FI SV EN

Valinnanvapaus

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Valinnanvapauslain luonnos julkaistiin 19.10.2017 ja se on lausunnolla 15.12.2017 saakka. Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle uusi esitys valinnanvapauslaiksi maaliskuussa 2018. 

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla.

Valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle ja muihin palveluihin. 

Valinnanvapaus lyhyesti

Valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa laajennetaan:

  • Pääset nopeammin lääkäriin ja  sosiaalityöntekijälle.
  • Voit valita haluamasi sote-keskuksen ja hammashoitolan. 
  • Voit valita julkisesti omistetun tai yksityisen palvelun (samat asiakasmaksut). 
  • Saat halutessasi apua valinnan tekemiseen.
  • Jos on hätätilanne, soitat 112 tai menet lähimpään päivystykseen, kuten ennenkin.

​ Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin

Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan (suunhoidon yksikön). Jos sote-keskuksella tai hammashoitolalla on toimipisteitä useilla paikkakunnilla, asiakas voi asioida missä tahansa toimipisteessä.

Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa 1.1.2021. Hammashoitolat aloittaisivat toimintansa 1.1.2022.

Asiakas voisi valita myös maakunnan liikelaitoksen ja palveluyksikön. Maakunnan liikelaitos tarjoaisi myös sote-keskusten ja hammashoidon palveluja, sekä ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista.

Maakunnan liikelaitos voisi myöntää myös asiakassetelin, jonka asiakas voi käyttää tietyn palvelun hankkimiseen toiselta palvelun tuottajalta. Vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaat, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja.

Valinnanvapauslain luonnoksen 19.10.2017 mukaan asiakas voisi valita näin:


Asiakkaat saisivat paremmin tietoa palvelujen laadusta

Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia tarjoamaan tietoa valtakunnallisessa verkkopalvelussa ja pyydettäessä suullisesti ja kirjallisesti.  Sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otetaan huomioon erilaiset asiakkaat

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu sosiaali- ja palvelujen järjestämisestä siirtyy uudelle maakunnalle 1.1.2020 alkaen. Maakunnat vastaavat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja että eri tuottajien palvelut ovat sujuvasti yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunnat maksaisivat palvelun tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista. Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista.  Lisäksi osa rahoituksesta voitaisiin maksaa suoriteperusteisesti. Erilaiset asiakkaat ovat näin tuottajien kannalta kiinnostavia. Maakunta voisi maksaa tuottajalle lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista.

Myös pienet yritykset voisivat olla tuottajia

Pienillä yrityksillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Lisäksi sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja pieniltä ja mikroyrityksiltä. Pienet yritykset voisivat toimia sote-keskuksen tuottajana yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta. Valinnanvapauslain luonnoksen 19.10.2017 mukaan:
 

Uusi valinnanvapauslaki

Uusi valinnanvapauslain luonnos valmistui 19.10.2017 ja se on lausunnolla 15.12.2017 saakka. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuussa 2018. Valinnanvapauslakiesitys käsitellään yhdessä sote-järjestämislakiesityksen kanssa.  

Valinnanvapauspilotit ja palvelusetelikokeilu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauden laajentamista kokeillaan palvelusetelikokeiluissa ja valinnanvapauspiloteissa. Parhaillaan käynnissä olevat palvelusetelikokeilut tuottavat tietoa uuden valinnanvapausmallin valmisteluun ja toimeenpanoon. Kokeiluissa noudatetaan nykyistä lainsäädäntöä. Valinnanvapauspilotit puolestaan toteutetaan osana uutta lainsäädäntöä. Pilottien on tarkoitus alkaa kesällä 2018. Lisäksi Sitralla on käynnissä Valintakokeilut sote-palveluissa -hanke.

Aineistoja

 

Lisätietoja

ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163338
hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 0295 163367
hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, p. 0295 163092
lakimies Maria Porko, p. 0295 163417