Osallistuminen ja vaikuttaminen ja ensimmäiset maakuntavaalit

Maakuntalakiluonnoksessa on kuntalain tapaan oma lukunsa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksista (maakuntalakiluonnos luku 5, 21-28 §:t). Lain mukaan maakuntavaltuusto vastaa maakunnan asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä. Laissa säädetään ääni- ja äänestysoikeudesta, yleisistä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, oikeudesta tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskien, oikeudesta tehdä kansanäänestysaloite, kansanäänestyksestä, maakunnan vaikuttamistoimielimistä ja viestinnästä. Lisäksi maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (maakuntalakiluonnos 35 §). Maakuntalaki on osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Näin ollen konkreettisten, käytännön osallistumista tukevien keinojen käyttö jää pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi.

Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalin yhteydessä vuoden 2018 alussa. Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018 (voimaanpanolaki 12 §; vaalilaki 198 §). Ensimmäisissä maakunta-vaaleissa valtuutettuja valittaisiin kussakin maakunnassa maakuntalain 18 §:n 1 momentissa tarkoitettu vähimmäismäärä. Väliaikainen valmistelutoimielin osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen asettamalla hyvissä ajoin ennen vaaleja maakuntavaalilautakunnan.

Maakunnallinen valmistelu 2017–18

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Esivalmisteluvaiheessa ja väliaikaisen toimielimen valmisteluvaiheessa tulisi suunnitella tai aloittaa suunnittelu maakunnan osallistumisjärjestelmää eli osallistumista ja vaikuttamista koskevia rakenteita ja keinoja koskien.  Laki ei sisällä määräyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevasta valmistelusta yksityiskohtaisemmin, mutta valmistelu tähtää siihen, että osallistumisjärjestelmää koskevat tarvittavat toiminnallisesti ja poliittisesti sitovat ratkaisut voidaan tehdä maakuntavaltuuston toimesta vuoden 2018 aikana ja ottaa käyttöön järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille 1.1.2019. Alueiden harkintaan jääkin se, missä vaiheessa ja miten suunnittelutyö on tarkoituksenmukaista aloittaa.

Esivalmistelussa voidaan tehdä suunnittelua niin pitkälle kuin se on mahdollista. Vähimmillään on huolehdittava tiedottamisesta maakunnan asukkaille ja sidosryhmille. Myös yleinen tiedon jakaminen uudistuksesta on tärkeää: Mitä uudistus tarkoittaa minun kannaltani? Mistä haen palveluni? Mitä kunta tekee ja mitä maakunta tekee? Kehen otan yhteyttä?

Viimeistään väliaikaishallinnon aikana on hyvä suunnitella tai aloittaa suunnittelu ja valmistelu ainakin seuraavia asiakokonaisuuksia koskien:

  1. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumisjärjestelmää koskeva suunnittelu eli millaisia osallistumiskeinoja ja -menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen, mutta se kannattaa aloittaa aikataulullisesti hyvissä ajoin. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman kautta. (ks. esimerkiksi maakuntalaki 23 §, 35 §)

  2. Lakisääteisten nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asettamisiin valmistautuminen (maakuntalaki 26 §)

  3. Kaksikielisiä kuntia käsittävissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamenkielen kotiseutualueen kunta, lakisääteisen kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen asettamiseen valmistautuminen (maakuntalaki 26 §)

  4. Viestintä ja viestinnän periaatteita ja keinoja koskeva suunnittelu eli millä tavoin ja millaisin keinoin ja kanavin maakunta tulee viestimään ja tiedottamaan toiminnastaan asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille (maakuntalaki 28 §)

  5. Maakunnan aloitejärjestelmää koskeva suunnittelu (maakuntalaki 24 §)

  6. Lisäksi on huomioitava, että asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin. Näiden palvelutuottajien on huolehdittava toiminnassaan myös maakuntalain tarkoittaman viestinnän toteuttamisesta. (maakuntalaki 23§, 28§)

Lisäksi väliaikaisen valmisteluelimen tulee tiedottaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta mm. alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Näille on myös tarvittaessa varattava mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. (voimaanpanolaki 10§)

Asiakokonaisuuksien suunnittelu ja valmistelu voi edellyttää esimerkiksi olemassa olevien käytäntöjen ja tietojen keräämistä kunnista ja kuntayhtymistä ja muista organisaatioista. Ensi vaiheessa kannattaa toteuttaa esimerkiksi maakunnassa olemassa olevien osallistumis-, osallisuus- ja vaikuttamismallien kartoitus. Myös muun muassa käyttäjälähtöiset ja digitaaliset osallistumismenetelmät olisi hyvä kartoittaa maakunnissa jo esivalmisteluvaiheessa. Niiden pohjalta voidaan luoda yhteiset toimivat osallistumisen mallit, -suunnitelmat ja – strategiat. Vaikuttamiskokonaisuus olisi hyvä suunnitella yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa, koska sama ihminen vaikuttaa sekä kuntaan että maakuntaan. Vaikuttamismenetelmien olisi hyvä olla yhdenmukaiset tai ei ainakaan ristiriidassa keskenään. Tämä korostuu etenkin palveluissa, joissa sekä kunnilla että maakunnilla on vastuunsa, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Myös vuorovaikutus sekä avoin valmistelu ja hallinto ovat oleellinen osa sekä maakuntien perustamisen valmistelua että tulevien maakuntien toimintaa. Valmistelu maakuntien osallistumisrakenteista ja käyttöön otettavista keinoista olisi tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja muiden tarvittavien sidosryhmien kanssa. Tässä ja viestinnässä voidaan hyödyntää erilaisia keinoja kuten yleistä tietoverkkoa, tiedotustilaisuuksia, ilmoitusten julkaisemista lehdissä tai muita valmistelutoimielimen päättämiä viestintätapoja.

