FI SV EN

Valinnanvapaus

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Valinnanvapausmalliin tehdään vielä muutoksia perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon (29.6.2017) perusteella. Hallitus antaa uuden esityksen valinnanvapauslaiksi maaliskuussa 2018. 

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.

Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin. 

Valinnanvapaus lyhyesti

Valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa laajennetaan:

  • Pääset nopeammin lääkäriin ja  sosiaalityöntekijälle.
  • Voit valita haluamasi sote-keskuksen ja hammashoitolan. 
  • Voit valita julkisesti omistetun tai yksityisen palvelun (samat asiakasmaksut). 
  • Saat halutessasi apua valinnan tekemiseen.
  • Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen, kuten ennenkin.

​ Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

Valinnanvapauslaista annetaan uusi hallituksen esitys vuoden 2018 alussa, ja syksyn 2017 aikana uuden lakiesityksen sisältö tarkentuu. Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan (suunhoidon yksikön). Jos sote-keskuksella tai hammashoitolalla on toimipisteitä useilla paikkakunnilla, asiakas voi asioida missä tahansa toimipisteessä.

Asiakas voisi valita myös maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Maakunnan liikelaitos tarjoaisi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista.

Sote-keskus, hammashoitola tai maakunnan liikelaitos voisivat myöntää myös asiakassetelin, jonka asiakas voi käyttää yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palvelun tuottajalta. Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaat, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja.

Asiakkaat saisivat paremmin tietoa palvelujen laadusta

Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia tarjoamaan tietoa valtakunnallisessa verkkopalvelussa ja pyydettäessä suullisesti ja kirjallisesti.  Sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otetaan huomioon erilaiset asiakkaat

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu sosiaali- ja palvelujen järjestämisestä siirtyy uudelle maakunnalle 1.1.2020 alkaen. Maakunnat vastaavat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että eri tuottajien palvelut ovat sujuvasti yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunnat maksaisivat palvelun tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista. Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista.  Lisäksi osa rahoituksesta voitaisiin maksaa suoriteperusteisesti. Erilaiset asiakkaat ovat näin tuottajien kannalta kiinnostavia. Maakunta voisi maksaa tuottajalle lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista. Uuden lakiesityksen korvausmalli tarkentuu syksyn 2017 aikana.

Myös pienet yritykset voisivat olla tuottajia

Pienillä yrityksillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Lisäksi sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja pieniltä ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla tai suorahankintoina. Vaikka sote-keskusten palveluvalikoima on laaja, pienet yritykset voisivat toimia sote-keskuksen tuottajana yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta. 

Uuden valinnanvapauslain valmistelu

Virkamiesryhmä valmistelee uuden hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslaiksi.Valmisteluryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi lähetetään lausunnolle marraskuussa 2017. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun alussa 2018.

Valinnanvapauslain valmisteluryhmä

Valinnanvapauspilotit

Valinnanvapauslain mukaista valinnanvapautta on mahdollista pilotoida eri puolilla Suomea. Ensimmäiset pilotit käynnistyvät todennäköisesti kesään 2018 mennessä. Valinnanvapauden pilottihankkeissa voi pilotoida sote-keskusta ja henkilökohtaista budjettia. Lisäksi käynnissä on aiempia valinnanvapauskokeiluja osana STM:n palvelusetelikokeilua. Myös Sitralla on Valintakokeilut sote-palveluissa -hanke. 

Aineistoja

 

Lisätietoja

ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 0295 163 338
ylijohtaja Outi Antila, STM, p. 02951 63164
hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, STM, p. 0295 163 092