FI SV

Sote-sanasto

Tässä sanastossa selvennetään sote-uudistukseen ja valinnanvapausmalliin liittyviä sanoja ja käsitteitä.Tämä sanasto on tehty hallituksen 9.5. valinnanvapauslakiesityksen mukaisesti. Syksyllä 2017 valmistellaan uusi esitys valinnanvapauslaiksi ja myös näiden käsitteiden määrittelyyn tulee muutoksia.

Asiakassuunnitelma (ks. palvelutarpeen arviointi ja maakunnan liikelaitos)

Asiakassuunnitelma on asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Asiakassuunnitelmaan kirjataan kaikki asiakkaan palvelut, miten palvelut tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena (ks. sote-integraatio).

Asiakassuunnitelman laatii asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti sosiaali- ja terveyskeskus tai maakunnan liikelaitos. Asiakkaalle laaditaan vain yksi asiakassuunnitelma. Se sisältää kaikki palvelut, vaikka hän tarvitsee sekä liikelaitoksen että sote-keskuksen tuottamia palveluja.

Asiakasseteli

Asiakassetelillä tarkoitetaan sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset asiakassetelissä määrättyyn arvoon saakka. Setelissä määritellään palveluja ja niiden enimmäiskustannus. Asiakassetelin voi myöntää maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus tai suunhoidon yksikkö (hammashoitola).  Kyse ei ole asiakkaan käteen tai tilille annettavasta rahasta tai setelistä. Asiakasseteli tarkoittaa, että setelin antaja sitoutuu korvaamaan palveluntuottajalle palvelun kuluja setelissä määriteltyyn euromäärään asti.

Asiakas voi valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi sellaisen tuottajan, jonka maakunta on hyväksynyt. Maakunnan liikelaitoksen on annettava asiakkaalle tietoa palvelun tuottajista, joilta asiakas voi saada palveluja asiakassetelin perusteella.

Nykyisin käytössä olevat, kunnan myöntämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelit poistuvat käytöstä 1.1.2020.

Digitalisaatio, digi-palvelut

Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen teknologian hyödyntämistä ihmisten arjessa, palveluissa ja työelämässä. Digitalisaatio on laaja käsite ja se liittyy sekä tietoteknisiin ratkaisuihin (ICT-ratkaisut) että digitaalisiin eli sähköisiin palveluihin ja välineisiin. Se tarkoittaa myös sitä, että tietojärjestelmät ja uudet digi-palvelut (sähköiset palvelut) tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisimman hyvin. 

Digitalisaatio on olennainen osa sote-uudistusta. Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja entistä tehokkaammin. Digi-palvelut antavat jatkossa ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää itse omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään.  Digitalisaation avulla asiakkaan ajantasaisia tietoja voidaan käyttää kaikissa palveluja asiakkaalle antavissa eri organisaatioissa nykyistä helpommin.

Henkilökohtainen budjetti (ks. asiakassuunnitelma, maakunnan liikelaitos)

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi saada henkilökohtaisen budjetin maakunnan liikelaitokselta. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa maakunnan liikelaitoksen sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset henkilökohtaisessa budjetissa määrättyyn arvoon saakka. 

Maakunnan liikelaitos määrittää ennalta henkilökohtaisella budjetilla rahoitettavat palvelut ja budjetin euromäärän. Asiakas voi hankkia tarvitsemiaan palveluja tämän sovitun rahasumman mukaisesti. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

Henkilökohtaisen budjetin saaminen edellyttää, että asiakkaalle on laadittu asiakassuunnitelma ja sen yhteydessä on arvioitu edellytykset henkilökohtaiseen budjetin käytölle. Edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee jatkuvaa ja laaja-alaista apua tai tukea ja että hän pystyy joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hallinnoimaan henkilökohtaiseen budjettiin kuuluvat palvelunsa.

Asiakas voi itse päättää, mistä hän hankkii asiakassuunnitelmansa mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseensa sopivia palveluja. Hän voi henkilökohtaisen budjetin turvin hankkia esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan.

Integraatio (ks. sote-integraatio)

Julkinen palvelulupaus (ks. myös palvelulupaus)

Jokainen maakunta antaa oman palvelulupauksensa alueensa asukkaille järjestämisvastuullaan olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lupauksessa kerrotaan, miten palvelut aiotaan käytännössä toteuttaa. Maakunnan pitää myös kertoa, ovatko palvelut toteutuneet lupauksen mukaisesti.  

Järjestämisvastuu, palvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavat 1.1.2020 lähtien 18 maakuntaa.

Kapitaatiokorvaus (ks. myös suoriteperusteinen korvaus)

Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka maakunta maksaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajalle sen asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä kohden. Korvauksen määrään vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan ikä, sukupuoli, työssäkäynti ja hoidon tarve.

Sote-keskuksen korvaukset perustuvat vähintään 2/3:lta kapitaatiokorvaukseen. Suun terveydenhuollossa (hammashoidossa) kapitaatiokorvauksen osuus on vähintään puolet.  Kapitaatiokorvauksen lisäksi sote-keskukselle ja suunhoidon yksilölle voidaan maksaa suoritteisiin perustuvia korvauksia (ks. suoriteperusteinen korvaus). Kukin maakunta päättää omalta osaltaan kapitaatiokorvauksen ja suoriteperusteisten korvausten tarkemmat perusteet.

Lyhytaikaiset ja tilapäiset sosiaalipalvelut

Sosiaali- ja terveyskeskusten (sote-keskusten) palveluvalikoimaan kuuluvat asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalipalvelut. Näitä ovat sosiaalihuoltolain mukainen sosiaaliohjaus, kotipalvelu, kotihoito sekä kasvatus- ja perheneuvonta.

Lähipalvelu

Lähipalvelulla tarkoitetaan usein käytettyjä palveluja, joita useimmat ihmiset tarvitsevat elämänsä varrella. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut tarjotaan potilaan ja asiakkaan arjessa, ja ne ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Lähipalvelut sijaitsevat yleensä joko melko lähellä useimpia ihmisiä, tai ne ovat potilaan tai asiakkaan saatavilla sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina (kuten terveyskioski, rokotusbussi tms.). Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti paljon ja usein sekä pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille tai perheille sekä heille, joiden on vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin.

Maakunnan liikelaitos (ks.yhtiöittäminen, yhtiöittämisvelvollisuus ja asiakassuunnitelma)

Maakunnan omien palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos.  Maakunnan liikelaitos on maakunnan omistama liiketoimintaa harjoittava organisaatio. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan viranomaisorganisaatiota.

Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut maakuntansa liikelaitoksesta. Maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa sote-keskusten ja hammashoitoloiden palveluja eikä asiakassetelillä annettavia palveluja (ks. suoran valinnan palvelut). Maakunta voi kuitenkin tuottaa näitä palveluja perustamalla yhtiön.

Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille myös suoran valinnan sote-keskusten ja suun hoidon palvelut, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos syrjäseudulle ei tule yksityisiä sote-keskuksia ja hammashoitoloita.

Liikelaitos hoitaa myös muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamiensa palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä eli se voi esimerkiksi tehdä viranomaispäätöksiä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa.

Palvelulupaus (ks.julkinen palvelulupaus)   

Palvelujen tuottaminen

Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen ovat eri asioita. Tuottaminen tarkoittaa sitä, että palvelun tuottaja henkilökuntineen tarjoaa konkreettisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ihmisille. Jatkossa julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos ja yhtiö sekä yritykset ja järjestöt. Palvelujen järjestämisestä vastaa 1.1.2020 lähtien maakunta eikä kunta, kuten nykyisin.

Palveluntuottaja

Palveluntuottaja tuottaa julkisesti rahoitetut lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluntuottaja voi olla maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö tai muu yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö tai itsenäinen ammatinharjoittaja.

Kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on oltava lupa- ja valvontaviranomaisen ylläpitämässä tuottajarekisterissä. Tuottajarekisteriin hyväksymisen kriteerit on määritelty laissa.

Palveluntuottajien kriteerit maakunnassa

Maakunta voi asettaa suoran valinnan palvelun tuottajille sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla annettavan palvelun tuottajille erilaisia kriteerejä ja ehtoja, jotka näiden on täytettävä voidakseen tarjota asiakkaalle palveluja. Kriteerit koskevat palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta sekä palvelujen yhteensovittamista ja ne koskevat kaikkia palveluntuottajia samalla tavalla. Näin turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa. Asiakas voi tutustua verkossa maakunnan palveluntuottajiin ja näille asetettuihin ehtoihin.

Palvelutarpeen arviointi (ks. asiakassuunnitelma)

Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon tarpeen arviointia.

Sosiaali- ja terveyskeskus ja maakunnan liikelaitos vastaavat osaltaan asiakkaan palvelutarpeen kokonaisarvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta.

Palveluyksikkö

Palveluyksiköllä tarkoitetaan hallinnollista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palveluyksiköllä voi olla useita toimipisteitä.

Rahoitusvastuu

Rahoitusvastuulla tarkoitetaan vastuuta lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta.

Koko maassa rahoitusvastuu on valtiolla, joka rahoittaa maakuntien toiminnan. Maakunta rahoittaa järjestämisvastuullaan olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunta kohdentaa rahoituksen laissa säädetyllä tavalla ja itse tarkemmin määrittämällään tavalla palveluntuottajille.

Sote, sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveyskeskus, sote-keskus

Sosiaali- ja terveyskeskus on palveluntuottajan toimipiste, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluja (ks. myös suoran valinnan palvelut).

Sote-keskuksen vastuulle kuuluu perustason terveyspalveluja (pitkälti samoja, joita nyt saa terveyskeskuksesta) ja eräitä lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavia sosiaalipalveluja.

Sote-integraatio ja eheä palvelukokonaisuus

Integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan eli maakunnan vastuulle. Integraation avulla parannetaan palvelujen yhdenvertaisuutta ja järjestetään palvelut kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa sitä, että hänen tarpeitaan arvioidaan kokonaisuutena ja tieto siirtyy sujuvasti eri toimijoiden välillä. Näin asiakas saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti, sujuvasti ja oikeaan aikaan.

Suoran valinnan palvelut

Suoran valinnan palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan suoraan itse ilman maakunnan tekemää palvelutarpeen arviointia. Asiakas voi esimerkiksi valita suoraan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Suoran valinnan palvelut on määritelty laissa. Sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, tavanomaiset käynnit yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit sekä sosiaalihuollon ammattilaisten antama ohjaus ja neuvonta sekä eräät lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavat sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelu. Suoran valinnan palvelut -termiä ei käytetä asiakasviestinnässä.

Suoriteperusteinen korvaus (ks. kapitaatiokorvaus)

Suoriteperusteinen korvaus on tuottajalle maksettava korvaus, joka perustuu asiakkaan saamaan yksilöityyn palveluun. Tällöin tuottajalle maksetaan korvaus esimerkiksi yksittäisen toimenpiteen tekemisestä.

Maakunta voi antaa suoriteperusteisia korvauksia sekä sote-keskukselle että suun hoidon yksikölle. Sote-keskus voi saada enintään kolmasosan (1/3) ja suunhoidon yksikkö enintään puolet (½) korvauksista suoriteperusteisesti.

Pääosin tuottajan saama korvaus perustuu kapitaatiokorvaukseen, jonka maakunta maksaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajalle sen asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä kohden.

Suunhoidon yksikkö

Palveluntuottajan toimipiste, josta saa suun terveydenhuollon (hammashoidon) suoran valinnan palveluja.

Valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta valita mistä ja keneltä saa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu eri tavoin sen perusteella millaisesta palvelusta on kyse. Perustason palveluissa asiakas voi valita yhtiön tai muun yhteisön ylläpitämän sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön (hammashoitolan).

Erityisosaamista edellyttävissä palveluissa asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Asiakas voi valita minkä tahansa maakunnan liikelaitoksen ylläpitämän toimipisteen.

Lisäksi asiakkaan valinnanvapaus toteutuu silloin kun hän saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Palvelun voi tällöin tuottaa yhtiö, järjestö tai ammatinharjoittaja.

Valinnanvapauspilotit

Suoran valinnan palvelujen nopeaksi käynnistämiseksi ja julkisten palvelujen yhtiöittämisen käynnistämiseksi toteutetaan valinnanvapauspilotti vuosina 2017–2022. Pilotit käynnistyvät kuntien ja kuntayhtymien toteuttamina ja ne jatkuvat vuodesta 2020 lähtien maakunnissa. Pilottien tarkoituksena on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen kuin laki tulee voimaan.  Valinnanvapauspilotit

Yhteistyöalue

Maakunta vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Maakuntien välistä yhteistyötä varten on viisi yhteistyöaluetta.  Jokaisella yhteistyöalueella on yliopistollinen sairaalayksikkö (Helsinki, Turku, Tampere, Oulu ja Kuopio).  Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sovitetaan yhteen yhteistyösopimuksella. Yhteistyöalueilla sovitaan myös toiminnan kehittämisen yhteisistä periaatteista ja siitä, miten kehittämistoimintaa sovitetaan yhteen.

Yhteiskuntavastuu

Valinnanvapauslaissa säädetään yleinen avoimuusvelvoite ja yhteiskuntavastuu, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelujen ja asiakassetelipalvelujen tuottajia. Kyseessä ei ole toimialaa yleisesti koskeva säännös. Valinnanvapauslain mukaan sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitää vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta. Suurilla yrityksillä sääntely koskee myös konsernin tietoja. Kaikkien tietojen pitää olla saatavilla valinnanvapauden tietojärjestelmissä, mikä helpottaa löydettävyyttä. Näin voidaan turvata avoimuus ja mahdollisuus arvioida yhtiöiden toimintaa.

Yhtiöittäminen, yhtiöittämisvelvollisuus (ks. maakunnan liikelaitos)

Hallituksen 9.5. lakiesityksen mukaan maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa sosiaali- ja terveyskeskusten ja hammashoitoloiden palveluja eikä asiakassetelillä annettavia palveluja. Maakunta voi kuitenkin perustaa kokonaan omistamansa yhtiön tuottamaan näitä palveluja. Maakunnan palvelujen yhtiöittäminen ei tarkoita sote-palvelujen yksityistämistä, koska maakunta omistaa yhtiön. 

Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai kyseessä ovat asiakkaan suoran valinnan palvelut (yhtiöittämisvelvollisuus).  (Huom. perustuslakivaliokunnan 29.6. lausunnon mukaan maakunnalle ei tule yhtiöittämisvelvollisuutta).

Yhtiöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Yhteisöjä ovat esimerkiksi yhdistykset (järjestöt) ja säätiöt.