukset

Syksy 2018

Päätös sopimuksista voimaanpanolain 31 §:n mukaisesti.

Sopimusten jatkaminen siirtymäaikana sopimusehtojen ja lainsäädännön rajoissa, sekä kilpailuttaminen.

Viestintäorganisaatio ja – toimenpiteet/viestinnän periaatteet sis. hallintosääntöön

Valmistelu

Muutosviestinnän toteuttaminen

Viestintäteknisten ratkaisujen selvittäminen,

Muutosviestinnän toteuttaminen, valmis syksy 2018

Päättää hallintosäännössä organisaatiosta ja viestinnän periaatteista.

Suhde palvelukeskukseen

Palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen valmistelu.

Palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen valmistelu ja valinnat, [Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen ohjeistus ]

Palvelukeskusten omistus siirtyy maakunnille 1.1.2020 mennessä voimaanpanolain 40 §:n mukaisesti.

Muut ostopalvelut

Valmistelu, tarpeen selvittäminen

Valmistelu, tarpeen selvittäminen, sopimukset, valmis syksy 2018