Valtioneuvoston selvityksiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi


Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi. Tätä rahoitusmuotoa on hyödynnetty kattavasti ja poikkihallinnollisesti maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun tukena. Tälle sivulle on koottu käynnissä olevat ja päättyneet TEAS-selvitykset.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Saara Leppinen, saara.leppinen@stm.fi
Erityisasiantuntija Antti Hautaniemi, antti.hautaniemi@stm.fi

Linkkejä käynnissä oleviin TEAS-hankkeisiin ja kuvaukset niiden tavoitteista:

Maakunnan ohjausmallit

Hankkeen tavoitteena oli kuvata ja arvioida erilaiset ohjausmallit maakunnan ja tuottajien välille sekä kuvata ja arvioida tavat investointien ohjaukselle. Ohjausmalleissa keskeistä on niiden kyky huolehtia, että palveluketjujen sujuvuus ja toimivuus säilyvät tai jopa paranevat, ja että palveluiden laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus voidaan varmistaa.

Sote- ja maakuntapalveluiden yhteistyön rakenteet, toimintamallit ja ohjauskeinot

Hankkeen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva maakuntien ja kuntien valmistelutyöstä liittyen monituottajamalliin ja rajapintayhteistyöhön. Hankkeessa kootaan vuoden 2017 aikana maakuntien ja kuntien rajapintayhteistyöhön liittyvä valmistelu ja siinä jo tuotetut rakenteet, toimintamallit ja ohjauskeinot. Työtä ohjaavana periaatteena on vahva asiakasnäkökulmatarkastelu.

Kansalaisten julkisen hallinnon asiointi Suomessa ja viidessä vertailumaassa

Hankkeessa koottiin selvitys- ja vertailutietoa neljästä maasta, joiden hallintojärjestelmä ja -rakenne ovat lähellä Suomen mallia. Vertailumaiksi valittiin Ruotsi, Norja ja Tanska sekä Viro ja Alankomaat. Näissä maissa yhteiskunnan palvelut on järjestetty samankaltaisella tavalla kuin Suomessa ja monessa niistä on alettu hyödyntää voimakkaasti digitaalisia palveluja.

Asiakasmaksujen kohtaanto, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus

Asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu aloitetaan keväällä 2017. Taloudellisten vaikutusten ja kansainvälisten kokemusten arviointi ja selvittäminen ovat perusedellytykset onnistuvalle lainsäädäntöuudistukselle, jolla pyritään hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin terveyserojen kaventumisesta ja palveluiden oikeudenmukaisemmasta kohdentumisesta.

Nuorten masennus, mielenterveyden hoitoketjut ja näyttöön perustuvan hoidon integroitu implementaatio perustasolle

Hankkeessa arvioidaan nuorten mielenterveyden häiriöiden hoitoketjun kustannukset, toiminnallisuus ja vaikuttavuusrakenne. Samalla kehitetään keinoja hoitojen pitkäaikaisvaikutusten arviointiin.

Linkkejä valmistuneisiin TEAS-hankkeisiin ja kuvaukset niiden tavoitteista:

Sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstövaikutusten ennakkoarviointi

Selvityksen tavoitteena oli arvioida henkilöstövaikutuksia ja tuottaa tietoa rakenneuudistuksen onnistumista varten. Maakunnille siirtyvää kunnallista henkilöstöä on yhteensä noin 211 000, joiden työvoimakustannukset ovat noin 11 miljardia euroa. Henkilöstövaikutuksia on selvitetty suhteessa henkilöstövoimavaroihin, sopimusjärjestelmään ja henkilöstön asemaan sekä henkilöstön kokemuksiin muutoksissa ja henkilöstöjohtamiseen tuloksellisissa henkilöstövahvuuden muutoksissa.

Ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi

Sote-uudistus edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tarpeen arviointia sekä palvelutuotannon kustannusten, tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja vertailua. Myös monissa muissa maissa on viime aikoina kehitetty mittaristoja palvelujärjestelmän suorituskyvyn arviointiin. Mittaristo laadittiintavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi, joten kehitystyötä on tehty sote-uudistuksen tavoitteiden, ministeriön työryhmissä käytyjen keskustelujen, asiantuntijahaastatteluiden sekä kirjallisuuden ja tilastoanalyysien pohjalta.

Tekemällä oppii – kokeilukulttuurista vauhtia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen

Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten ketterillä kokeiluilla voidaan edistää sähköisten palvelujen käyttöä, uusien palveluiden tuottamismalleja ja toiminnan muutosta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvitystyön toteutti VTT:n monitieteinen projektiryhmä ja se perustuu kirjalliseen taustamateriaaliin sekä asiantuntija- ja kansalaishaastatteluihin. ”Kokeilukulttuuri muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa – sähköiset innovaatiot hyötykäyttöön” -hanke ehdottaa ratkaisuksi kokeilukulttuuria, joka kokoaa eri osapuolet yhteisen asian äärelle sähköisten palveluiden kehittämisen eri vaiheissa.

Vaikuttava valvonta osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta

Selvityksen päätavoitteena oli tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvan toimintaympäristön ja palvelujen käyttäjien valinnanvapauden laajentumisen vaikutuksia valvonnasta vastaavien tahojen tehtäviin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota omavalvonnan vahvistamisen edellytyksiin osana valvontakokonaisuuden uudistamista. Selvitys toteutettiin kartoittamalla aluksi valvonnan rakenteita ja käytäntöjä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa.

Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä asiakastietojärjestelmien integraation vaikutuksia. Tutkimusaineiston perusteella integraatio on sirpaloitunut: molempiin liittyy eri tasoilla tehtyjä, vaikutuksiltaan hajanaisia ja paikallisia, kokeiluja ja toteutuskäytäntöjä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaisesta systeemisestä uudistamisesta, joka toteutetaan vertikaalisen ja horisontaalisen integraation periaatteilla, on maailmalta vähän tutkimusnäyttöä. Suomen soteuudistus on kansainvälisesti melko uniikki toimenpide huomioiden sen laajuus ja nopea toteutusaikataulu.

Sosiaali- ja terveyspalvelut: Tarpeen, käytön ja tuottamisen alueelliset muutokset ja tulevaisuuden vaihtoehdot

Tässä raportissa käsitellään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden tulevia muutoksia eri alueilla kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen myötä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sijoittumista tarkastellaan aluerakenteessa suhteessa keskusverkkoon ja toiminnallisiin alueisiin ja yhdyskuntarakenteessa erilaisia liikkumismahdollisuuksia kuvaavien vyöhykkeiden näkökulmasta. Palveluratkaisujen muutoksia lähestytään työvoimatarpeen, toimipaikkaverkkojen, rakennuskannan ja palvelujärjestelmien näkökulmasta. Palvelujen saavutettavuutta analysoidaan eri sairaalaverkkovaihtoehdoissa sekä terveysasemien ja päivystysten osalta.

Sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi

Raportissa on käyty osa-alueittain läpi mahdollisuuksia kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että kustannuksia voidaan keventää, mutta säilyttää vähintään nykyisen tasoinen palveluvalikoima, palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Analyyseissa käsitellään toimeksiannon rajauksista johtuen vain kuntien tällä hetkellä rahoittamia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus

Selvityksessä tarkasteltiin sektorikohtaista valtionohjausta ja julkisen talouden ohjausta suhteessa perustuslain mukaisiin kunnalliseen ja alueelliseen itsehallintoon ja perusoikeuksien suojaan sekä arvioidaan kansainvälisiä esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen valtionohjauksen toteuttamisesta erityisesti taloudellisen ohjauksen näkökulmasta.

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva uudistuksen alueellisesta valmistelusta ja tätä tukevista kansallisista toimista ennen uusien maakuntien toiminnan käynnistymistä vuonna 2019. Tutkimuksessa luodaan kuva uudistuksen etenemisen suunnasta ja siihen liittyvistä hyvistä käytännöistä sekä kriittisistä kohdista. Työssä arvioidaan uusien maakuntien perustamiseen liittyvää valmistelua sekä valmisteluprosessin näkökulmasta että siitä, miten eri vaiheet eli esivalmistelu, väliaikaishallinto ja ensimmäisten vaalien jälkeinen valmistelu tukevat maakuntien perustamista ja niiden toiminnan käynnistämistä sekä järjestämisvastuun siirtymistä eri tehtävissä 1.1.2019.

Uusi työnjako - ammattilaiset ja automatiikka

Hankkeessa tuotettu tieto auttaa kohdistamaan ammattiryhmien tehtäviä osaamisen mukaisesti siten, että työssä ei synny kustannuksia aiheuttavia työtehtävien päällekkäisyyksiä tai hoito- ja palveluaukkoja. Työryhmien työtehtävien uudelleenarvioinnilla, mahdollisilla tehtäväsiirroilla ja automatiikan ja robotiikan hyödyntämisellä voidaan parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä pysymistä. Näillä kohdistuksilla saadaan välittömiä kustannusvaikutuksia hoidon- ja palvelun päällekkäisyyksien poistosta sekä välillisiä kustannusvaikutuksia sairauspoissaolojen ja työkuormituksen vähenemisestä.

Kuntouttavat toimintamallit iäkkäiden palveluissa

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten julkisen palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa iäkkäiden palvelukokonaisuutta kehittämällä. Hanke tuotti tietoa ja pilotoitavia malleja kotona asumisen tukeen. Tavoitteena oli löytää kustannusvaikuttavia malleja ja integraatiota edistäviä kuntouttavia pilottimalleja kokeiltavaksi. Tuotetun tiedon avulla voidaan edistää iäkkäiden ihmisten elämänlaatua ja hidastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua sekä parantaa henkilöstön hyvinvointia. Toimintamallien ja hyvinvointiteknologian saumaton yhteistyö voi osaltaan parantaa suomalaisten ICT-yritysten toimintaedellytyksiä.

Kaikki TEAS-raportit (tietokayttoon.fi)