Ensimmäiset maakuntavaalit

Väliaikainen valmistelutoimielin osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen asettamalla hyvissä ajoin ennen vaaleja maakuntavaalilautakunnan. Sen jäsenten tulisi edustaa maakunnan kunnissa edellisissä eli vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Nämä maakuntavaalilautakunnat toimisivat siihen saakka kunnes vaaleissa valitut maakuntavaltuustot asettaisivat maakuntiin uudet maakuntavaalilautakunnat 12 a §:ssä ehdotetun mukaisesti.

Maakuntavaalit toimitetaan vastaavasti kuin muut yleiset vaalit. Ensimmäisten maakuntavaalien ehdokasasettelun aikataulu olisi sama kuin samanaikaisesti toimitettavassa presidentinvaalissa eli viikkoa aikaisempi kuin muissa vaaleissa. Vaalilaki sisältää tarkat päivämäärät mm. ehdokasasettelusta, ehdokaslistojen laadinnasta ja esimerkiksi ehdokkaiden numeroinnista.

Ensimmäisissä maakuntavaaleissa annettujen äänestyslippujen laskennasta huolehtisivat vaalipiirilautakunnat, joilla on valmiina tarvittava laskentahenkilöstö presidentinvaalin äänestyslippujen laskentaa varten. Vaalilaki sisältää tarkemmat säännökset vaalikuorten toimittamisesta ja laskennasta sekä vaalipiirilautakuntien tehtävistä ja työnjaosta.

  • Useimmille vaalipiirilautakunnille tulisi laskettavaksi yhden maakunnan äänestysliput, mutta Hämeen vaalipiirilautakunta, Savo-Karjalan vaalipiirilautakunta ja Oulun vaalipiirilautakunta laskisivat kukin kahden maakunnan sekä Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunta ja Vaasan vaalipiirilautakunta kumpainenkin kolmen maakunnan äänestysliput.

  • Kukin vaalipiirilautakunta vahvistaisi 3. päivänä vaalipäivän jälkeen viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa laskemansa äänimäärät asianomaiselle maakuntavaalilautakunnalle, joka vahvistaisi vaalien maakuntavaalien tuloksen noudattaen, mitä vertauslukujen laskemisesta, arvan käytöstä ja vaalien tuloksen määräämisestä 88—91 §:ssä säädetään.

Maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalin yhteydessä, mikä tarkoittaa sitä, että vaalitoimitsijoita tai vaalilautakuntia ei aseteta erikseen. Myös äänestyspaikat ovat samat molemmissa vaaleissa ja äänestäjä voi äänestää halutessaan molemmissa vaaleissa samalla kertaa. Esimerkiksi vaalipäivänä käytetään yhteistä vaaliuurnaa.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

2017-2018

Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisjärjestelmän valmistelu (osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, asukasraateja järjestämällä, kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, tukemalla asukkaiden ja järjestöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua jne.)

Luonnoksen hahmottaminen: käytäntöjen, mallien ja tietojen kerääminen maakunnan kunnista ja muista organisaatioista

Kokonaisuuden suunnittelu

Maakunnan osallistumisjärjestelmästä päättäminen

Osallisuus osana maakuntastrategian valmistelua: mm. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistoimielimet

Luonnoksen hahmottaminen: tietojen kerääminen

Luonnosten valmistelu

Maakuntastrategiasta päättäminen

Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston asettaminen

Kaksikielisiä kuntia käsittävissä maakunnissa ja maakunnassa, johon kuuluu saamenkielen kotiseutualueen kunta kielivähemmistön vaikuttamistoimielimen asettaminen

Hyvien käytäntöjen kerääminen

Vaikuttamistoimielinten asettamisen suunnittelu (Ml. tarkempi kokoonpano, jäsenten valinta, taloudelliset ja muut toimintaedellytykset, mahdollinen toimintasääntö)

Vaikuttamistoimielinten asettaminen

Viestintä: Maakunnan toiminnasta tiedottaminen asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille

Muutosviestinnän toteuttaminen

Viestintäteknisten ratkaisujen selvittäminen

Viestinnän periaatteet

Aloitejärjestelmä

Aloitejärjestelmän suunnittelu ottaen huomioon valtakunnallisesti kehitettävä mahdollisuus maakunta-aloitteen sähköiseen tekemiseen (demokratia.fi-palvelut)

Sopimukset: Asukkaiden osallistumisoikeuksia turvaavat velvoitteet tulee sisällyttää maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluja tuottavien yritysten ym. kanssa tehtäviin sopimuksiin

Valmistelu osana yritysten ym. kanssa tehtäviä sopimuksia, syksy 2017

Maakuntavaalit

Väliaikainen toimielin

Vaalien järjestämistä koskeva suunnittelu ja vaalien toimittaminen

Maakuntavaalilautakunnan asettaminen

Maakuntavaalien toimittaminen