FI SV

Aiempi valmistelu

Vuosina 2011-2015 ja sitä edeltäneellä hallituskaudella on ollut valmisteilla erilaisia malleja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi.

Valmistelu, vuosi 2014- helmikuu 2015

Pääministeri Stubbin hallitus sitoutui Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa 23.3.2014 tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Sen mukaan Suomeen muodostettaisiin viisi sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavaa sosiaali- ja terveysaluetta. Uudistukselle perustettiin peruspalveluministeri Susanna Huovisen johtama  parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa laadittiin lukuisten asiantuntijoiden avustuksella hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Hallituksen lakiesityksen mukaan viisi kuntayhtymää (sote-aluetta) olisivat järjestämisvastuussa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Nämä organisaatiot olisivat siis korvanneet nykyiset järjestämisvastuussa olevat erilaiset kunnalliset organisaatiot, joita on lähes 200. Viiden sote-alueen lisäksi esitettiin muodostettavan enintään 19 kuntayhtymää, joilla olisi ollut sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuu yhtenä kokonaisuutena. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen olisi esityksen mukaan jäänyt edelleen kuntien vastuulle.

Järjestämislakiesityksen aikataulun mukaan sote-alueet olisivat aloittaneet toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät vuoden 2017 alussa. Jokainen kunta olisi kuulunut johonkin sote-alueeseen. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö olisi siirtynyt hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen.

Lakiesitystä käsiteltiin useissa eduskunnan valiokunnissa. Perustuslakivaliokunnan ensimmäisen lausunnon (PeVL 67/2014 vp) mukaan lakiehdotus olisi voitu käsitellä normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan tekemät ehdotukset hallintomallin kansanvaltaisuudesta ja kuntien rahoitusvastuusta, sekä niiden muodostamasta sääntelykokonaisuudesta otettaisiin huomioon. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta valmisteli helmikuussa 2015 hallituksen esityksen pohjalta muutetun mallin, joka olisi perustunut 19 järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevaan kuntayhtymään.

Perustuslakivaliokunta arvioi kuitenkin toisessa lausunnossaan (PeVL 75/2014 vp), että ehdotukset ja niiden perustelut eivät muodostaneet riittävää perustaa arvioida asianmukaisesti hallituksen esitykseen verrattuna olennaisten muutosehdotusten perustuslainmukaisuutta. Näin ollen sosiaali- ja terveysvaliokunta ei laatinut asiassa mietintöä, ja lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa raukesi.

Sote-järjestämislain valmisteluryhmä 19.12.2013

Parlamentaarisen koordinaatiotyöryhmän linjausten perusteella järjestämislain valmisteluryhmä laati hallituksen esityksen muotoon kirjoitettuun loppuraporttiinsa ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiksi periaatteiksi. Esitys luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle 19.12.2013. 

Hallituksen rakenneuudistusohjelma 29.8.2013

Parlamentaarisen koordinaatiotyöryhmän jälkeen asetettiin järjestämislain valmisteluryhmä. Hallitus päätti tuolloin, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n valmisteluryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta.

Lisäksi hallituksen rakenneuudistusohjelmassa päätettiin valmistella laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään ja kansantalouteen. Tämä selvitys valmistui maaliskuussa 2015.

Hallituksen linjaukset 8.5.2013

Selvityshenkilötyöryhmän työn jälkeen Pääministeri Jyrki Katainen asetti 20.4.2013 kunta- ja sote-koordinaatioryhmän, jonka puheenjohtajana on toiminut Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo ja varapuheenjohtajana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Ryhmään kutsuttiin kunta- ja sote-uudistuksesta vastaavat ministerit sekä hallituspuolueiden ministeriryhmien ja eduskuntaryhmien edustajat. Koordinaatioryhmä esitti yksimielisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelurakennetta uudistuvassa kuntakentässä koskevan linjauksen 8.5.2013. Koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa.

Sote-palveluja voivat järjestää kunnat, perustason alueet ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Palveluja voivat tuottaa kunnalliset ja yksityiset toimijat kuten nykyisinkin. Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi.

Aiemmat ehdotukset ja linjaukset 2011-2013

Kansliapäällikkö Kari Välimäen vetämä työryhmä laati vuonna 2011 ehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseksi.Työryhmä ehdotti kolmea vaihtehtoista mallia. Yhtenä vaihtoehtona oli, että vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisesta olisi yhdellä vahvalla kunnalla, jolloin kunta vastaisi kaikista tehtävistä perustasolta erityispalveluihin. Tällaisia kuntia Suomessa voisi olla alle 20.

Palvelurakennetyöryhmä valmisteli talvella 2012 toimeksiantonsa mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi kolme erilaista mallia, jotka on esitelty työryhmän väliraportissa (STM 17:2012). Johtoryhmänä toimiva sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä valitsi jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuolto alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa erikoissairaanhoitoa.

Jatkovalmistelun lähtökohtana olivat hallitusohjelman ja hallituksen 5.6.2012 iltakoulun kirjaukset. Niiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Tuleva kuntarakenne ratkaisee, kuinka monta kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuoltoaluetta (sote) tarvitaan vahvojen kuntien lisäksi. Ne voivat toimia vastuukuntamallilla tai kuntayhtymänä.

Kuntien ja sote-alueiden yhteisiä keskitettäviä tehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Nykyiset sairaanhoitopiirit yhdistetään hallinnollisesti erva-alueiksi. Ne vastaavat mm. tietyistä keskitetyistä ja erityisryhmien palveluista sekä alueiden palvelujen koordinaatiotehtävistä.

Palvelurakennetyöryhmän työn valmistelua täydentämään asetettiin marraskuussa 2012 selvityshenkilöryhmä Suomen kuntakentän alueellisten erojen ja erityispiirteiden sekä kielellisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi.