FI SV EN

Sosiaalipalvelut

 

Sosiaalipalvelujen tehtävänä on edistää ihmisten ja perheiden itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta sekä torjua syrjäytymistä. Sote-uudistuksessa halutaan sovittaa sosiaalipalvelut  yhteen muiden palvelujen kanssa. Asiakkaan näkökulmasta palveluista on enemmän hyötyä, jos hänen elämäntilannettaan voidaan katsoa kokonaisuutena.

Asiakaskeskeisemmät palvelut

Sote-uudistuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimisivat mahdollisimman hyvin yhteen. Palveluketjujen pitää olla asiakkaan näkökulmasta sujuvia. Palvelut eivät ole vaikuttavia, jos ihmiset asioivat monen eri asiantuntijan luona siten, ettei kenelläkään ole kokonaiskuvaa tilanteesta. Ihmisen koko elämäntilanteen huomioon ottaminen on välttämätöntä erityisesti silloin, kun ihmisellä tai perheellä on monenlaisia vaikeuksia ja tuen tarpeita. Sote-uudistuksessa myös sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille vuonna 2020.

Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa

Julkisesti rahoitettuja sosiaalipalveluja voivat jatkossakin tuottaa asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Asiakkaalla olisi kuitenkin nykyistä suurempi vapaus valita haluamansa palveluntuottaja. Asiakas voi  valita myös maakunnan tuottamissa palveluissa maakunnan liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sosiaaliaseman. Lisäksi asiakas voi valita haluamansa ammattihenkilön, jos se on toiminnan kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Maakunnan liikelaitos voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin, jolla asiakas voi valita haluamansa palveluntuottajan, jolta saa sovitun palvelun. Asiakassetelin voi saada, jos maakunnan liikelaitos on arvioinut ja todennut asiakkaan palvelutarpeen. Esimerkiksi asiakas voi saada asiakassetelin kotipalvelujen hankkimiseen. Tällöin asiakas valitsee itselleen sopivan kotipalvelujen tuottajan. 

Asiakas voi myös saada henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtainen budjetti on asiakassuunnitelmassa määritellyn palvelukokonaisuuden hankkimiseksi määritelty rahasumma. Henkilökohtaista budjettia on tarjottava jatkuvaa ja laaja-alaista tukea tarvitsevalle ikääntyneelle tai vammaiselle ihmiselle.
Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja.

 

Sosiaalihuollon ammattilaisia sote-keskuksessa

Valinnanvapausluonnoksen mukaan uusissa sote-keskuksissa on tarkoitus hoitaa asiakkaiden sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus mahdollisimman laajasti. Sote-keskuksissa olisi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, jotka antaisivat ohjausta ja neuvontaa sosiaalihuollon palveluista, toiminnasta ja sosiaaliturvasta.  

Lakiluonnoksen mukaan sote-keskusten yhteydessä työskentelee myös maakunnan sosiaalipalvelujen henkilöstöä. Maakunnalla pitää olla yksi tai useampi sote-keskusten tiloissa työskentelevä ryhmä, johon kuuluu sosiaalityöntekijä, muita sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja tarpeen mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näin maakunnan henkilöstö tarjoaisi sote-keskuksissa sosiaalipalveluja ja tekisi palvelutarpeen arviointeja. Asiakkaan ei aina tarvitsisi hakeutua sitä varten maakunnan liikelaitoksen palveluyksikköön.

Asiakas ohjataan maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi, jos hän tarvitsee laajemmin palveluita tai palvelu edellyttää viranomaispäätöstä, jota ei voi tehdä sote-keskuksessa. Asiakas voidaan ohjata myös järjestön vertaistuen piiriin, jos varsinaisille sosiaali- ja terveyspalveluille ei ole tarvetta.

 

Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma

Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällöin asiakkaan kanssa tehdään yksilöllinen asiakassuunnitelma, johon kirjataan ne tukitoimet ja keinot, joilla asiakkaan tarpeisiin vastataan. Yksityiskohdat täsmentyvät uudessa valinnanvapauslaissa.

Asiakassuunnitelma olisi keskeinen työväline yksittäisen asiakkaan palvelujen yhteensovittamisessa. Asiakassuunnitelma sisältäisi kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottajasta riippumatta. Yksi toimija (maakunnan liikelaitos tai sote-keskus) vastaisi sen laatimisesta asiakkaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden tuottajien kanssa. Kaikkien palveluntuottajien on noudatettava asiakassuunnitelmaa.
 

Sosiaalityön ohjauksen merkitys korostuu

Sosiaalityön rooli on jatkossakin yhteensovittaa palveluja ja tukea siten, että asiakas saa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden. Monituottajamallissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tehdään laaja-alaisena verkostotyönä. Sosiaalihuoltolain mukaisella omatyöntekijällä on tärkeä rooli varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman mukaisesti.  

Tämän lisäksi tarvitaan keskitettyä palveluohjausta ja muuta asiakaspalvelua, jotta asiakas saa valintojen tekemiseen tarvitsemansa tiedon, kokonaiskuva säilyy ja tieto kulkee mukana.

Lähipalvelut säilyvät

Osa sosiaalipalveluista on lähipalvelua, joka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen. Tällaista palvelua voi olla esimerkiksi kotihoito, perhetyö ja lastensuojelu. Myös sosiaalipalveluissa voidaan lisätä sähköisiä palveluja heille, jotka voivat käyttää digilaitteita.

Maakunta päättäisi sote-palvelujen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omalla alueellaan tarvittaessa yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat olla keskitettyjä tai koottuina tietyille paikkakunnille. Esimerkiksi tietyt erityisosaamista edellyttävät vammaispalvelut tai osa lastensuojelun palveluista voidaan keskittää. Tällöinkin asiakkaan pitäisi saada nämä palvelut ensisijaisesti omassa elinympäristössään.

Hallituksen lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa kehitetään vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä sote-palveluja ja niiden keskittämistä osaamis- ja tukikeskuksiin. Tällöin näiden palvelujen laatu ja saatavuus parantuisivat ja ne olisivat yhdenvertaisesti alueen käytössä. Keskukset perustettaisiin viidelle yhteistyöalueelle maakunnan liikelaitokseen.


Lisätietoja:

ylijohtaja Kirsi Varhila, p. 0295 163338
erityisasiantuntija Virva Juurikkala, p. 0295 163204
neuvotteleva virkamies Elina Palola, p. 0295 163595